Kyse ei ole kympistä vaan periaatteesta

Sanna Marin ja aamiainen puhuttaa ja väitteet lyövät ylitse. Kyse ei ole kympistä tai 300 eurosta, kyse on ymmärryksestä. Jos pääministeri-instituutio ei ymmärrä missä menee laillisuuden raja, niin paha mieli siitä kansalaisille tulee.

Nyt Päivi Lipponen on jos vastannut väitteisiin, että hän osti omat ruokansa ja Lipposet maksoivat jopa vuokraa asunnostaan.

Jyrki Katainen taas elvistelee, että hänen aikanaan sai lounaatkin luontaisetuna. Varmasti saikin, kun istui täysin äimänä pöytään eikä hetkeäkään ajatellut, että se on väärin muita verovelvollisia kohtaan.

Iltalehden artikkeli laukaisi lippaan jonka sisältöä kaikki tuottavat omista vinkkeleistään. Joku haluaa kyseenalaistaa Sanna Marinin henkilöä toiset taas arvostelevat systeemiä jne…

Kaikki ovat olevinaan oikeassa. Asiasta on tullut niin sanottu soppa, jota useat kokit hämmentävät, mutta yhtä ainoaa totuutta ei tunnu löytyvän.

Demarit ovat puolustuskannalla, vaikka eihän demareita tässä kukaan ole syyttelemässä. Suomessa olemme tottuneet siihen, että asiat riitelevät eivät ihmiset, mutta kaikille ei tuo oppi mene kaaliin. Sanna Marin ei ole tässä syyllinen vaan maan tapojen sokea suorittaja. Ei ole sokean vika jos joku on jättänyt skuuttinsa keskelle jalkakäytävää ja hän kompastuu. Vaikka sokea voi tapauksen tapahduttua syyttää vain itseään, koska syyllinen on jo kadonnut massaan.

Poliitikot nauttivat satoja ilmaisia lounaita ja tuhansia ilmaisia kahvitarjoiluja ja se on meille kaikille itsestään selvää, että näin on. Ei ole siis ihme, jos tässä rutiinissa unohtuu sellaisia asioista kuin äänestäjä, veronmaksaja, omat ja vieraat rahat. Poliitikko tuntee olevansa oikeutettu ilmaiseen kahviin, ilmaiseen satunnaiseen lounaaseen ynnä muuhun palveluun. Poliitikko ”uhraa” omaa henkilökohtaista aikaansa yleisten ja yhteisten asioiden hoitoon.

Kun poliitikko sitten etenee pääministeriksi, ministeriksi tai pormestariksi, eli sellaiseen luottamusasemaan josta hän saa oikeasti palkkansa, niin hän voi unohtaa, että ilmaiset lounaat ovatkin hänelle extraa.

Poliittisen uhrauksen toukkavaihe on ohitse ja nyt tulisi olla selkärankaa elää omalla verotuloista muodostetulla palkallaan. Pahaksi onneksi moni ei ”herää” huomaamaan tätä muutosta, mistä Iltalehti nyt halusi Sanna Marinia muistuttaa.

Nyt on siis paikka oikeasti keskustella mikä on tulevaisuudessa se oikea tapa. Nyt ei siis ole soveliasta hyökätä pääministerin henkilön kimpuun vaan ohjata kiinnostus siihen, miten tämä asia saadaan päiväjärjestykseen.

Sanna Marin on itse vedonnut siihen, että hän ei ole asiaa päättänyt, eikä ole myöskään ollut vaikuttamassa päätökseen. Sanna Marin siis jättäisi korjaamatta, jos hänen pankkitililleen olisi vahingossa tullut 300 euroa liikaa rahaa. Ja perusteluksi riittää se, että hän ei ole sitä rahaa sinne siirtänyt.

On totuuden nimissä todettava, että houkutus ylmääräisen kolmesatasen ottamiseen on kaikilla suuri, mutta rehelliset suomalaiset, kyllä korjaavat pienemmätkin vahingot ja ilmoittavat jos muutama eurokin on kauppalapussa väärin.

+27
arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me.
I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu