Työllisyys ei nouse ilman tekoja

Suomella kerrotaan menevän nyt hyvin, mutta onko se totta ollenkaan?

Konkretia puuttuu meidän eduskunnassa istuvien poliitikkojen työlistalta. Tempputyöllistäminen ei ole tuottanut tulosta. Tarvitaan yrittäjyyden valjastamista menestyksen eteen, eli kun yrittäjillä on tilauskirjat täynnä he suorastaan huutavat kaikki töihin.

Suomessa on aina vannottu talouskasvun hoitavaan voimaan, mutta se vaatii poliitikkojen keskittymistä tekemään järkevää talouspolitiikkaa, eli yritys-, vero-, vienninedistyspolitiikkaa. Suomeen pitää synnyttää uutta yritystoimintaa ja sen on annettava olla kannattavaa. Yrityksillä tulee olla mahdollisuus ja vahvuus kasvaa ja kasvava yritys voi sitten työllistää enemmän kuin tempputyöllistäminen ikinä.

Suomessa on reserviä kasvattaa uutta yrittäjyyttä. Meillä on puoli miljoonaa ihmistä reservissä jonkinasteisina työnhakijoina. Tämä massa on vain jo osoittain vieraantunut työnteosta, vaikka halukkuuttta uuteen työhön olisikin kaikilla, niin työhön kuntoutuminen vaaditaan.

Koska työpaikat eivät synny kivuttomasti, ei myöskään työllistyminen ole kivutonta. Siihen olisi valtiovallan satsattava. Sitkeästi työllistyvän eteen on tehtävä sitkeästi töitä, eikä se ole ilmaista sekään. Poliitikot ovatkin valinneet helpommat tien, he nimittäin tyytyvät korvat punaisina kuuntelemaan veetuilua saamattomuudestaan, koska se on lopulta se helpoin tapa hoitaa heidän mielestään Suomen työllisyyttä.

Voidaankin sanoa, että työllistyminen on Suomessa lähes mahdotonta nykyisillä keinoilla. Yksikään yrittäjä ei työllistä työllistämisen autuudesta, vaan yrittäjyydessä on oltava ansaintalogiikka kohdillaan. Paljon parjattu kilpailukyky on juuri se kirosana jota ei haluta laittaa käytäntöön, koska se vaatii uhrauksia kaikilta.

Se että Suomessa ei ole kaikille työtä tarjolla, ei ole työttömien aktiivisuudesta ollut kiinni, vaan markkinoiden kapeudesta. Yritysrintamaa on siis levennettävä, yritysten ohjia on vapautettava työllistämään, eli yritykset on piiskattava juhlakuntoon.

Kun Suomi kerran tarvitsee lisää työllisiä, niin silloin Suomen on huolehdittava yrittäjien kannattavuudesta. Suomella siis menee nyt uutistietojen mukaan hyvin, mutta ilman rakenteisiin tehtäviä muutoksia nousukausista ei ole mitään hyötyä. Koska jokaisen nousun jälkeen on taatusti taantuma, joka haukkaa osansa saavutetusta hyvinvoinnista. Ilman kannattava yrityskenttää olemme tuuliajolla ja riippuvaisia viennin ja kilpailijamaiden aivoituksista, nousun jälkeen jäämme odottelemaan uutta nousua, vaikka meidän tulee tehdä töitä hyvinvointivaltiomme eteen.

Kun ajamme autolla ylämäkeen painamme tarvittavan määrän lisää kaasua, jotta pääsemme mäen ylös, kun sitten olemme taantumassa huudamme, että kyllä se seuraava nousukausi meidät pelastaa. Mistä tuollainen harha on ajattelutapaamme juurtunut?

Tarvitaan tekoja, eikä mitään ruikutuksia, eikä lakkautettavien tehtaiden peijaisia. Tarvitaan uusi ote politiikkaan. Sitä ei tuonut politiikan ulkopuolelta Juha Sipilä, sitä ei tuonut politiikan sisältä Jyrki Katainen, eikä sitä tuonut Antti Rinne tai Sanna Marin.

Ehkä muutokseen tarvitaan Riika Purra, Halla-ahosta ei siihen ollut. Riika Purra on tullut muuttamaan politiikkaa, mutta yksin ei hän sitä pysty tekemään. Mikään ei ole niin helppoa kuin ampua alas poliitikon alkuja, Esko Aho, Alex Stubb, Jutta Urpilainen, Mari Kiviniemi, Juha Sipilä ja Anneli Jäätteenmäki. Hekin yrittivät, mutta heille ei annettu tukea. Heidän on nyt tempputyöllistetty toisiin hommiin. Kunpa työttömillekin olisi mahdollista siirtyä toiseen työpaikkaan, jos yhdeltä työnantajalta työt loppuvat. Poliitikot pystyvät luomaan vihreitä oksia toisilleen, mutta ei heille, joiden äänillä siellä eduskunnassa paistattelevat.

Yrittäjyys olisi se taikavarpu, johon nyt tulee tarrautua. Mutta pelkkä yrittäminen ei riitä, yrityksen pitää olla kannattavaa ja kasvuhalukasta. Sääntelyllä ei saada kasvua aikaa, eli on vapautettava yrittäjät työllistämään työvoimansa.

Suomalaisessa järjestelmässä on omat tahmeutensa, kuten ay-liike ja vasemmistolaiset asenteet, jotka heikentävät kapitalistisen kasvun mahdollisuuksia. Julkisen talouden lukemattomat menokohteet ja niiden aiheuttama taakka pahentavat tilannetta. Nyt kun eurooppalainen talous jo vetää ennätyskovaa, Suomi ei pääse nosteeseen toivotusti mukaan. Laiskanomaisen nousun jälkeen kohtaamme jälleen ne aivan samat ongelmat. Nousu ei korjaa taloutemme rakenteita, mutta sen valossa hallitus voi taas hetken aikaa paistatella äänestäjiensä suosiossa jakamalla heille valtion velkarahaa.

+12
arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me.
I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu