Keitä ovatkaan nämä velka-aateliset
Perustuslain mukaan Suomen valtiolle voidaan ottaa lainaa eduskunnan suostumuksella eli Sanna Marin ei voi ottaa velkaa valtiolle omilla päätöksillään.
Valtion lainanottotarve syntyy valtion budjetin mahdollisesta alijäämästä ja erääntyvän velkakannan jälleenrahoittamisesta. Nyt kuitenkin Sanna Marin ja Matti Vanhanen ajattelevat, että velkaa voidaan ottaa myös ennakoiden ensivuoden lisätalousarvion tarpeet etukäteen.
Valtiovarainministeriö vastaa valtionvelan strategisesta linjasta, ja käytännön rahoitusoperaatiot toteuttaa Valtiokonttori, eli Vanhanen on enemmän syyllinen kuin Marin, vaikka pääministeri saakin lainan omille harteilleen. Kalle Isokallion blogissa Sanna Marin mainitaankin mahdollisena velkakuningattarena.
Perustuslakimme mukaan velkaa voidaan siis ottaa eduskunnan suostumuksella, joskin opposition voima ei riitä yksin enemmistöhallituksen velkakiimaa suitsemaan. Mutta kaikki hallituspuolueiden kansanedustajat ovat velkavastuussa, yhdessä valtiovarainministerin kanssa pääministerin johtaessa hallitusta hallitusohjeman puitteissa.
Jos velkaa on nyt otettu elvytykseen, niin silloin on kritiikki kohdistettava elvytystoimien toimivuuteen. Pelkkä velanoton kritisoiminen ei auta elvytystä, joka on kuitenkin Marinin hallituksen johtolanka. Marin on lähtenyt jatkamaan Antti Rinteen muodostamaa elvytysyltiöpäistä keynesiläistä politiikka. Muistettakoon, että Antti Rinne oli puikoissa, kun hallitusohjelma lyötiin lukkoon.
Vaikka korkotaso on ennätysmäisen edullinen lainan ottamiselle, ei voida sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että korot nousevat.
Mitä sitten ovat nämä hallituksen elvytystoimet?
Rahaa laitetaan oppivelvollisuuden jatkamiseen, eli voidaan kysyä tämän asian elvyttävästä vaikutuksesta.
Hallitus on tukenut suuryrityksiä ja pienempiäkin yrityksiä koronan varjolla ilman työllistämisvelvoitetta. Taas voidaan kysyä missä elvytys?
Suomen talous on vientiveturin vetämää, joten vaikka me kuinka Suomessa elvytämme, ei se vaikuta viennin volyymiin. Suomen viennin avainsana on muiden maiden elvytystoimien takana. Kun perinteiset vientimaamme elpyvät alkaa tavaroita virrata meiltä rajan ylitse jota kutsutaan vienniksi.
Suomen vaikeudet eivät ole tämän nyt istuvan hallituksen aiheuttamia. Kun nykyinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen johti kakkoshallituskauttaan Suomen velka bkt:sta oli alimmillaan 28%. Mutta se nousi jo Vanhasen kakkoshallituksen loppuun mennessä lähelle 40% bkt:sta. No Mari Kiviniemen aikana velka ei juuri noussut, kun Mari Kiviniemen pääministeriaika jäi lyhyeksi.
Jyrki Kataisen aikana velka nousi samaa mittaria käyttäen 6 prosenttia, eli suhteellinen velka oli 46% bkt:sta. On muistettava, että Esko Ahon hallituskauden lopussa tuo luku oli niinkin iso, kuin 61%.
Alex Stubbin aikana velka nousi 1,2 yksikköä, eli loppuluku oli 47,2 prossaa bruttokansantuotteesta velkaa.
Juha Sipilän paljon parjattu hallitus luotsasi kokoomuslaisen valtiovarainministerin johdolla velkaa vähentäen, eli luku putosi neljässä vuodessa 3,3 prosenttia päätyen lukuun 43,9.
Antti Rinteen hallitus aloitti siis elvyttämisen luvusta 43,9 ja me emme tiedä mihin lukuun Sanna Marinin hallitus tulee päätymään, mutta eihän tuo luku vielä ole Esko Ahon lukua suurempi.
Suomen elvytys on siis ollut monimuotoista. Kun Esko Aho sai ohjat Harri Holkerilta luku oli 10,5 %, eli velka kasvoi Esko Ahon aikana 50,5 yksikköä, joten Isokallion velkakuningattareksi nostaman Sanna Marinin vierelle voisi nostaa velkakuninkaaksi Esko Ahon. Yleiskeskustelussa Jyrki kataista haukutaan Suomen velkakuninkaaksi vertausluvulla 6.
Näin nuo asiat muuttuvat kummasti, riippuen siitä kuka asioita esittää. Kun pääministeriä syytetään velasta on tahallisesti unohdettava aina valtiovarainministeri, joka siis velasta eniten vastaa. Kataisen aikana siinä virassa toimivat Jutta Urpilainen ja Antti Rinne. Ja Kataista syyttävät demarit unohtavat aina tämän. No totuuden nimissä on muistettava, että Esko Ahon hallituksen valtiovarainministeri tuli kokoomuksesta eli Iiro Viinanen.
Kun BKT vuoden 2015 aikana on kääntynyt laskuun ja nyt elvuytyksen ja koronan varjolla velanotto on kiihdytysvaiheessa, niin tuo suhdeluku laskeva BKT ja nousevan velkakäyrän suhteen tulee olemaan vaikea.
Siihen ei auta Isokallion tai kenenkään muukaan jeesustelu yhtään mitään, ei Sanna Marin muuta strategiaa yhden yksittäisen älämöläohjeistuksen mukaan. Tarvitaan rakentavaa krittiikkiä tarvitaan sellaisia neuvoja joilla on merkitystä. Me olemme kaikki kusessa tuon asian kanssa ei ainoastaan Kalle Isokallio.
Kun on demokratia eli äänestäjät antaneet jollekin puolueelle mahdollisuuden muodostaa maalle uusi hallitus, niin onhan se mahdollisuus hyväksyttävä. Muistan miten Esko Ahon porvarihallitusta vastaan vasemmistolaiset tahot hyökkäsivät sumeilematta. Nyt historia toistaa sitten itseään niin, että oikeisto hyökkää demaripääministeriä vastaan, vaikkakin hyvin miedosti siihen verrattuna mitä porvarihallitusten päämiehet ovat saaneet tuta.
Se ei silti oikeuta turhaan mollaamiseen, vaan takana pitää olla voimaa sanoa, myös mitä tulisi oikeasti tehdä.
Kun on päätetty demokratian sallimissa oloissa velaksi elää on mietittävä miten velasta saadaan paras hyöty irti ja miten se voidaan mahdollisimman nopeasti se velka nollata, riistämättä veronmaksajia aivan henkihieveriin.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen asetti 15.4.2020 ryhmän laatimaan ehdotuksia koronakriisin jälkeisistä elvytystoimista, jotka vastaavat samalla ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymiseen.
Ryhmän tehtäväksi asetettiin valmistella ehdotuksia valtioneuvoston strategisen tason suunnitelmaan sisällytettäviksi toimenpiteiksi sekä lisätalousarviota varten kohdennetuiksi, nopeiksi ja määräaikaisiksi elvytystoimiksi.
Ryhmän toimikaudeksi asetettiin 15.4.–30.9.2020.
Ja tässä tulos, arvioikaa itse:
https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/koronakriisista-toipuvaa-taloutta-on-elvytettava-kestavasti
Ilmoita asiaton viesti
Olen mielestäni lukenut riittävän monesti vihreän suusta sen ,että katsotaan kaikki mahdollisuudet toimia asiassa parhaalla mahdollisella tavalla.
Joten en avaa.
Ilmoita asiaton viesti
Avaa ihmeessä, siellä on mahtava pelastus Suomelle aivan kultalautasille kirjoitettuna.
Minunkaan naurulle ei meinaa loppua tulla.
Ilmoita asiaton viesti
Piruko kuitenkin narrasit. En oo enään sinun kaveri.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä se kaveruus vasta alkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Alsio, minua ei naurattanut. Sen sijaan ”itketti”. Ei ole ihme, jos ryhmän aikaansaannoksesta ei ole isoja otsikkoja revitty. Milloin tämä vihreä kupla puhkeaa?
Ilmoita asiaton viesti
Oikeasti minuakin enemmän ällötti, mutta juksatakseni Heikkiä kaveruuden menettämisen pelossakin kirjoitin nauratti;))))
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tästä, nauroin, mutten päästäny aattelua välhiin, siinähän net hymyt hyytyy kaikilta, joila tuommoset yltää aivoihin asti.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun on päätetty demokratian sallimissa oloissa velaksi elää on mietittävä miten velasta saadaan paras hyöty irti ja miten se voidaan mahdollisimman nopeasti se velka nollata, riistämättä veronmaksajia aivan henkihieveriin.”
Minne se velka menee ja mistä se tulee?
No, sillä velallahan nimenomaan pönkätään veronmaksajien asemaa, niin että yritykset pysyisivät pystyssä ja työssä käyvät saisivat pitää työnsä. Ellei työntekoon kuitenkaan löydy mahdollisuuksia, pidetään huolta siitä että ihmiset voivat edelleen kuluttaa ja pitää yrityksiä sillä tavalla pystyssä.
Siihen se velka siis meenee, siis veronmaksajien hyödyksi, mutta mistä se oikein tulee?
Velka otetaan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, jotka haluavat jakaa muniaan, eli kapitaaliaan, eri koreihin ja siellä koetaan että valtioille lainaaminen on turvallinen vaihtoehto.
Mitä jos kapitaalia ei lainattaisi valtioille? Minne se sitten menisi? Se menisi kai sitten riskipitoisempiin investointeihin, eli se hyödyttäisi investointeja ja veronmaksajia toisella tavalla.
Periaatteessahan valtion velka on viivästettyä verotusta, eli se on rahaa jota ei kerätä veroina veronmaksajilta, vaikka se on se keino millä valtiot menonsa rahoittavat.
Valtion laina on siis valtion ”lahja” veronmaksajille kahdella tavalla, se jakaa lainan määrän yhteiskunnassa sen eri tasoille, mutta jättää lainan perimättä veronmaksajilta.
Käytännössä lienee selvä asia että minkään puolueen ei kannata lähteä jälkikäteen verottamaan veronmaksajia näiden nykyisten valtion lainojen takaisin maksamiseksi muuten kuin pieneltä osin.
Jo nyt valtioiden lainoista suuri osa on kuitattu keskuspankkien painamalla rahalla ja kehitys jatkuu. Keskuspankit, joiden tehtävänä on tietty finanssipolitiikka, pitävät huolta siitä ettei valtioiden maksukyvyttömyys kaada koko systeemiä. Sen takia keskuspankit menettelevät niinkuin menettelevät, ei siis sen takia että hallitukset ohjailisivat ja määräilisivät tätä keskuspamkkien linjaa.
Jos keskuspankit saisivat määrätä myös valtioiden rahapolitiikasta, kehitys finanssipuolella voisi olla hyvin erilaista, mutta sellaista valtaa keskuspankeilla ei tietenkään ole että ne pystyisivät hillitsemään poliittisten puolueiden populismia, joka on syy tälle nykyiselle kehitykselle.
Ilmoita asiaton viesti
Vai pönkitetään veronmaksajan asemaa ottamalla hänen nimissään velkaa jota hän ei todellakaan tarvitse.
Ilmoita asiaton viesti
”Vai pönkitetään veronmaksajan asemaa ottamalla hänen nimissään velkaa jota hän ei todellakaan tarvitse.”
Käyppä kysymässä yrittäjiltä ja lomautetuilta tarvitaanko?
Ruikutus on niin päätä huimaavaa että tarpeesta ei pitäisi olla erimielisyyksiä.
Nojoo …… itse en tarvitse mitään ylimääräistä yhteiskunnalta. Toivottavasti eläkkeet pystytään jatkossakin maksamaan. Se riippunee siitä pysyykö tämä koko systeemi pystyssä edes tämän massiivisen lainanoton avulla.
Ilmoita asiaton viesti
Juu talvisotahenki on Suomesta mennyt. Nyt pitää työntää satatuhatta euroa kenkäsuunnittelijalle joka lopettaa toimintansa heti avustuksen saatuaan.
Ilmoita asiaton viesti
On sentään ryhtiäkin olemassa.
Huutokauppakeisari palautti jo saadut koronakorvauksensa.
Ilmoita asiaton viesti
Ottamattakantaa noihin yksittäisiin juttuihin tämän enempää, niin kysyn.
Olisiko järkevämpi työntää rahaa niin, että pyörät pyörivät kuin kaataa rahaa, jotta yritykset pysyvät toimettomina. Valtio olisi voinut keskeyttää vaikka alvin perinnän korona-ajaksi. Silloin ei olisi tarvinnut laittaa yrityksiä hakemaan kateutta aiheuttavia summia avustuksia, joka todellisuudessa peritään jatkossa kaikilta korotettuina veroina.
Saksa laski tilapäisesti Alvia ja homma pelitti. Suomessa tehdään nyt uutta politiikkaa, kun korona kiusaa jaetaan rahaa opiskeluun, jotta seuraavan laman jaksolla voidaan sitten tukea entistä viisaampia yrittäjiä.
Eikä avustuksella tarkoitettukaan heikoimmassa asemassa olevia yrittäjiä lainkaan, vaan rahaa jaetaan eliitille.
PS. Jos joku pystyy palauttamaan avustukset, niin onko sellaisille avustuksille ollut lainkaan tarvetta?
Ilmoita asiaton viesti
”Eikä avustuksella tarkoitettukaan heikoimmassa asemassa olevia yrittäjiä lainkaan, vaan rahaa jaetaan eliitille.”
Joo, eliitti yleensä osaa ja kehtaa käyttää hyväkseen kaikki konstit millä raha saadaan omaan pussiin. Se ei välttämättä tarkoita sitä että hallitus pyrkisi hyödyttämään eliittiä, asiat aina vain tuppaa menemään siihen suuntaan että raha menee rahan luo.
Summittaiseltahan tuo rahan jakaminen näyttää ja sitä se varmasti välttämättä myös on näissä tapauksissa.
Vaikka rahaa jaetaan ja vaikka ihmisten rahat säästyvät, kun ei pääse pämppäämään rahaa ulkomaille, konsertteihin, teatteriin, tai kapakassa viinaan, se ei välttämättä lähde kiertoon, kun ihmiset säästävät nyt pahan päivän varalle, eivätkä uskalla kuluttaa. Pörssikursseille tämä ylimääräinen raha, sekä säästetty, että valtion jakama raha, tekee hyvää, kun ihmiset hakevat olemassa oleville pääomilleen tuottoa pörssistä.
Varsinaisia kapitalisteja tämä kriisi ei koske, rahat on siellä veropatatiisissa, tai muuten turvassa, vaikkapa valtioiden velkakirjoissa, jotka keskuspankit lunastaa kun valtiot eivät pysty niitä takaisin maksamaan. Se pääoma kyttää vain tilaisuutta ostaa halvalla koronan heikentämiä yrityksiä, jotka koronan jälkeen alkavat taas tahkoamaan omistajilleen voittoa.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f7f182d0-f689-46cb-a55f-9815a6e9a544
Suuri osa suomalaisista vastustaa turkistarhauksen tukemista julkisin varoin???
Minusta ei ole mitään järkeä tukea yhtäkään yritystä julkisin varoin, jos yritys ei ole kannattava omillaan menköön yrittäjä suoraan kunnalle töihin.
Ilmoita asiaton viesti
”Minusta ei ole mitään järkeä tukea yhtäkään yritystä julkisin varoin, jos yritys ei ole kannattava omillaan menköön yrittäjä suoraan kunnalle töihin.”
Periaatteessa olen samaa mieltä mutta käytännössä on tähän pääsääntöön paljon poikkeuksia.
Turkistarhaus ei ole sellainen elinkeino joka olisi maallemme strategisesti kovin tärkeä, ,mutta maaseudulla se antaa paljon toimeentuloa yrittäjille ja työntekijöille. Sitäpaitsi turkikset menevät kai pääosin vientiin, mikä parantaa kauppatasetta.
Asiaan perehtymättä en halua antaa lausuntoa turkistarhauksen subventpinnin hyödyllisyydestä, mutta taitaa olla niin että montakin valtion nimeämää komiteaa ovat istuneet ja pohtineet näitä subventointeja monelta kantilta ja aina niitä on päätetty jatkaa. Subventointien purkaminen olisi siis niiden mielestä huonompi vaihtoehto ja tulisi valtion talouden kannalta kalliimmaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Poikkeukset erikseen. Sitä varten on Kera ja muut systeemit olemassa. Aloittava yrityskin tarvitsee hieman punttausta, mutta yrittämisen ylläpitoon ei kyllä apuja tarvita.
Paitsi, kuljetustukea, sähkön hintatukea ja muita tukia, joilla avitetaan vientiä, kun välimatkat Suomesta on niin suuret sinne missä kulttajia on tiheimmin. Mutta ne tuet voidaan hoitaa niin, että Suomessa on kaikille halvemmat polttoaineet ja sähkö. Silloin ne eivät ole mitään tukia vaan normaalia elämää.
Jos meillä ei ole siihen varaa nyt, niin siihen olisi ainakin pyrittävä, eikä siihen, että yritystuet jatkavat aina vaan kasvamistaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos meillä ei ole siihen varaa nyt, niin siihen olisi ainakin pyrittävä, eikä siihen, että yritystuet jatkavat aina vaan kasvamistaan.”
Niin, nämä ovat kaikki niitä peruateltuja poikkeuksia. Niiden takia Suomessa on sentään paljon tuottavia yrityksiä ja melkein kolme miljoonaa tuottavaa työtä tekevää kansalaista, yksityisellä ja julkisella sektorilla.
Vaikeuksia aina liioitellaan, mutta oikeisiin toimiin niiden poistamkiseksi ei osata ryhtyä.
Se vapaa työvoima joka nyt ei löydä töitä tässä systeemissä, saataisiin kyllä töihin rakenteellisilla muutoksilla ja joustavalla palkkapolitiikalla, mutta se ei vielä ole tarpeeksi. Suomeen tarvittaisiin lisää työvoimaa ulkomailta ja sitä olisi kyllä tulossa, kunhan kieliongelmat selvitetään ja kunhan väestön maahanmuuttokriittisiä (rastisia) asenteita saataisiin lieventymään.
Ilmoita asiaton viesti
Jep.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt lähtisi nostamaan kenkäsuunnittelijaa tai kuparipannukauppiasta tikun nokkaan. Mitenkäs se sanonta menikään, ”ei se ole hullu, joka pyytää…”?
Oikeampi osoite kritiikille olisi se järjestelmä, joka rahanjaosta vastaa. Jos sitä vaikka jossain vaiheessa alettaisiin kysellä sen perään, onko julkisten varojen jakamisessa hyötysuhde kohdillaan. Ja siihen jotain konkreettisempia mittareita kuin se, onko joku pahoittanut mielensä vai ei. Ehkä jonain päivänä päästäisiin sinne asti, että voitaisiin oikeasti käyttää ne rajalliset julkiset resurssit sinne, missä niillä irtoaa eniten.
Ilmoita asiaton viesti
– Oikeampi osoite kritiikille olisi se järjestelmä, joka rahanjaosta vastaa. Jos sitä vaikka jossain vaiheessa alettaisiin kysellä sen perään, onko julkisten varojen jakamisessa hyötysuhde kohdillaan. Ja siihen jotain konkreettisempia mittareita kuin se, onko joku pahoittanut mielensä vai ei. Ehkä jonain päivänä päästäisiin sinne asti, että voitaisiin oikeasti käyttää ne rajalliset julkiset resurssit sinne, missä niillä irtoaa eniten.
Siinäs kuulit Arto hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
…ja 100.000 kauppias Sampo Kaulaselle, joka toteutti välittömästi osakeannin 100.000! Kenkäsuunnittelija ilmeisesti palauttaa saamansa rahat!
Ilmoita asiaton viesti
Kun yksikin avustuksen saaja palauttaa rahat on se selvä merkki siitä että koko avustushomma on mennyt persiilleen !
Ilmoita asiaton viesti