Omaishoidon 75 miljoonaa katoaa vuosittain kuin tuhka tuuleen

OMAISHOITOON on kohdennettu valtion budjetissa merkittävä lisämääräraha vuodesta 2016 lähtien. Kuntien valtionosuutta on kasvatettu asteittain siten, että lisäys on ollut vuoden 2018 alusta vuositasolla 75 miljoonaa euroa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen kyselyn mukaan lisämääräraha kohdentuu omaishoitoon heikosti. Yli puolet kunnista vastasi, että määrärahalla ei ole ollut vaikutusta omaishoitoon. Kaikissa kunnissa lisärahoituksen vaikutuksia ei pystytty arvioimaan, koska rahankäytöstä ei ole tietoa.

MÄÄRÄRAHAN kohdistumista ei valvo kukaan. 75 miljoonaa euroa ei ole korvamerkitty omaishoitoon, eikä rahojen käyttöä voi seurata valtakunnallisella tasolla. 

Tietylle kunnalle omaishoitoon kohdennetun valtionosuuden euromäärä ja sen käyttö eivät ole välttämättä tiedossa edes kyseisessä kunnassa. Peruspalvelujen valtionosuudet kunnille ovat yleiskatteellisia.

Kunnissa omaishoidon kustannuksia tilastoidaan nykyisin hyvin vaihtelevasti. Omaishoidon palkkiot tiedetään parhaiten, mutta valtaosa kunnista ei pysty ilmoittamaan muiden omaishoidon tukena annettujen palvelujen kustannustietoja. Palveluja on hajautettu sosiaali- ja terveystoimen eri hallintojen alle ja osa palveluista on ulkoistettu. 

THL:n seuranta osoittaa, että omaishoitoa edistäviä toimia ei ole toteutettu kaikissa kunnissa niin laajasti kuin lainsäädäntö edellyttää.

Kun omaishoidosta on kuitenkin tarkoitus muodostaa entistä kiinteämpi osa vanhusten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sote-palvelukokonaisuutta, on pakko alkaa kehittää nopeasti kattavampaa omaishoidon arviointia, tilastointia ja seurantaa. Tueksi tarvitaan ajantasaiset, luotettavat ja informatiiviset indikaattorit. 

Nykyisellään esimerkiksi 75 miljoonan lisämääräraha katoaa kuin tuhka tuuleen. 

OMAISHOIDON taloudellinen merkitys yhteiskunnalle on huomattava, ja sen on arvioitu säästävän sosiaali- ja terveydenhuollon menoja useita miljardeja euroja vuosittain. Muistisairaudet ovat jo nyt yleisin omaishoidon syy, joten omaishoitajien merkitys vain kasvaa väestön ikääntyessä.

Vaikka 80 prosenttia omaishoitajista tekee lähes ympärivuorokautisesti sitovaa hoitotyötä, kunnat myöntävät heille useimmiten lain määrittämän minimipalkkion, joka on 392 euroa kuukaudessa.

ariliimatainen

Olen viestinnän ja vanhustyön asiantuntija. Työskentelen omaishoitoyhdistyksessä ja kirjoitan freelancerina mielelläni vanhuusiän ilmiöistä. Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies' www.geron.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu