Media ja hallitukset meitä kiky-verhon takana hämäävät

Vuodet eivät ole veljeksiä. Ei edes kuntataloudessa. Vuosi 2017 oli ennätyksellisen hyvä ja se sai kunnat innnostumaan investoimaan. Nyt sitten velkaantuminen on vauhdikasta. Jo vuonna 2018 vuosikate meni miinukselle lähes 50 kunnassa, kun vuonna 2017 ei vuosikatemiinuskuntia ollut kuin 4 kappaletta. Tilikauden tulos lipsahti miinukselle 2018 200 kunnalla. Toimintakatteet putosivat lähes 4 % kautta maan.

Vuosi 2018 oli jo alamäen aikaa, mutta vauhti taitaa vain kiihtyä. Yhteenlaskettu negatiivinen vuosikate muuttui yhdessä vuodessa yli 35 miljoonaa euroa. Yhteensä 202 kuntaa ei pystynyt kattamaan poistojaan. Tasapainoisten kuntien prosenttiluku väheni vuonna 2018 82 prosentista 32 prosenttiin.

Millään kiky-rasitteella ei tätä pysty selittämään. Kikyhän Juha Sipilän mukaan nosti Suomen suosta, mutta jo kahden vuoden päästä kikyn vaikutus lakkasi. Antti Rinne taas syytti kikyä kuntien talouden rapauttamisesta, mutta tilastot eivät tue sitäkään väitettä.

Mediakin toistaa vain kulloinkin vallassa olevan pääministerin mantraa ottamatta selvää mistä oikeasti on kysymys. Yleinen luulohan on, että toinen puhujista on väärässä, eli toinen olisi silloin oikeassa, mutta nythän molemmat ovat väärässä ja sen mukana myös media ja me kaikki, jotka uskomme Suomen vapaaseen journalismiin.

No mitä tekee Rinteen hallitus? Se jatkaa asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä. Tänä vuonna siis Sanna Marinin hallitus siirtää asuntovelalliselta kunnille noin 10 miljoonaa euroa ja sama hallitus syyttää innokkaasti, että kiky on kaikkeen syyllinen. Kiky on se vaate (valhe) jolla härkää (sinua) hämätään.

Kiky ja sote sodan takana tehdään hallitusohjelman mukaisesti leikkaus kotitalousvähennykseen 92 miljoonaa ja se tuottaa arviolta kunnille 36 miljoonaa euroa. Sanna Marinin hallitus siis leikkaa kuntalaisilta kahdella pienellä huomaamattomalla siirrolla kikyverhon takana yli 100 miljoonaa ja se tuottaa kunnille vajaat 50 miljoonaa lisääntyvinä veroina, kun vähennyksiä jää käyttämättä.

Silti hallituksen menorajoitteeseen sisältyvien toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen arvioidaan lähes neutraaliksi. Vaikka hallituksen toimet lisäävät kuntien menoja, kasvavat niihin liittyvät valtionavut lähes yhtä paljon. Eli hallitus kantaa 100 prosentin vastuun kunnille niiden uusista terveydenhoitoon liittyvistä hankkeista. Kaikki tämä sataa tietysti sellaisten kuntien taskuun, joilla on vara kasvattaa sairaalakapasiteettiaan. Valtio maksaa siis kaikki laajennukset mitä kunta ikinä keksii aloittaa. Kaikki tämä luvataan lain mukaan, vaikka esim. sotesta ei ole tietoakaan.

Minusta tämä johtaa siihen, että nyt kunnat aloittavat valtion rahoituksella hankkeita, jotka sitten laiteaan kylmilleen, kun sote yhtenäistää tulevaisuudessa kuntien toimitoja. Eikö valtion olisi hyvä ohjata tätä toimintaa jotenkin minkä valtio sataprosenttisesti rahoittaa?

Hallitus on myös ohjaamassa koulutuspuolelta ihmisiä vanhustenhoitoon, koska vanhusten määrä kasvaa suhtessa koulutettaviin, kun syntyvyys on niin alhaalla. Valtio siis varautuu tähän ongelmaan taipumalla tosiasian edessä. Mitään toimenpiteitä ei edes haluta esittää syntyvyyden nostamiseksi.

Johtaako tämä kyläkoulujen lopulliseen kylmenemiseen, jotta saadaan hoitajamitoitus edes jollekin tasolle? Jos syntyvyys jostain syystä alkaakin nousta, joudutaan taas rakentamaan kyläkoulut uudelleen kun vahusten määräkin on jo silloin suhteellisesti siedettävämpää.

Onko hallituksilla mitään pitkäaikaista suuntaa, eli nouseeko hallitusten katse koskaan yli kahta vuotta pidemmälle? Kaksi vuottahan hallitus yleensä toimii ja sitten kaksi vuotta odotellaan vaaleja ja jaellaan vaalirahaa kuntiin.

arialsio

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me. I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu