Vanha tarina satasen voimasta

Kaikkihan tämän tarinan ovatkin kai kuulleet, että rikas turisti saapuu majataloon ja laittaa satasen pöydälle. Lähtee sitten olevinaan katsastamaan huoneita ja ehkä meneekin paskalle, mutta kuitenkin poistuu respasta hetkeksi.

Majatalon isäntä lähtee sillon salamana satanen kourassaan omille teilleen. Eli hän menee ja maksaa lihakauppiaalle satasen velkansa ja palaa majataloon. Lihakauppias kiiruhtaa maajussin luo ja maksaa velkansa maajussille. Maajussi juoksee huoltoasemalle ja maksaa velkansa bensiinikauppiaalle.

Bensiinikauppias taas suhahtaa huorahtavan exänsä luo ja maksaa ruokkomaksujaan, joka taas tulee sitten majataloon ja maksaa rästiin jääneitä maksujaan majatalon isännälle. Majatalon isäntä laittaa satasen takaisin pöydälle ja rikas turisti palaa tiskille, ottaa satasensa ja lähtee ovesta, kun ei ollut tyytyväinen majatalon tasoon.

Tarinan opetus kertoo, että kukaan ei tuottanut saati ansainnut mitään, mutta suuri joukko kyläläisiä tuli velattomaksi. Mutta tämä on vain pieni osatotuus asiassa.

Miksi tarinassa jää epähuomiossa mainitsematta alvi? Vaikka tilitykset olivat jääneet velaksi, niin ainakin osaan veloista sisältyy alvia. Jos kuvitellaan että neljässä tapauksessa noista veloista on ollut maksettu alvi valtiolle, niin valtion sai jo etukäteen tuosta satasesta tililleen 96 euroa. Eli jos bensiinikauppias myy satasella maajussille tavaraa vaikkakin velaksi, niin alvi on tilitettävä, vaikka velkaa ei ole vielä välttämättä tilillä näkyvissä.

Sinun satasesta on sinun vain se arvo mikä ostamasi hyödykkeen myyntiarvo on sen jälkeen, kun tavara on sinun ja alat sitä myymään miinus tietysti alvi.

Eli jos ostat auton sadalla tuhannella, niin siinä on jo valmiiksi lähes viidennes alvia. Kun ajat autosi ulos autoliikkeen portista et ajele enää sadan tonnin autolla, sillä paraskaan ostaja ei maksaisi siitä sitä koko summaa sinulle. Eli sinun olisi tilitettävä siitä kaupasta taas alvi. Ja vaikka voitkin vähentää autoliikkeeseen maksamasi alvin niin sinun käteesi ei jää sataa tonnia rahaa, eli sitä summaa jonka juuri olit maksanut autokauppiaalle autostasi ja jonka hetki sitten myit haamuostajalle. Se alvivähennys jää sinulle valtion velaksi, kunnes olet tehnyt tarpeeksi tuottavaa kauppaa sen kuittaamiseksi. Jos et ole alvivelvollinen menetät sen alvin kättelyssä.

Yrittäjiä aina haukutaan riistäjiksi, mutta pitää olla huippuhyvä tuote ja yritys, että saa vuosikatteeksi 24 prosentin tuottoa. Kun tuollaisessa rahankierron ketjussa kateelliset syynäävät vain yrittäjän osuutta niin tulee raamatullinen sanonta meikäläisen mieleen. Halutaan nähdä vain yrittäjän rikka (vaatimaton kate) silmässä, kun valtion osuus on kokonainen hirsi (24% arvonlisäys), eli lähes viidennes koko ketjun summasta.

Yrittäjän osuuteen kuuluun yrittäjän riskin lisäksi kate, tuotekehittely, vuokrat, sähkö, puhelinkulut, pakolliset vakuutukset, ilmoituskulut, henkilöstömenot, investointivaraukset ym. No valtion osuuteen kuuluu vielä paljon enemmän, eli hyvinvointivaltion kaikki mahdolliset ja mahdottomat menot ja siksi valtiota ei pidetä riistäjänä, mutta yrittäjää pidetään, koska yrittäjän kaikki palvelut maksavat, mutta valtio jakaa palvelujaan ilmaiseksi.

Ketjun mahdollistaa kuitenkin yrittäjät, eli valtio ei saisi alvia ilman yrittäjien tuottavuutta. Pitää olla tavara tai palvelu jota myydään, vasta sitten alvia voidaan odotella valtion tilille. Mitä usemmin auto elinkaarensa aikana myydään sitä kiivaanpana rahankierto rullaa. Ja mitä enemmän kauppaa turuilla ja toreilla käydään sitä kiivaammin kilisee myös valtionkin kassa.
Nyt koronan aikana, kun kauppa monilla aloilla hidastuu, se näkyy ja tuntuu myös alvin osuudessa. Valtion on otettava yhä enemmän velkaa, jotta voi sitoumuksensa yhteiskunnalle täyttää. Valtiosta on tullut sellainen isäntä meille yhteiskunnan jäsenille, meille hyvinvointia tehdään yhä kiihtyvällä tahdilla, vaikka raha ei kiertäisikään normaalisti. Voimme näköjään ottaa lainaa loputtomiin, koska kaikki muutkin valtiot niin tekevät.

Nyt vain odotamme, että tulisi joku gerberos ja jättäisi miljardisäkkinsä valtionkonttorin tiskille ja Matti Vanhanen juoksisi sitä kiikuttamaan Euroopan keskuspankkiin ja muille valtion velkakirjojen haltioille. Jos tuollainen ihme tapahtuisikin, niin olisimme silti kusessa jos meidän rakenteet eli rahankierto ei enää toimisi.

Me voimme velkaantua ei se siitä ole kiinni, mutta meillä pitää olla rakenteet kunnossa, joka ikisenä aikana niin hyvinä kuin huonoina vuosina. Eli jos meillä on auto ja se pidetään kunnossa se toimii aikansa, olipa meillä se auto kokonaan velkana tai omistaisimme sen kokonaan itse. Velan määrällä ei ole auton toimnalle merkitystä, mutta velan maksamiselle voi olla merkitystä jos koneistomme ei toimi moitteettomasti.

Ketjussa jossa satasella saatiin kokonainen joukko ihmisiä velattomaksi, ei voi olla häriötekijöitä. Mitä olisikaan tarinamme sataselle käynyt, jos maajussi olisi vaikka kompastunut ja joutunut otille, ja satasen matka olisi päätynyt Mehiläiselle. Majatalon isäntä olisikin nyt velaton lihakauppiaalle mutta velkaa rikkaalle turistille, eikä tarinamme loppuketjukaan olisi päässyt veloistaan eroon.

Tärkeää on siis huolehtia, että raha kiertää koko tarinan ajan ja rahankierto on myös koko ajan kunnossa. Ja muistakaa lopettaa kaupoissa tinkiminen, sillä kaikki alennettu raha on pois valtion kassasta ja se tullaan verottamaan muita reittejä pitkin, koska valtio ei voi tehdä tappiota, mutta me voimme.

arialsio

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me. I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu