Onko presidentti Niinistö palaamassa seuraavaksi myllykirjeisiin?
Presidentti Niinistön tämän päiväinen tapaaminen eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa oli käskynjako ja puhuttelu, ei vapaamuotoinen keskustelu. Puheenjohtajille asetettiin yhteisessä tilaisuudessa Nato-kysymys, johon puheenjohtajat ovat voineet vastata vain yhdellä tavalla, heillä ei ollut todellista vaihtoehtoa ja valinnanvapautta.
Tämä päivä osoitti, etteivät Suomen ulkopolitiikan käsittelytavat ole muuttuneet kylmä sodan eivätkä Kekkosen aikakaudesta.
Ulkopolitiikassa presidentin tämän päiväinen toimintatapa toi vahvasti mieleen vanhan kekkoslaisen toimintatavan. Pyrimme yksimielisyyteen asiassa, jossa ei enää ole tarvetta yksimielisyyteen, yksimielisyys edes ulkopolitiikassa ei kuulu 2000-luvulle. Muiden politiikkalohkojen tapaan myös ulkopolitiikassa kullakin puolueella saa olla oma itsenäinen linja, yksimielisyyteen ei pidä pyrkiä, sellainen toimintatapa ei kuulu demokratiaan. Tämän päivän toiminta ei ollut kunniakas suomalaiselle demokratialle.
Yksimielisyyteen pyrkivä toimintapa ja käskyttäminen kuuluvat Venäjälle ja Pohjois-Korealle, eivät demokraattiselle Suomelle. Ulkopolitiikka ei saa tehdä poikkeusta.
Presidentti Niinistö on ottanut käyttöönsä presidentti Kekkosen toimintatavat. Puuttuu vain, että Nato-myönteinen Kokoomus laitetaan jäähylle Nato-myönteisyytensä vuoksi kuten Kekkosen aikaan. Toivottavasti presidentinkansliassa ei ryhdytä sentään kirjoittamaan ulkopoliittisia myllykirjeitä, joissa puolueita kiellettäisiin ottamasta mitään kantaa Natoon.
Miten sitten nykyistä ulkopoliittisesta linjaa pitäisi arvioida?
Suomen ulkopolitiikkaa on venäjäsidonnaista, ulkopolitiikkaamme määrää nyt ehkäpä alitajuisesti Venäjä, emme uskalla ottaa kantaa omista lähtökohdistamme. Ulkopoliittista johtoamme rasittavat historiamme toimintatavat.
Sodan jälkeinen aika aina 1980-luvulle saakka oli Suomen ulkopolitiikassa ajanjakso, jota emme muistele ilomielin. Toimintaamme muokkasivat Neuvostoliiton poliittiset intressit, tarvittaessa sisäpolitiikkammekin alistettiin suhteille itään, oikeistopuolueita pidettiin hallituksien ulkopuolella. Presidentti johti yksin ulkopolitiikkaa, muilla poliittisilla toimijoilla ei ollut mitään asemaa.
Suomi koki ulkopoliittista vapautumista ja pystyi liittymään EU:hun 1990-luvulla, kun Venäjä oli heikko, mutta nyt olemme taas palaamassa vanhaan kylmän sodan aikaiseen malliin Venäjän sotilaallisen voiman kasvaessa ja venäläiskannanottojen kovetessa. Suomen Nato-jäsenyydestä puolueet eivät saa käydä väittelyä, jos kannat poikkeavat ulkopoliittisen johdon kannoista.
Suomen etujen mukaista ei ole, että vain tasavallan presidentti määrää tosiasiallisesti ulkopoliittisen linjan, nyt siis Suomen mahdollisessa Nato-jäsenyydessä. Presidentti ei saa ohjata puolueiden käyttäytymistä millään muotoa, presidentin aseman määrää vain valtiosääntö ja sen mukaan presidentin olisi kirjaimellisesti toimittava. Tämän päivän presidentin tapaaminen toi varmasti monelle mieleen ikävät muistot Kekkosen ajan toimintatavoista.
Kun huomioi Niinistön ja myös Tuomiojan muuttuneen asenteen Venäjää kohtaan aivan viime kuukausina, niin on vaikea välttyä tunteelta, että kulissien takana on tapahtunut jotain tai jotain uutta tietoa ja näkemystä on tullut, jota ei haluta kertoa muille, puhumattakaan kansan syvistä riveistä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen täysin samaa mieltä!
Miksi ennen niin EU- ja länsimielinen Sauli Niinistö näkee nykyisin Naton melkeinpä mörkönä? Hän on ilmeeltään jopa pelokas, kun puhe kääntyy Natoon tai Venäjään, huolet on luettavissa kasvoilta.
Onko Venäjä ja Putin säikyttänyt presidenttimme perin pohjin? Jos on, miten ja missä yhteydessä se on tehty? Onko Suomea peräti uhkailtu?
Tuossa olisi tiedotusvälineille tutkittavaa ja selvitettävää!
Niin, ehkäpä niitä presidentin peräänkuuluttamia yhteyksiä ei pitäisikään pitää eikä puheluja soitella, Putin kun saattaa takoista ihan mitä sattuu.
Ilmoita asiaton viesti
Olisikohan Boris Jartsev käynyt kylässä ?
Ilmoita asiaton viesti
Taustalla vaikuttaa varmasti Venäjän muuttuneet toimintatavat 2000-luvulla. HS kirjoitus 20.12 valottaa tunnetuja koettuja uhkia ja käyttäytymistä varsin selkeästi. Muutos on suuri aiempiin puheisiin ja niiden ”lännessä” luomiin odotuksiin nähden.
Venäjä on palannut vanhaan kontrolloivaan malliin, ylioptimistisesti toivottu demoratiakehitys on saanut pisteen tuntemattomaksi ajaksi .
Ilmoita asiaton viesti
Näin salaliittoteoreetikkojen ja netin jokaiselle-jotain-totuuksia-sivustojen aikakaudella hardcoresalaliittoilija voisi väittää että meitä on uhattu miehityksellä mikäli toteutamme puolustuspolitiikkaamme yhdessä muiden länsimaiden kanssa. Sotilaallinen painostus.
Jos sellainen salaliittoteoria osoittautuisi todeksi, se kertoisi vain siitä että puolustusvoimat ovat tehtävässään epäonnistuneet. Ampumatta laukaustakaan.
Tosielämässä on ikävää jos sellaista sotilaallista uhkaa pidetään todennäköisenä ilman että kukaan edes olisi sellaisista vihjannut.
Ilmoita asiaton viesti
Onko NATO-kannattajilla vaikeuksia tajuta, että valtaenemmistö suomalaisista vastustaa maanne jäsenyyttä tuossa ”sotaliitossa” – näin jopa ennen kuulumattoman hysterisointi- ja pelottelukampanjan jälkeen?
Presidentti tekee oikein ohjatessaan ulkopolitiikkaa enemmistömielipiteen suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos paljon vastauksesta, Timo-Pekka!
Olen vapaan mielipidemuodostuksen vankkumaton kannattaja, se on demokratian pyhin asia. Olen tyytyväinen, kuinka esim. Fennovoiman ydinvoimalahanke eduskunnassa käsiteltiin, päätös ja äänestys olivat demokraattisia, jokainen kansanedustaja ja puolue saivat muodostaa mielipiteensä omista lähtökohdistaan vapaasti. Vastaavasti tasa-arvoisen avioliittolain käsittely oli demokraattinen prosessi.
Demokratiassa enemmistö päättää ja sama koskee myös Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä. Sitä en Niinistön toiminnassa hyväksy, että ulkopoliittisia kannanottoja ja näkemyksiä pyritään ajamaan presidentin omalle kannalle niin, ettei mielipiteen muodostus ole täysin vapaata. Tietojeni mukaan puolueiden puheenjohtajilta oli puristettu perjantaisessa presidenttitapaamisessa vastaus, joka ei voinut olla Niinistön mielipiteestä poikkeava. Jos vastaus olisi ollut toinen, olisi sen lausuja saattanut itsensä muiden silmissä riitauttajan asemaan.
Ulkopolitiikassa, kuten ei muullakaan politiikkalohkolla pidä pyrkiä väin väkisin yksimielisyyteen. Erilaisten näkemysten ja mielipiteiden kamppailu ja se, että kantoja joudutaan perustelemaan, on kehityksen paras eteenpäin viejä.
Ilmoita asiaton viesti
Pesonen:”Puuttuu vain, että Nato-myönteinen Kokoomus laitetaan jäähylle Nato-myönteisyytensä vuoksi kuten Kekkosen aikaan. ”
Teillä oikean laidan kulkijoilla näyttää olevan samanlainen hinku väärentää historiaa kuten tehtiin/tehdään entisessä Neuvostoliitossa. Ei Kekkosen aikaan edes Kokoomuksessa yritetty Suomea hilata Natoon, puhumattakaan että se olisi ollut syynä Kokoomuksen oppositio-taivallukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos paljon vastauksesta, Veli-Matti!
Millä perusteella sanot minua oikean laidan kulkijaksi? En ole koskaan äänestänyt esimerkiksi Kokoomusta. Kirjotukseni oli puheenvuoro demokraattisten toimintatapojen puolesta, ettemme enää vaan vajoaisi kekkoslaisen ajan toimintatapoihin, jolloin Kokoomukselta oli evätty pääsy hallitukseen ulkopoliittisista syistä. Oletko asiasta eri mieltä, oliko Kokoomus pannassa jostain muista syistä?
Pidätkö noita vuosikymmeniä, etenkin 1970-lukua, suomalaisen demokratian voimannäyttönä? Haluatko paluuta noihin aikoihin ja siihen tapaan, miten suhteitamme Neuvostoliittoon tuolloin hoidettiin.
Olen siis vankka demokraattisten toiminatatapojen puolestapuhuja, demokratian ja mielipiteen muodostumisen pitää olla tosiasiallista, ei nimellistä.
Ilmoita asiaton viesti
Veli-Matti Vanhanen
Ei ole sinullakaan logiikka ja historiantieto kohdillaan. Kekkosen aikaan meillä oli voimassa oleva YYA sopimus ja Suomi oli täydellisesti Kremlin hallussa. Suomessa oli tosin eduskunta, mutta eduskunnan esitykset hyväksyi Moskova.
YYA sopimus kielsi lähes kaiken kaupallisen lähestymisen eurooppaan. Kaikesta yhteistyöstä lännen kanssa oli kysyttävä lupa Moskovasta. Bilateraalikaupan vahva merkitys esti Suomea kehittymästä monipuoliseksi teollisuudeltaan. Meille riitti, että veimme Neuvostoliittoon kenkiä ja veryttelypukuja. Vastineeksi tuli ratakiskoja, vaunujen akseleita ja sorveja.
Vuonna 1981 puoluekokouksessa puheenjohtaja Ilkka Suominen esitti, että silloin noin kymmenen vuoden kuluttua umpeutuvaa YYA-sopimusta jatkettaisiin ja päätös siitä tehtäisiin ennen vuotta 1984. Näin Kokoomus ehti ensimmäisenä puolueena esittämään YYA-sopimuksen jatkamista. Ei näytä Kokoomus olleen kova NATO intoilija.
Vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomi on hiljalleen siirtynyt länsimaiseen demokratiaan. Vapaaseen kauppaan ja sopimuksiin länsimaiden kanssa Venäjän sitä ohjailematta.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoin edelliseen kirjoitukseesi jo asiaa.
Miellän tämän niin että tässä on nyt kyse myöntyvyyspoltiikan kolmannesta tulemisesta. Sortokauden politiikkaa käytettiin uudelleen (tehokkaasti) 40-luvun lopulta alkaen.
Nyt sen soveltaminen kolmannen kerran johtuu vain niistä tolkuttomista virheistä, minkä Suomen poliittinen johto teki 90- ja 00-luvulla jättäytymällä Naton ulkopuolelle.
http://kansankokonaisuus.blogspot.fi/2014/12/niini…
Ilmoita asiaton viesti
Presidentin valtaoikeudet ovat nykyisin sillä tasolla, että myllykirjeellä voisi pyyhkiä ”sitä itseään.”
Kekkosen aikaan myllykirje sai aikaan akuutin diarrhea-kohtauksen vastaanottajalleen.
Ilmoita asiaton viesti
Juha-Pekka Kosonen
Kekkonen oli Kremlin postinkantaja.
Ilmoita asiaton viesti
Selvästi Suomi pelkää Venäjää edelleen; siis Suomea pelotellaan idästä ja me alistumme tähän pelotteluun. Idän pommikoneet, Suomenlahden kaasuputket ja vaikka Alakurtin uudelleen käyttöönotto ovat pelottelun konkreettisia välineitä. Kuten liike-elämässä, pitää olla voittajien puolella ja siellä missä ollaan ahkeria => siis HETI Natoon. EU = Saksa voittaa eurooppalaisen taloussodan ja USA hallitsee globaalia rauhanjärjestelmää – näin on halusimme sitä tai emme. Suomeen ei investoida niin pitkään kuin poliitinen paine idästä me itse neutralisoidaan itsenäisillä päätöksillä ja liitytään länsimaiseen demokratiaan. Nyt viimeksi Kepu pyrkii estämään sen EU-vastaisuudellaan. Suomalaisia on helppo manipuloida varsinkin oppositiosta, kuten gallipit sen osoittavat. Venäjä autta nyt keskustaa, koska se puolue on helpoin saada syömään kädestä.
Ilmoita asiaton viesti
”USA hallitsee globaalia rauhanjärjestelmää” – hieman huvitti tämä. Tosin huvitti vähän kaikki kirjoituksessasi. EUn suhteen juuri mikään mitä väitetään ei pidä paikkaansa. Tosin sen sanot oikein, että Saksa voittaa eurooppalaisen taloussodan. EU on vain tehnyt tuon voittamisen mahdolliseksi ja suorastaan helpoksi. – Kokoomus on syönyt EUn kädestä. Nyt kun demokratian toiminto on käytännössä tuhottu Suomessa ja EUssa siitä ei tunnu olevan mitään tietoa -> se siitä demokratiasta, nyt se pitää taistella takaisin. Kovin pessimistinen olen että se taisteltuu sieltä takaisin. Eiköhän valtiollinen velkavankeus aseta meidät asemaan jossa emme voi päättää alueellisista intresseistämme. Sitä saatettaisiin kutsua joissain sivistyneemmissä kolkissa tyranniaksi. Meille se on EUn rauhan ja yhtenäisyyden prosessi jossa paikallisen demokratian sijaan hallitsee ihanteellinen ja sanoisinko taivaallinen demokratia. Hyvää joulua kaikille!
Ilmoita asiaton viesti