Posio, Puolanka ja Pudasjärvi
Posiolla, Puolangalla ja Pudasjärvellä työkyvyttömyysindeksi lähentelee 200. Myös Vaala ja Hyrynsalmi samassa jamassa.
Tuore THL- raportti luettavissa täältä: https://yle.fi/a/74-20088656
Olisiko aika jo paneutua rakenteisiin ja perussyihin. Esimerkiksi Rääkkylän tilanne on ollut otsikoissa jon vuosikymmenen ja hieman ylikin, mutta oikeasti mitään konkretiaa ei ole tapahtunut. Pudasjärvi sinnittelee, mutta mikä on Pudasjärven tulevaisuus? Ovatko meidän poliittiset keinot jo loppuneet koko Suomen asuttuna pitämisen sloaganin täyttämiseksi?
Ehdotan, että viimeistään nyt on huomattava, että koko Suomea ei omilla resursseilla voida pitää asuttuna ja terveenä varsinkaan. On tehtävä arvio, mitkä kunnat pitää näivettää ja mitkä kunnat pidetään terveinä ja elinvoimaisina.
Kirurgisena toimenpiteenä amputaatio ihmisille suoritetaan, mikäli kehon osaa ei voida enää parantaa ja siinä olevan sairauden leviäminen muualle kehoon halutaan estää. Jos emme kansakuntana kykyene pitämään koko Suomea terveenä ja asuttuna, niin on valittava mikä osa Suomea jää natura-alueeksi.
Mitä hyötyä meille on THL:n huomioista, jos me emme niihin kiinnitä lainkaan keskittymiskykyämme. Meille on nyt jälleen kerrottu, että muutamissa kunnissa on asiat vinkasllaan, mutta rakenteisiin emme halua kajota. Puhumme Purran saksikädestä, puhumme paljon asioista, mutta tekoja ja yksituumaisuutta on liian vähän, jotta niillä olisi mitään vaikutusta.
Mitä pitäisi näille näivettyville alueille tehdä, niille jonne ei tule yritystoimintaa ja joista duunarit lähtevät muualle?
Maatalous ei elätä kuin muutamia ihmisiä ja nekin maatalousyrittäjät siis, toimivat EU- tukien varassa. Pitäisikö nekin pellot metsittää ja siirtää farmarit jonnekin muualle harjoittamaan maanviljelystä, tai jotain muuta ammattia, jonnekin missä yhteiskunnalla on varaa pitää yllä palveluita ihmisille.
Ilmoita asiaton viesti
Arto on taas jälleen kerran ymmärtänyt tahallisesti väärin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiistän ehdottomasti tahallisuuden väärinymmärtämisessä.
Väärin ymmärtäminen tietenkin on mahdollista ja se on myös varsin normaali-ilmiö, riippuen siitä miten selvästi se asia joka on ymmärretty joko oiken tai väärin, on ilmaistu.
Nyt kun en oikein- tai väärinymmärrä sitä minkä asian olen Arin mielestä väärinymmärtänyt, en voi ottaa asiaan kantaa tämän enempää.
Ilmoita asiaton viesti
Se, että maatiloja siirretään jonnekin uudemmalle paikalle on kyllä väärin ymmärretty. Kyse on valinnasta mille alueille ei jatkossa panosteta, kun sinne satsaaminen on turhaa ja on vain haitaksi kokonaisuudelle. Mitään ei tarvise erikseen siirtää, sillä sellaiselta alueelta poistuvat kaikki vähin äänin. Kerropa Arto vuorostasi, miten se maatila siirretään, kun se sinulle tuli ensimmäiseksi mieleen. Jo 1960 -luvulla maatiloja laitettiin pakettiin. Ja kun katsotaan maatilojen lukua nyt ja 1960 -luvulla on jokunen maatila jo siirtynyt muihin hommiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Kerropa Arto vuorostasi, miten se maatila siirretään, kun se sinulle tuli ensimmäiseksi mieleen.”
Ei se ole vaikeata.
Jos ajatellaan että on joku paikkakunta jossa on muutama maatalouden harjoittaja, eikä muuta toimintaa, niin sinnehän ei sitten kannata perustaa mitään ns. kunnallisia palveluita näitä muutamaa suurtilallista varten, ei apteekkia, ei kirkkoa, ei kauppaa, ei pankkia, ei huoltoasemaa, ei yhtään mitään.
Jos se maanviljelijä ei viihdy sillä alueella, kunta tai kaupunki voisi lunastaa hänen tiluksensa ja talonsa ja tehdä niistä vaikka turisteille majoituspaikkoja, sellaisille jotka haluaa nähdä millaista on kun ei ole mitään.
Sitten ne farmarit voisivat harkintansa mukaan sijoittaa rahat farmiin jossain muualla, siellä missä on palveluita. Hänellähän on jo kaikki tarvittavat koneet ja tarvittava ammattitaito, mitä kaikilla ei ole.
”Mitään ei tarvise erikseen siirtää, sillä sellaiselta alueelta poistuvat kaikki vähin äänin.”
Niin, eihän niitä farmareita voi sieltä pois pakottaakkaan, voivathan ne sinne jäädä, jos ajattelevat että pärjäävät siellä metsässä, ilman kunnallisia palveluita.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa… Pudasjärvi ja Hyrynsalmi hyvinkin tuttuja paikkakuntia… Molemmissa on satsattu matkailuun ja Pudasjärvellä tehdään myös puunjalostusta isommalti. Kaikki kivet varmaan käännetty, mutta kun on tämä keskittämisvimma kasvukeskuksiin.
Mutta jos ja kun se maalimanloppu tulee, niin kasvukeskuksissa kuollaan kuin rotat ja haja-asutusalueet tarjoavat resilienssiä.
Ilmoita asiaton viesti
Pudasjärvi ym. muut panostava kovasti turismiin, teollisuuteen ym, ym…
Mutta panostetaanko missään työkyvyttömyyden ongelmiin? Mitä hyötyä työkyvyttömällä on turistista tai teollisesta työpaikasta???
Ilmoita asiaton viesti
Kauniaisissa työkyvyttömyysindeksi on 48 ja Pudasjärvellä yli 182, eikä Kauniainen ole mikään turistirysä, eikä teollisuuspaikka. Syyt ovat siis jossain muualla kuin teollisuuden tai turismin takana. Rahasta se on kiinni. Pudasjärvellä on kaikki suhteellisen hyvin, tilastot vain ovat ikävää luettavaa, on työkyvyttömiä ja sairaita suhteellisesti enemmän kuin vaikkapa Oulussa. Ja mikä selittää Muonion ja Kittilän hyvät luvut?
Ilmoita asiaton viesti
On naurettavaa verrata Kauniaista mihinkään,ja missään muodossa.
Sehän on Suomen eniten keskittämisestä hyötynut kaupunki.
Toisaalta kun Suomen kunnista suurin osa on reilusti sadan yli työkyvytömyysindeksissä,niin se kertoo ongelman laajuudesta.
Tietysti olisit voinut pohtia syitäkin moiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Avauksen tarkoitus on avata asiaa, eikä selittää miten siitä selvitään ilman haittoja. Kauniainen on hyvä esimerkki, koska siellä ei juurikaan ole mitään palveluja, ei turiusmia, ei juuri mitään muuta kuin asutusta. No siellä on pieni veroäyri,koska siellä on rikkaita, joilta pienelläkin äyrillä saadaan paljon. Hyvä esimerkki se Kauniainen on myös siksi, että sinne ei panosteta, mutta siitä huolimatta siellä ei ole suuri työkyvyttömyysindeksi. Ja syiden erittelemiseen riittänee se, että on panostettava kuntalaisiin ei kunnan ulkopuolelta tuleviin turisteihin.
Ilmoita asiaton viesti
Kittilää/Muoniota selittää ennen kaikkea talvimatkailu ja kaivostoiminta.
Yksi yhteinen syy ongelmille n älytön verotus kaikilla tasoilla ja toinen valtava byrokratia joka meillä on ja joka maksaa yrityksille turhan tekemisenä, lue: paperin pyörittämisenä, suuria summia.
Liekö kukaan koskaan tosissaan laskenut mitä byrokratia maksaa, turhana työnä?
Tuolla, Pohjoisessa on jo lähtökohtaisesti rasitteita: Kylmää ja pimeää, ja pitkät välimatkat kaikkialle.
Molemmat nämä ovat kustannustekijöitä, eivätkä aivan vähäisiä, kaiken tyyppisille yrityksille.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kommentti kuten aina Rantaselta. Onhan Pudasjärvelläkin Syöte ja Kontiotuote, mutta siellä on jotain sellaista mikä ei vain kanna. Esimerkiksi siellä panostettiin paljon hirsirakentamiseen, mutta vanhat rakennukset joista siirryttiin puhtaisiin uusiin tiloihin taisivat jäädä kunnan rasitteeksi ym. Maksetaan siis tyhjistä tiloista. Tyhjät autioituvat tilat ovat yksi syy, mutta ei selitä sitä, miksi kuntalaisten työkuntoon ei panosteta riittävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa jutussa muuten ilmoitetaan, että alkoholismi on keskeinen syy työkyvyttömyyteen… Onko THL:llä toimiva ratkaisu ongelman hoitamiseksi?
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se kaikkien tiedossa, eli kohdellaan ihmistä ihmisenä, eikä nujerreta lapsen oikeustajua.
Ilmoita asiaton viesti