Mikä on oikein presidentin venäläissananlaskun tausta?
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön venäläisviitteinen sananlasku (Казак берёт что плохо лежит) on herättänyt suurta hämmennystä.
Kaikille minun venäläis- ja ukrainalaistutuilleni sananlasku on vieras. Toimittajat ovat kyselleet sananlaskusta myös Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Aleksei Pushkovilta, jolle sananlasku oli myös hieman vieras.
Yritin katsoa sananlaskua myös Suuresta venäläisten sananlaskujen (sana)kirjasta (Большой словарь русских пословиц tekijä Мокиенко Валерий Михайлович), mutten löytänyt. Kirja on massiivinen, yli 2000 sivua ja melkein 2 sivua on sananlaskuja myös Казак-sanan kohdalla.
Mistä on kysymys? Perinteinen sananlasku presidentin lausahdus ei ole. Kukaan ei oikein tiedä sen historiasta ja syntyperästä mitään.
Olisiko lausahdus jostakin romaanista tai elokuvasta?
Tero Karjalaisen juttu Ilta-Sanomissa 10.11.2014 liittää Niinistön sanontaan Urho Kekkosen ja Juuso Waldenin. Jutun mukaan tuosta vanhasta venäläisestä sananlaskusta muunneltu kasku nauratti aikoinaan makeasti presidentti Urho Kekkosta ja Ilta-Sanomien jutun mukaan kasku sijoittui Valkeakoskelle, missä vuorineuvos Juuso Walden johti Yhtyneitä paperitehtaita vuosikymmenten ajan.
Lieneekö koko lausahdus kuitenkin vain suomalaisten keksintöä, jolla on aikanaan luonnehdittu kasakoita ja venäläisiä (hieman alentavasti)? Lausahduksen alkuperäiskieli on joka tapauksessa venäjä, joten jos sillä olisi suomalaistausta, on se ajalta, jolloin kuuluimme suuriruhtinaskuntana Venäjään.
Toivottavasti tasavallan presidenttimme ei ole lainannut sanontaa mistään epämääräisestä tarkastamatta taustoja. Tuon lainauksen perusteella syntyi kuva, että puhuja on venäläisen historian ja kulttuurin (sekä myös etymologian) asiantuntija. Toivottavasti syntyneellä kuvalla on perusteensa ja oikeutuksensa.
Toivoisin, että etenkin ne henkilöt, joilla on tietoa tuosta sanonnasta (”Казак берёт что плохо лежит.”, ”Kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni.”), voisivat kommentoida tätä kirjoitusta.
En nyt juuri pysty tarkistamaan, mutta muistelen lausahduksen olevan Mihail Aleksandrovitš Šolohovin teoksesta Hiljaa virtaa Don.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi sanonnan taustat olisivat tärkeitä ?!
Ilmoita asiaton viesti
Juuri kirjoituksessa mainitsemastani syystä:
”Toivottavasti tasavallan presidenttimme ei ole lainannut sanontaa mistään epämääräisestä tarkastamatta taustoja. Tuon lainauksen perusteella syntyi kuva, että puhuja on venäläisen historian ja kulttuurin (sekä myös etymologian) asiantuntija. Toivottavasti syntyneellä kuvalla on perusteensa ja oikeutuksensa.”
Että presidentti siis tietää lainauksen taustan täysin ja osoittaa näin harkintakykyä lainauksessaan. Mikäpä muu lausahdus on viime aikoina enemmän aiheuttanut kommentointia ja kohua jostakin syystä kuin tämä?
Ilmoita asiaton viesti
Presidentti Niinistön kasakka-tölväisy oli tarkoitettu masiikiksi salissa istuville kenraaleille ja NATO-kiimaisille. Jollakin kun niitä on lohdutettava.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän se ole jostakin vanhasta suomi filmistä,Tauno Palo kasakkana ja sitä rataa…Muistaakseni yksikään ministereistä tai pressoista ei osaa venäjää,paitsi guzenina joka ei ole kumpaakaan.
Seuraavaksi tuleekin suuri viisaus”kauas on pitkä matka..”ja sitä rataa.Kansa äimistelee suuren johtajansa ääretöntä viisautta.
Ilmoita asiaton viesti