EU:n ja Suomen Venäjä-suhteet eivät voi perustua strategiseen kumppanuuteen

Parhaillaan Nato ja EU miettivät, mitkä tulevat olemaan liiton ja unionin Venäjä-suhteet Ukrainan kriisin jälkeen. Naton Defence College (NDF) on esittänyt tuoreimmassa heinäkuisessa raportissaan Naton Venäjä-suhteille neljä eri vaihtoehtoa, jotka ovat strateginen kumppanuus, kumppanuus, naapuri ja neljäntenä vaihtoehto vastustaja, vastapuoli tai vihollinen.

Tällä hetkellä on Nato määrittelyt Venäjän vielä kumppanikseen, Ukrainan kriisiin saakka suhteita on hoidettu Nato-Venäjä-neuvoston kautta. Sen sijaan EU on ollut myöntyväisempi näkemään Venäjän jopa strategisena kumppanina. Vuoden 1997 kumppanuus- ja yhteistyösopimus oli tarkoitus korvata strategisella kumppanuussopimuksella, jonka osapuolet valmistelisivat pitkälle kesäkuussa 2014 Sotšissa pidettävässä EU–Venäjä-huippukokouksessa. Kokous peruuntui tunnetuista syistä.

Etenkin Suomessa on nähty ja nähtäisiin edelleen Venäjä-suhteet mielellään nimenomaan strategisena kumppanuutena, strategista kumppanuutta on ajettu voimakkaasti myös EU:ssa.

EU:n ja Venäjän suhteet ovat pitkälti epäonnistuneet ja syy on se, että ne on yritetty perustaa kunnianhimoisesti väärälle perustalle. On yritetty mallia, joka ei voi olla toimiva.

Strategisia kumppaneita voivat olla keskenään vain maat, joilla on yhteinen arvomaailma. EU- ja Nato-maat sekä Sveitsi, Australia, Uusi-Seelanti, Japani ja Etelä-Korea voivat olla keskenään strategisia kumppaneita, maat ovat demokraattisia markkinatalous- ja oikeusvaltioita, joissa kunnioitetaan yksilön vapauksia.

Strateginen kumppanuus on aina myös pysyvää, länsimaat ovat olleet yhdessä toisesta maailmansodasta lähtien. Strategisessa kumppanuudessa ollaan valmiit myös auttamaan kumppania ilman omakohtaista suoraa hyötyä.

EU ja Venäjä eivät voi olla strategisia kumppaneita, yhteinen arvomaailma puuttuu. Tuosta syystä Venäjän ja EU:n välinen yhteistyö ei ole toiminut, se on perustettu väärälle pohjalle, ei ole yhteisten arvojen tuomaa luottamusta, koossapitävä liima puuttuu. Luottamus on se ehdoton avainsana.

Jatkossakin EU:n ja Naton Venäjä-suhteet suhteet voivat perustua korkeintaan kumppanuuteen, kumppanuus voi olla hanke- tai sektorikohtaista, taloussuhteet voivat olla tiiviit. Selkeätavoitteisen kumppanuuden pitää hyödyttää molempia, kumppanuuspäämäärät pitää olla selkeästi määriteltyjä.

Länsiliittoutuneet ja Neuvostoliitto olivat läheisiä kumppaneita toisessa maailmansodassa, kumppanuuden päämäärä oli lyödä Hitler sekä kansallissosialismi. Pian sodan jälkeen osapuolet olivat pahimmat viholliset, koska yhteistä arvomaailmaa ei ollut. Kumppanuus oli saatettu loppuun, sen päämäärät saavutettu.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu