Oodi ilolle ja ihmisen vapaudelle

Politiikka on Liisa ihmemaassa, joka heti kohta uusien asioiden parissa. Ohikiitävän hetken voi nähdä ilmassa jotain hyvin hetkellistä, mutta sitten taas aiheet vaihtuvat. Politiikka on valtava nopeus ilman suuntaa ja päämäärää. Se on kuin kipunä heinäsuovassa, sopivan tuulen osuessa hehkuun se roihahtaa kuin ruuti, sammuakseen taas, kun korret ovat hiiltyneet. Mitään muuta kuin tuhkaa ei jää jäljelle.

Ajatellaanpa vaikka aluepolitiikkaa. Aluepolitiikka oli kovasti tapetilla, kun Suomen Keskusta kävi taannoin puheenjohtajakisaa. No nyt ei aluepolitiikasta kukaan puhu enää halaistua sanaa.

Tai sitten jos kestosuosikki kiky rakennettiin kovalla tohinalla Juha Sipilän malttamattomin kätösin, niin nyt hänen seuraajansa on sitä yhdessä Sanna Marinin kanssa purkamassa. Tai ei he ainakaan ota mitään kantaa asiaan, paitsi että Sanna Marin sanoi eräässä haastattelussa, että hän ymmärtää työntekijäpuolen pyrkimystä poistaa turhat kikytunnit. Ja seuraavan aamuna PAM ilmoittaa, että lakko laittaa valtakunnan kaikki Prismat kiinni, kun kiky pitää poistaa. Pääministeri ei ota kantaa, mutta pelkkä ymmärtäminenkin riittää. Miksi Marin ei ymmärrä, sitä miksi kiky aikanaan tehtiin? Yhdessä tämän ajan politiikassa sekin on tehty.

Nykyään tehdään päätöksiä, jotka vanhenevat jo vajaan vaalikauden aikana. Aika tyhmää alisuorittamista hallituksilta.

Aluepolitiikasta vielä sen verta, eli jos siihen yhdisteään syntyvyys, niin tilanne on aika omituinen. Suomessa on kaksi kolmasosaa kunnista sellaisia, että itsenäisen kunnan syntyneiden määrä alittaa sata uutta kuntalaista vuodessa syntyvyyden kautta. Eli Suomen väkiluku lisääntyy näissä kunnissa syntyvyyden kautta noin 20 000 vauvaa, kun viisi suurinta kuntaa synnyttää yhteensä saman 20 000 vastasyntynyttä, joten kaupungistuminen tätäkin kautta vain korostuu. Suomessa synnytään kaupunkeihin, enää ei maaseudun ihannointikaan pysäytä tätä kehitystä.

No mitä sitten vaikuttaa jos asiaan yritetään vaikuttaa Katri Kulmunin peräänkuuluttaman aluekehityksen turvin. Siirretään vaikkapa tuhat valtion työpaikkaa Luhankaan, kuntaan jossa ei enää synny ketään (mutta koulua he eivät aio lopettaa). Pakkosiirretään Luhankaan siis tuhat valtion työpaikkaa, joiden perässä kuntaan muuttaa keskimäärin kolmisen tuhatta ihmistä, heistä tuhat työllistyy noihin siirrettyihin työpaikkoihin, mitä töitä Luhanka pystyy tarjoamaan aviopuolisoille eli tuhannelle työpaikastaan irtisanoutuneelle aviopuolisonsa perässä Luhankaan hiihtäneelle? Ja miten Luhangan peruskoulurakennukset riittävät tuhannelle uudelle oppilaalle, kun viimevuodet on varauduttu pelkästään eioohon?

Oodi ilolle on siinä vaiheessa aika työlästä toteuttaa, kun sen toimeenpano olisi ajankohtaista. On helpompi puhua kuin tehdä ajatuksistaan totta. Katri Kulmunin minivoguet kyllä suoristuisi, jos todella pitäisi aloittaa alepolitiikan ongelmien parissa hallituksen toimet. Nyt sitten on uusi ongelma havaittu. Työllistämistoimista ei voida puhua, ennen kuin lakot ovat loppuneet, mutta lakkoiluun ei aiota puuttua, muuta kuin korkeintaan myönteisesti ymmärtämällä lakkojen tarkoitusperiä.

Työttömien ahdinkoon ei siis puututa, ennen kuin työllisten ahdinko on loppunut. Hyvin tyypillistä, eli ne joilla on annetaan, ja ne joilla ei ole saavat odotella.

Työläinen on siis suojeltu Suomessa ja hänellä on lakko-oikeus, mutta työttömän pitää odottaa, että työllinen on Suomessa käyttänyt lakko-oikeutensa.

Oodi ilolle ja ihmisen vapaudelle:
Katri Kulmuni sopraano, Li Andersson altto, Anna-Maja Henrikson tenori ja Sanna Marin passo sekä Maria Ohisalo rummut. Eduskunnan Suvakkikuoro 2020-luvun demariorkesteri, johtajana Antti ”vappusatku” Rinne.

Kiinnostaako? Kuuntele myös: Sinfonia no 3 ”Kiky-polkka”, ja no 6 ”Työllisyys nousuun tekemättä mitään”, kaikki aluepolitiikkakonsertot, sekä eduskunnan palkkiot nousevat taas konsertto. Löytyy myös valtaisa määrä iltakoulumusiikkia. Työttömät ja eläkeläiset teille korotetut lippujen hinnat.

arialsio

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me. I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu