Kokoomuksen vai Keskustan Venäjä-linja olisi Suomelle parempi?

Venäjällä on Euroopan puolella neljä naapurimaata, joiden asemaa ei ole lopullisesti määritelty idän ja lännen välillä. Nämä maat ovat Suomi, Ukraina, Georgia ja Azerbaidžan. Viidennen naapurimaan Valko-Venäjän asema voidaan katsoa jo määritellyn Venäjän yhteyteen, vaikka Venäjän talouden romahtaessa maassa saattaa syntyä myös toisenlaisia ajatuksia. 

Norjan, Viron, Latvia, Liettuan ja Puolan asema on määritelty tiukasti länteen, ratkaiseva tekijä on Nato-jäsenyys. Pelkkä EU-jäsenyys ei vielä ole riittävä määrittelemään maan paikkaa. Kysymys EU-jäsenyyden sijaan länsimäärittelyssä on siitä, missä määrin Venäjä pystyy vaikuttamaan kunkin maan politiikkaan. Nato-jäsenyys yhdessä EU-jäsenyyden kanssa sitoo jäsenmaan tiukasti länteen.

Tarkastellaanpa lähemmin Venäjän päämääriä Ukrainassa sekä Suomessa.

Ukrainassa Venäjä on ottanut politiikakseen ajaa liittovaltiomallia, jolloin Itä-Ukrainan Venäjä-mielisillä osavaltioilla olisi suurempi vaikutusmahdollisuus koko Ukrainan politiikkaan. Kysymys on Ukrainan mahdollisuuksista liittyä EU:hun ja Natoon sekä siitä, millaiset olisivat Venäjän vaikutusmahdollisuudet venäjämiesten osavaltioiden kautta Ukrainan politiikkaan. Mikäli Venäjä onnistuisi politiikassaan, Venäjän Ukraina-politiikka olisi luonteeltaan samaa kuin Venäjän politiikka EU:n suhteen: hajota ja hallitse, etsi heikoimmat lenkit. Yritä pitää Ukraina hajanaisena ja päätöskyvyttömänä, kuten olemme yrittäneet pitää EU:nkin.

On selvää, ettei Ukrainan alistu tuohon politiikkaan. Edes se, että separatistien Itä-Ukraina kuuluisi tiiviimmin Ukrainaan, ei ole riittävä hyöty menetetystä päätösvallasta. Asiasta ei pidä edes neuvotella, kuten Minskissä nyt tapahtuukin.

Suomessa pääministeri Stubb on herättänyt keskustelua Suomen Venäjä-politiikan linjasta ja siitä, kuuluuko Suomi harmaalle vyöhykkeelle vai ei. Aihetta on vähätelty, mutta se on itse asiassa äärimmäisen tärkeä.

Väitän, että emme kykene edelleenkään näkemään asemaamme idän ja lännen välissä oikein. Me emme halua nähdä asioita oikein, vaikka kykenisimmekin. Aliarvioimme Venäjä-suhteittemme vaikutuksia siihen, miten asemamme nähdään lännessä.

Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan Suomen ulkopoliittiseen päätöksentekoon vahvoilla kauppasuhteilla ja siinä se on onnistunutkin. Tavarantuontilastoissa Venäjä on ykkössijalla, vientitilastoissa kolmossijalla. Suomessa kuunnellaan, ymmärretään ja huomioidaan Venäjän kannat ja politiikkaa on mitoitettu Venäjän näkemysten mukaan. Kauppasuhteita on pyritty varjelemaan jopa länsisuhteiden kustannuksella.

Venäjä on onnistunut hyvin politiikassaan. Tärkein päämäärä Suomen suhteen on saavuttu: Suomen ulkopoliittinen johto ei tällä hetkellä näe Suomen Nato-jäsenyyttä mahdollisena. Tiivistyvä energiayhteistyö Rosatomin ydinvoimalatoimituksen ja Fortumin Venäjä-investointien muodossa sitoo Suomen yhä kiinteämmin Venäjään energiayhteistyön puitteissa.

Suomen Venäjää arvostelevat puheet ovat vain puheita ja kannanottoja, vain tosiasialliset teot ratkaisevat suhteen todellisen laadun.

Nyt Ukrainan kriisin myötä Venäjä-politiikassa on nähtävissä Kokoomuksen ja Keskustan välillä linjaeroja. Kokoomus on enemmän länsimielinen vaikka sen Venäjän asemaa korostava energiapoliittinen linja on kaukana EU-pyrkimyksistä vähentää Venäjän painoarvoa EU-jäsenmaiden energiahuollossa.

Keskusta sen sijaan on hyvin selkeästi Venäjä-mielinen, ei EU-mielinen. Samaa linjaa edustaa myös SDP. Keskusta on vastustanut Ukrainan kriisin aikana varsin voimakkaasti kahta EU:ssä tehtyä pakotepäätöstä. Nuo kaksi päätöstä ovat EU-maiden pidättäytyminen kahdenvälisten huippukokouksien järjestämisestä Venäjän kanssa (myös kahdenkeskisten tapaamisten rajoittamisesta Venäjän kanssa) maaliskuun lopulla sekä niiden lisäpakotteiden asettaminen, joista periaatepäätös tehtiin EU:ssa syyskuun alussa.

Keskusta näkee Venäjän-kaupan merkityksen Suomelle niin suureksi, että on valmis jopa hieman luovuttamaan ulkopolittista päätösvaltaa Venäjälle. Keskusta ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, mitä Venäjä arvostaa.

Keskusta myös laskee, ettei Suomen talouden tervehdyttäminen seuraavalla vaalikaudella onnistu ilman lisäpanostuksia Venäjän kauppaan. Keskusta haluaisi ulkomaankauppaministerin paikalle Paula Lehtomäen. Lehtomäki on tuore Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtaja, jonka viimeaikaiset kannanotot ovat olleet poikkeuksellisen Venäjä-myönteisiä. Onpa tehty myös ystävämielinen Moskovan vierailu Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtajan ominaisuudessa.

Venäjä on varmasti erityisen tyytyväinen toimiensa tuloksista Suomen suhteen. Venäjä on onnistunut pitämään Suomen Naton ulkopuolella ja Suomi on ollut aktiivisesti hajottamassa EU-yhtenäisyyttä syyskuisella pakotesekoilulla, presidentti Niinistön Putin-tapaamisella, ulkoministeri Tuomiojan Lavrov-tapaamisella kirjajulkistuksen yhteydessä sekä uudella Rosatom-ydinvoimalatilauksella. EU:ssa Ukraina ja Suomi taitavat taistella Venäjän suosituimmuusasemasta.

Ukrainan kriisin myötä suomalaispuolueiden kannat Venäjä-suhteissa ovat jakautumassa, mutta niin kauan kuin Venäjällä on Keskustan ja SDP:n tuki, Venäjän asema on taattu.

Vielä lopuksi kannanotto harmaaseen vyöhykkeeseen: niin kauan kun Suomi ei kuulu Natoon, Suomi on sotilaspoliittisesti harmaalla vyöhykkeellä eikä kuulu täysiverisesti länteen.