Nato-jäsenyyden hakemista ei voi perustella hyvillä tai huonoilla ajoilla
Nyt on siis todettu pääministeri Stubbin ja presidentti Niinistön johdolla: ”Natoon ei kannata liittyä huonon sään aikana.”
Jos olisin Venäjän presidentti ja tehtäväni olisi noudattaa Venäjän nykyistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitäen huolta maan eduista päätetyn politiikan mukaisesti, tulkitsisin tuon kannanoton seuraavasti:
”Suomi on päättänyt, että Suomi tulee aikanaan liittymään Natoon, mutta Suomi ei katso nykyistä ajankohtaa oikeaksi. Ratkaisevaa Venäjälle on Suomen pyrkimys Naton täysivaltaiseksi jäseneksi, ajankohta on Venäjälle toissijaista. Venäjälle Suomen pyrkimykset ovat olleet tiedossa jo pitkään, sen on osoittanut Suomen harjoittama Naton kumppanuuspolitiikan tosiasiallinen sisältö, tiivis Nato-yhteistyö etenkin Itämerellä ja ennen kaikkea tänä vuonna Suomen solmima isäntämaasopimus Naton kanssa.
Venäjä on laskenut Suomen Nato-jäseneksi jo vuodesta 2010 eikä tämän vuotinen Suomen ulkopoliittinen käyttäytyminen muuta Venäjän näkemyksiä. Ei ole näköpiirissä, että Suomen linja muuttuisi niin, että Venäjä voisi lukea Suomen etupiiriinsä ja vain tuolla olisi merkitystä. Venäjän sotavoimalisäykset Murmanskista Pietarin eteläpuolelle ovat osoittautuneet oikeiksi eikä lisämuutoksiin ole enää tarvetta, vaikka Suomi liittyisikin Natoon.
Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikka Naton suhteen ei tule muuttumaan juuri voimaan astuvalla puolustusmateriaaliohjelmakaudella 2016–2025 ja sotilasdoktriinikaudella 2016–2025. Jos Suomi ilmoittaa tuolla kaudella pyrkivänsä Natoon, reagoimme taloudessa ja myös muutoin poliittisessa yhteistyössä, sen sijaan asevoimiin Suomi-muutoksia ei enää ole tarpeen tehdä. Teemme selväksi, ettemme halua Suomea Nato-jäseneksi, koska se oli huono esimerkki Ukrainalle ja Georgialle, muut merkitykselliset naapurimaammehan Euroopassa ovat jo Naton jäseniä.”
Ilmainen neuvo Suomen ulkopoliittiselle johdolle: Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä ei voi sitoa huonoihin tai hyvin aikoihin, jäsenyysharkinta on tehtävä muilla perusteilla, lähinnä tarpeen perusteella.
Voi aina perustella, että nyt ovat huonot ajat, emme voi liittyä Natoon tai nyt ovat hyvät ajat, meillä ei ole tarvetta liittyä Natoon. Tuo esitetty ikiliikkujaperustelu ei osoita kovinkaan suurta lahjakkuutta ja ulkopoliittista perehtyneisyyttä. Nato-jäsenyydenkään suhteen ei ole huonoja aikoja tai hyviä aikoja, on vain aikoja.
Mistä noita hakemuskaavakkeita saa ? Onko minkämoiset pääsyvaatimukset ?
Eivätkä tykkää huonoa että seuraan on tuppautumassa valtio jolla maarajaa Venäjän kanssa enemmän kuin muilla yhteensä.
Ilmoita asiaton viesti
Raja itsessään ei ole ongelma. Ongelmaksi tulee se, että joukkojen ja kaluston pitäisi pysyä omalla puolella rajaa. Venäjällä tuntuu olevan se ongelma, että heidän sotilaitaan on eksynyt Ukrainan puolelle ja heidän lentokoneensa ilmeisesti puutteellisen navigaation takia eksyvät muiden maiden ilmatiloihin.
Ilmoita asiaton viesti
Nato toivoisi Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä, se selkeyttäsi Baltian maiden ja Pohjoismaiden puolustusstrategian luomista. Nyt kahdeksasta maasta kuusi maata (Tanska, Norja, Islanti, Viro, Latvia ja Liettua) kuuluvat Natoon ja kaksi ei (Suomi ja Ruotsi). Nato on nimennyt alueen NB8-alueeksi.
Näin saataisiin tarpeeksi laaja puolustusalue, jota ohjuksiin perustuva nykyaseteknologia edellyttää. Venäjä on tehnyt jo tarvittavat muutokset vuonna 2010 mm. sotilaspiirimuutoksilla.
Natolle pohjoisen Euroopan tärkeyttä kuvaa myös Naton Defence Collegen (NDC) maaliskuinen Pohjoismaiden turvallisuutta koskeva raportti, jonka loppulause antaa selkeän viestin Suomelle ja Ruotsille osana Pohjoismaiden turvallisuutta: ”Todellinen [turvallisuus]integraatio on mahdollista vain, jos Ruotsi ja Suomi ottavat viimeisen askeleen kohti Natoa täysivaltaisina jäseninä.”
Rapotti, joka kannattaa lukea, löytyy internet-haulla NDC:n sivuilta: NORDEFCO and NATO: ”Smart Defence” in the North? Research Paper 101, May 2014.
Tuosta raportista myös selviää, miten Natossa nähdään mm. Ruotsin ja Suomen välinen tiivistyvä yhteistyö ja mille se perustuu, kun Natossa ei nähdä hyvällä pohjolassa liian tiivistä Nato-Pohjoismaiden ja ei-Nato-Pohjoismaiden välistä yhteistyötä. Pitää olla ero, onko jäsen vai ei ole.
Suomen ja Ruotsin yhteistyö on pitkälti humpuukia, ei lisää pohjolan turvallisuutta tarvittavissa määrin. On kuin sokea taluttaisi rampaa tai rampa taluttaisi sokeaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on jo käytännössä Natossa rauhankumppanuus- ja isäntämaasopimuksin. Näin Venäjäkin on noteerannut. Suomen kannalta tilanne on älytön, ”olemme Natossa ilman turvatakuita”.
Natofobiaa potevat pitävät turvatakuita olemattomina, korkeintaan ”näkkileipää ja villasukkia”. Jos näin on, jäsenyys on turha. Kaikki eivät kuitenkaan ajattele näin, varsinkaan venäläiset kenraalit.
Ilmoita asiaton viesti
Kun Suomessa pyritään noudattamaan jonkinlaista parlamenttarismia ja demokratiaa, niin kyllähän tässä Nato -asiassakin tulisi kansanvalta ja sen edustuslaitoksen kanta ottaa huomioon. Eihän presidentti nykyisillä valtaoikeuksillaan voi kovin pitkälle yksin uida vastavirtaan.
Onkin hyvä, että presidentti nostaa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan esiin puolueiden ja näin myös kansalaisten keskusteltavaksi. Ennen kuin asioista päätetään, käytäköön maassa perusteellinen ja monipuolinen tosiasioihin perustuva keskustelu. Yhteinen kanta näissä asioissa antaa myös oman signaalinsa ulkomaailmalle.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeaan osunut analyysi Pesoselta.
Ilmoita asiaton viesti