Lapsi näkee tulevaisuuden

Kansanedustajamaanviljelijä Hannakaisa Heikkinen (kesk) ja sisäinen yrittäjä hänessä joutuivat tässä taannoin vastakkain tulevaisuuden silmien kanssa. Hänen poikansa nimittäin oli kysynyt häneltä, että eikö edes suihkukoneet saastuta niin paljon kuin maanviljelys? Poika oli ahdistunut vihreän siirtymän politikoinnista, sinäsä en ihmettele, tarkkaavainen poika. Minäkin ahdistun noista samoista puheista.

Tulevaisuus on nähtävä historiaa vasten. Hannakaisa on poliitikko syvällä Suomen historiassa ja maanviljelijä ties monennessako polvessa.Tästä kaikesta huolimatta hänen nuori poikansa näkee vielä tulevaisuuden, hän elää tulevaisuutta varten. Hänen ei tarvitse enää katsoa miten lehmien ulosteet ovat joskus valuneet pitkin lumista rinnettä kotijärveen. Hänen nenäänsä ei haise äitienpäivänä jäiselle rinnepellolle levitetty liete, joka tuhosi lähialueen vesistöt vuosiksi vihreäksi mönjäksi.

Tämä nuori poika ei ole nähnyt kuinka happosade likaa pyöräsi satulan, jotta se on nenäliinalla pyyhittävä joka sateen jälkeen, että ei likaisi housujaan. Mutta poika näkee silmissään tulevaisuuden, jossa maanviljelys saastuttaa vähemmän kuin tänään. Poika ei ymmärää vihreää siirtymää, mutta hän ymmärtää, että syyttelemällä tai haittamaksuilla ei maailma parane.

Maailma paranee ymmärtämällä ja siksi hän kysyy äidiltään ymmärrystä. Poika ei ymmärrä miksi hänen kotinsa ja hänen isänsä ja äitinsä työ olisi jotenkin pelottavaa ja saastuttavaa. Hän on nähnyt vanhempiensa hikoilevan leipänsä edestä, hän on nähnyt ilon heidän silmissään ja tuntenut myös heidän tuskansa, kun mikään ei tunnu riittävän.

Hän on kuullut tarinoita luontokadosta, syytöksiä neonikotinoidien tuohomasta maasta, jossa kimalaisia ei enää olisi. Hänen uniinsa lentävät hömötiaiset ja muut kummajaiset, joiden kerrotaan kuolevan sukupuuttoon eritoten hänen äitinsä ja isänsä vuosisataisen ammatin takia. Hänelle kerrotaan, että hänen äiti ja isä ovat pahoja ihmisiä, jotka tappavat kiltit eläimet epämääräisillä aineillaan.

Poika on nähnyt ja kuullut miten lentoliikenne on tuhoisaa luonnolle, hiilitasapaino järkkyy, mutta maanviljelys on kaikista pahinta, sillä se ei ole ilkeiden väitteiden mukaan tehnyt mitään.

Pojan sisälle on hapatettu ristiriita, hänelle pyhin, eli koti on syytetty elinkelvottomaksi paikaksi. Turmiolan taloksi, joka tuhoaa reippaasti enemmän kuin toiseksi pahin saastuttaja, eli hänen tulevaisuutensa on mustattu vihreän siirtymän välkkeessä. Hänelle ei annetty ymmärrystä korjata mitään, vaan hänen päähänsä on painettu orjantappuraseppele ja hänelle rakennetaan parhaillaan ristiä johon hänet vihreä siirtymä myöhemmin haluaa ristiinnaulita.

Lapsikin tietää, että porukassa tyhmyys tiivistyy, mutta hän ei ymmärrä miksi ei kukaan huuda, että vihreällä siirtymällä ei ole vaatteita!

Albert Arnold Gore Jr. (s. 31. maaliskuuta 1948) on amerikkalainen poliitikko ja ympäristönsuojelija, oli myös joskus lapsi. Hän eli lapsuudessaan sitä aikaa kun happosateet saastuttivat fillarin satulaa myöten kaiken mihin sattui satamaan. Hänestä kasvoi poliitikko joka halusi parantaa maailmaa ja pelastaa sen pahalta. Hän oli samanlainen pieni ihmisalku, kuin niin monet lapsena ovat. Heillä on oikeudenmukaisuus asennettna ja oikeustaju on voimakas kuin iäkäs paksu tammi, se ei hevillä tuulessa taitu.

Silti uskon, että hyvyydelläkin on rajansa, eli maailmaa ei voi muuttaa hetkessä tappamalla kaikki alle kolmivuotiaan poikalapset. Siksi on myös turha syyllistää pieniä lapsia, jotka ainoina meistä lopulta näkevät sen tulevaisuuden. Sillä politiikka on ollut ja on aina oleva hidasta. Nyt ei siis yhden vaalikauden aikana kannata tappaa tulevaisuuden uskoa pienokaisiltamme. Nykyinen hallitus käyttäytyy, kuin tulevaisuus olisi puhtaana edessämme jo huomenna. Siksi se kiukuttelee ja paiskoo paskaa lastemme silmille, syytämällä omaa hapannutta tuskaansa joka ikiseen asiaan. Heidän todellisuudessa kaikki asiat lasketaan hiilitaseen kautta, mutta kukaan ei opeta ymmärrystä tai ota pientä lasta syliin ja anna turvallisuuden tunnetta matkalle tulevaisuuteen.

Tuntuu tosi pahalta, kun kaikki on paskaa paitsi kusi. Miten sellaisessa maailmassa kukaan voi kertoa lapsilleen, että sukutilamme on jo yhdentoista sukupolven ajan antanut puhdasta ravintoa ja tervettä elämää, kun hallitus toitottaa, että kaikki hukkuu paskaan. Al Goresta tuli aikuisiällä vegaani ja hiilifriikki, mutta siitä huolimatta hänelle kelpasi raha, joka oli tuotettu fossilisten hiilivetyjen hyödyntämisellä. Maailma ei ole mustavalkoinen, vaan se on sysimusta, jos kaiken maailman kirkasotsaiset pääsevä hallituksesta käsin meidän tulevaisuutta holhoamaan.

Annetaan lapsillemme ymmärrystä syyttelyn sijaan, annetaan heidän jatkaa rakentamista siitä mihin itse emme enää pysty tai kykene, mutta älkäämme rusentako tai syyllistäkö heitä isiemme tyhmyydstä tai elosta. Meillä on kaikilla oma elämä, oma usko tulevaisuuden paremmuuteen, siksi emme voi nyt vaipua synkkyyteen, on painettava ymmärryksen nappia. Ymmärrettävä nykyinen tila ja on annettava lapsillemme tulevaisuuden usko ja tulevaisuus jatkaa isiemme aloittamaa urakkaa pysyä hengissä ja kuolla, mutta toivoa ei saa tulevaisuudelta riistää.

+4
arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me.
I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu