Mitään Onnelaa ei olekaan

Vanhan rautaesiripun molemmin puolin eli kaksi onnellista osapuolta. Kumpikin ajatteli, että vain omalla puolella veräjää on olo onnellista. Olimme onnellisia itä ja länsi. Mutta sitten tuli ”kylmä sota” eli puolustimme omaa onneamme asein ja aseiden määrällä. Varustelukilpa johti maapallon ylivarautumisen tilaan, eli oli selvääkin selvempää, että kohta jossain räjähtää.

Aseteollisuudesta oli tullut sellainen onnen vanki, mitä suuremmaksi ydinvoima kasvoi sitä suurempi oli uho omasta onnesta. Oli turvallista alkaa huutelemaan muurin ylitse, kun luotti omiin sarviinsa. Oman onnen turvaaminen toi myös samalla uhkan sen onnen päälle. Hyvän ja pahan dilemma kaupallistui, voimme ostaa aseita onneamme turvaamaan. Piti alkaa keinotekoisesti vihaamaan tuntematonta, jotta saimme tekosyyn varustautua sitä vastaan.

Aina tulee olemaan hitleritä ja putlereita, – staliiniloista puhumattakaan. Aina joku, jolla ei ole hyvää itsetuntoa kiipeää viekkaudella valtaan ja kostaa omaa heikkouttaan aseiden kanssa oman mielivaltansa mukaan. Jos ihmisellä on hyvä itsetunto ja itsevarmuus ei hänen tarvitse pelätä mitään. Ja kun ei pelkää niin ei tarvitse aseitakaan.

Mutta niin kauan kun aseita on, pitää varustautua mielipuolia vastaan. Olemme paradoksissa josta ei ole irtipääsyä. ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisillekin”! Jos ihminen ei tunne itseään on hänen vaikea luottaa kehenkään. Miten voisikaan, kun ei edes tunne itseään. Pelkotilat antavat syitä toisten alistamiseen, ei osata antaa toiselle arvoa, kun ei tunneta arvoasteikkoa. Yksikkö joka puuttuu arviossa on oma itse, sitä kun ei tunne ei tunne ketään ja on hukassa.

Sitä helposti etsii sitten ”me”- henkeä. Kun ei luota itseensä, niin yhdessä ”me” olemme vahvoja. Seuraaksi tulee erilaiset klikit ja sitten kansakunnat ja kansakuntia kohta jakaakin rautaesirippu jne sota on jo ovella tai käynnissä.

Kaikki tämä uho ”rajat kiinni” on näyttö pelkotiloista. Rajat kiinni, muuten sieltä tulee muukalainen ja nai meidän naiset ja vie meidän työpaikat. Rajat kiinni viholliselta. Kuka on meidän vihollinen? Hän joka ei anna meille arvoa, koska ei sitä osaa antaa sinulle, kun ei arvosta edes itseään.

Miksi tämänkaltaiset hyypiöt sitten aina keplottelevat itsensä valtaan? Epävarma ihminen tekee itselleen selviytymisstrategian, jossa hän selviää mistä tahansa. Keinoja kaihtamatta hän uhrautuu oman ajatuksensa orjaksi. Hän nuolee toisten saappaita ja kun pääsee lipomalla valtaan, niin antaa tuta miten katkeraa se saappaiden nuoleminen oikeasti olikaan. Katkeruudesta kumpuaa viha. Viha kasvaa, kun jano kostolle ei koskaan toteudu kunnolla. Lopulta ihminen kiehuu omassa vihassaan. Hän alkaa käydä ylimieliseksi ja kohtaa kohtalonsa kuolla maailman vihatuimpana oliona. Paitsi, että hänelläkin on kannattajia, hänen ”me” on aina olemassa, koska aina on ihmisiä, jotka eivät luota itseensa, vaan tarvitsevat aseita turvakseen.

+2
arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me.
I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu