Mikä onneton lentoharjoitussoppa!
Suomi on osallistunut vuodesta 2012 Naton järjestämiin Baltic Region Training Event (BRTE) harjoituksiin, jotka järjestetään Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilassa aina keväällä maalis-huhtikuussa. Suomen lisäksi BRTE-harjoituksiin ovat osallistuneet Ruotsi, Yhdysvallat, Viro, Latvia ja Liettua. NATO on järjestänyt kyseisiä harjoituksia säännöllisesti vuodesta 2008.
Seuraava harjoitus on taas tänä keväällä Suomen eduskuntavaalien alla Baltian taivaalla.
On mielenkiintoista seurata, osallistuuko Suomen puolustusvoimat BRTE-harjoitukseen tänä vuonna. Viime vuonna Suomi ei lähettänyt Horneteja kyseiseen harjoitukseen, suomalaisia osallistui harjoitukseen vain Ilmavoimien operaatiokeskuksesta käsin Tikkakoskella ja osallistumista voidaan pitää vain nimellisenä, ei niinkään tosiasiallisena.
Krimin tilanne viime vuoden keväällä oli kuumimmillaan maalis-huhtikuussa juuri harjoitusten aikaan. On todennäköistä, että Venäjän reaktioita peläten Suomi ei uskaltanut lähettää hävittäjiään Baltian ilmatilaan. Asiaa on varmasti käsitelty näihin aikoihin tai hieman myöhemmin vuosi sitten myös presidentin ja valtioneuvoston yhteisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (utvassa). Päätös jättää hävittäjät kotimaahan on ollut ulkopoliittinen, ei puolustuspoliittinen. Olisi hyvä tietää, millaisia näkemyksiä pääministeri Katainen, puolustusministeri Haglund, ulkoministeri Tuomioja ja presidentti Niinistö ovat vuosi siten esittäneet ja onko päätös harjoitukseen osallistumisesta nimellisesti ilman Baltian taivaalla lentelevistä Horneteista ollut yksimielinen.
Tänä vuonna ennen BRTE-harjoitusta on tarkoitus pitää Yhdysvaltain johtama yhteisilmaharjoitus Viron Ämarissä.
Valtioneuvoston ja presidentin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa on käsitelty kertaalleen kielteiseen sävyyn osallistumista tuohon Yhdysvaltain johtamaan yhteisilmaharjoitukseen.
Asiasta on noussut valtava kohu ja syystäkin. Poliitikot ja ennen kaikkea presidentti Niinistö ovat joutuneet selittelemään tähän mennessä tehtyä päätöksiään. Tällä hetkellä maan ulkopoliittinen johto vetäytyy kannanottoon, että virallista kutsua ei ole saatu.
On selvää kuitenkin, että maan ulkopoliittisella johdolla on jo ollut näkemys, joskin erimielinen, miten harjoitukseen voidaan osallistua. Lähtevätkö suomalais-Hornetit Viron taivaalle vallitsevassa Itämeren turvallisuustilanteessa vai pidättäydytäänkö esimerkiksi vuoden takaiseen linjaukseen.
Ruotsin puolustusvoimat on saanut kutsun myös Naton Baltian alueen BRTE-harjoitukseen. Ruotsin virallisen kanta tällä hetkellä on puolustusvoimain tiedottajan diplomaattisen ilmoituksen mukaan: ”Ruotsi suunnittelee osallistuvansa harjoitukseen.”, mikä tarkoittaa, että Ruotsi osallistuu harjoitukseen ja harjoittelee täysipainoisesti myös Jas Gripen-hävittäjin.
Suomessa ei osata hoitaa ulkopoliittisia asioita maaliin ilman hämminkiä, sama soppa keitetään joka ikinen kerta, kun kysymys on asioista, jotka me tulkitsemme kuuluvan Venäjän turvallisuuspoliittisiin intresseihin. Kyse on asioiden hoidon ammattitaidosta, tai paremminkin sen puuttumisesta. Venäjä kummitellee ilmiselvästi ulkopoliittisten päättäjien takaraivossa joka ikisessä puolustusharjoitusasiassa. Suomen osallistuminen Islannin Nato-johtoiseen ilmavalvontaoperaatioon oli oikea koulukirjaesimerkki, oikea fiaskojen fiasko.
Ruotsi on myös kutsuttu mukaan Ämariin vastaavasti kuin Suomi. Ruotsissa asian käsittelee puolustusvoimat ilman Suomen kaltaista hulabaloota. Ruotsi tulee osallistumaan harjoitukseen yhteistyössä Yhdysvaltain kanssa. Ruotsissa ministerit ottavat poliittisen kannan taustalla ilman mitään ”utvia”. Ruotsissa tämän laatuisista päätöksistä ei synny kohua, koska poliittinen näkemys ja päämäärä ovat jo heti alussa selkeitä.
Asiat ovat helppoja silloin, kun tietää mitä haluaa. Jos ei tiedä, mitä haluaa, asiat ovat vaikeita ja menevät sekoiluksi. Suomessa asiat menevät aina sekoiluksi.
Kysymys osallistumisesta Baltian maissa tapahtuviin sotaharjoituksiin on Suomelle ensisijaisesti ulkopolittiinen, ei puolustuspoliittinen. Päätöksillä me osoitamme, missä määrin kuulumme Nato-yhteistyöhön sekä länteen ja missä määrin Venäjän etupiiriin. Tällä hetkellä käyttäytymisemme antaa hyvin sekavan kuvan, emme itsekään tiedä, minne oikein ja lopulta kuulumme.
Juuri ulkopolittiisista syistä Suomen on ehdottomasti syytä osallistua yhteisilmaharjoitukseen Viron Ämarissä ja myös myöhemmin BRTE-harjoitukseen. Osallistuminen on tehtävä reilusti hävittäjillä, ei vain nimellisesti Tikkakosken operaatiokeskuksesta käsin.
Epäillä voi sitäkin, että joku utvasta on tarkoituksellisesti vuotanut keskeneräisen asian lehdistölle. Se olisi huolestuttavaa.
Itse harjoitus ei tosiasiallisesti ole juurikaan poikkeava ja Ruotsin, Suomen, Viron ja Yhdysvaltain mukanaolo vain vahvistaisi vain Niinistön uudenvuoden puheen viestiä: ”Suomi on osa länttä.” – Kyllä Venäjäkin sen tietää.
Ilmoita asiaton viesti
”Ruotsissa asian käsittelee puolustusvoimat ilman Suomen kaltaista hulabaloota.” Totta varmaan. Meillä nyt kuitenkin on tämä presidenttijärjestelmä. Hulabaloossa on kysymys siitä, että jotkut suomalaiskenraalit eivät ole viitsineet kertoa ylipäällikölle ja ulkoministerille asioita, jotka ilmiselvästi näille kuuluvat.
Itse harjoituksiin osallistumisesta olen samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Vaalikiimaisten poliitikkojen typerehtiminen aiheuttaa sen että jopa Sauli Niinistö alkaa näyttämään valtiomieheltä vaikka ulostulojen aiheet ovat nippeliluokkaa.
Ruotsissa ovat käytännön valmistelut jo hyvässä vauhdissa. Ainakin jos suomalaisittain katsoo.
https://www.youtube.com/watch?v=D6Zw1_NiSWg&featur…
Ilmoita asiaton viesti
Otteita Suomen tasavallan presidentin tehtävistä:
”Presidentti päättää sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista ja sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista. Lisäksi presidentti päättää muista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista. Presidentti päättää myös sotilaallisista nimitysasioista ja sotilasarvoon ylentämisestä.”
”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.”
”Presidentti tekee kaikki merkittävät ulkopoliittiset ratkaisunsa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja valtioneuvoston valmistelusta. Presidentti päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta, aloitteista ja Suomen edustajien toimintaohjeista kaikissa periaatteellisesti tai muuten merkittävissä kysymyksissä; valtioiden tunnustamisesta; diplomaattisuhteiden solmimisesta tai katkaisemisesta; diplomaattisista edustustoista; kansainvälisiin järjestöihin liittymisestä tai niistä eroamisesta; valtuuskunnista kansainvälisiin neuvotteluihin; sekä kansainvälisten velvoitteiden allekirjoittamisesta, ratifioinnista ja voimaansaattamisesta (muilta kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten osalta).”
http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?node…
Eli tästä voi tulla siihen johtopäätökseen, että presidentti on avainhenkilö puolustusvoimien harjoituksiin osallistumista koskevissa asioissa. Toki on merkille pantavaa, että em. presidentin tehtäviä koskevassa tekstissä ei suoraa käsitellä nyt keskustelun alla olevaa asiaa. Toisaalta on varmaa, että presidentin ja valtioneuvoston roolit on oikeusoppineilta selvitetty.
UTVA:an kuuluvat tällä hetkellä seuraavat ministerit:
Pääministeri Alexander Stubb, puheenjohtaja
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka
Sisäministeri Päivi Räsänen
Puolustusministeri Carl Haglund
Todettakoon että UTVA ei ole päätöksiä tekevä elin, vaan valmisteleva elin:
”Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta valmistelee tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä Suomen ulkosuhteita koskevat asiat, näihin liittyvät tärkeät sisäisen turvallisuuden asiat sekä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat.”
http://valtioneuvosto.fi/hallitus/ministerivalioku…
”Ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan sihteeristönä toimii ulkoasiainministeriön poliittinen osasto. Kokouksissa on läsnä valtioneuvoston viestintäjohtaja, joka vastaa tiedottamisesta pääministerin ohjeiden mukaan. Pöytäkirjat ovat salaisia, mutta päätöksistä yleensä tiedotetaan kokousten jälkeen.”
http://valtioneuvosto.fi/tietoa/ministerivaliokunnat
Ulkoasiainministeriön poliittisen osaston tehtävistä voi lukea oheisen linkin kautta:
http://www.formin.finland.fi/public/default.aspx?c…
Viitaten viimeiseen yllä olevaan lainaukseen, herää oikeutetusti kysymys siitä, kuka sitten on Hesarille vuotanut UTVA:n kokoukessa käsiteltäviä asioita ja miksi, sitä voi jokainen kansalainen pohtia. Mutta onhan valtakunnan tärkeitä asioita aikaisemminkin vuodettu syystä tai toisesta. Se lienee varmaa, että vuotajalla on ollut oma tarkoituksensa. Mikä se on ollut, jää myös jokaisen omaksi pohdinnaksi. Toisaalta, jos salaista asiaa vuodetaan tällä tasolla, on kansalaisen syytä huolestua. Paljon vähemmästäkin vastaavasta asiasta voi ”häkki heilahtaa”.
Ohessa vielä puolustusministeriön sivustoilta lainaus kansainvälistä puolustuspoliittista toimintaa kuvaava osio:
”Kansainvälisen puolustuspoliittisen verkottumisen päämääränä on turvata puolustuskyky osapuolien kanssa, jotka ovat valmiita kehittämään ja käyttämään yhdessä suorituskykyjään. Verkottuminen Euroopan unionissa, pohjoismaisessa puolustusalan yhteistyössä, Naton rauhankumppanuusyhteistyössä ja kahdenvälisesti mahdollistaa sekä kansainvälisen poliittisen tuen että avun antamiseen ja vastaanottamiseen tarvittavan sotilaallisen yhteensopivuuden. ”
http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/puolustu…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos paljon kommentista, Markku Lehto!
Kirjoitit, että: ”Presidentti tekee kaikki MERKITTÄVÄT ulkopoliittiset ratkaisunsa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja valtioneuvoston valmistelusta.”
Tämä on suomalainen dilemma, missään muussa läntisessä maassa ei pidetä osallistumista liittolaisten tai kumppaneiden kanssa vähäisiin puolustusharjoituksiin niin MERKITTÄVÄNÄ asiana, että siitä pitäisi järjestää sellainen hulabaloo, kuin mitä utva presidentin johdolla nyt järjesti.
Suomi on ollut Naton rauhankumppani vuodesta 1994. Suomen ja Naton välisiä suhteita määrittää myös juuri allekirjoitettu isäntämaasopimus. Suomi on myös Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston jäsen. Suomen ja Naton väliset suhteet ovat tiiviit. Valtioneuvoston selonteossa (Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012) Naton suhteen on kirjaus (s. 77): ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka harjoittaa YHTEISTYÖTÄ Pohjois-Atlantin liiton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.”
Esimerkiksi osallistumisesta Nato-johtoisiin puolustusharjoituksiin on ollut olemassa poliittinen linjapäätös ja kuhunkin harjoitukseen osallistumisesta tekee sitten puolustusministeriö itsenäisen päätöksen. Onko tuo nyt muuttumassa viimevuotisen BRTE-harjoitusasian myötä?
Naton kanssa tehtävien harjoituksien pitäisi olla jo rutiiniasioita niin, ettei niitä esimerkiksi utvassa pitäisi erityisemmin käsitellä (viittaan BRTE-harjoituksiin). Poliittinen linjaus on tehty jo ajat sitten. Ilmeisesti Venäjän aktivoituminen Itämeren alueella on saanut Suomen hieman perääntymään ja varovaiseksi.
Myös Suomen osallistuminen Yhdysvaltain johtamaan ilmaharjoitukseen Ämarissa on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukainen ja siksi siihen tulee osallistua. Valtioneuvoston selonteko (Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012) on turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme ohjenuora yli hallituskausien. Suomen pitää toteuttaa nyt niitä linjauksia, mitä se on kirjoittanut vuoden 2012 selontekoon.
Yhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa selonteko toteaa (s. 79) muun muassa: ”Suomi harjoittaa laaja-alaista KAHDENVÄLISTÄ yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ja pitää tärkeänä Yhdysvaltojen sitoutumista monenkeskiseen yhteistyöhön jatkossakin.” ja ”Suomelle on tärkeää, että Eurooppa säilyy Yhdysvaltojen kannalta kiinnostavana yhteistyöalueena, ja Yhdysvallat tukee OMALLA toiminnallaan alueen turvallisuutta, vakautta ja hyvinvointia.”
Baltian maiden suhteen selonteko puolestaan toteaa (s. 73) muun muassa: ”Baltian maiden LISÄÄNTYVÄ osallistuminen pohjoismaiseen ja Itämeren alueen turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön on myönteistä.” ja ”Baltian maat ovat myös Suomelle läheisiä KUMPPANEITA turvallisuus- ja puoluepoliittisen dialogin syventämisessä.”
Hyvä, että tämä ilmaharjoitussotku tuli esille Helsingin Sanomain lehtijutun kautta. Enää emme elä ajassa, jossa ulko- aja puolustuspoliittiset päätökset pitäisi tehdä salassa ilman kansalaiskeskustelua. Toivottavasti kaikki Suomen kansalaiset ja poliitikot ovat jo jättäneet YYA-ajan toimintatavat taakseen. Paljastus kyllä osoitti karulla tavalla, että Suomi on edelleen hieman suomettunut eikä oikein uskalla tehdä päätöksiä itsenäisesti ja huomioimatta Venäjän asettamia intressejä Suomen suuntaan. Nyt puhutaan uussuomettumisesta ihan aiheesta.
Oli hyvä, että aikanaan tuli julki myös Suomen ja Naton väliseen isäntämaasopimukseen liittyviä asiakirjoja, muistaakseni ne julkaisi Iltalehti. Puolustusministeriö teki paljastuksesta tutkintapyynnön poliisille.
Meidän pitäisi ottaa tosiaan mallia Ruotsista. Ruotsi on myös kutsuttu mukaan Ämariin vastaavasti kuin Suomi, ja Ruotsi tulee osallistumaan harjoitukseen. Ruotsissa asian käsittelee puolustusvoimat ilman Suomen kaltaista hulabaloota. Ruotsissa siis asiaa tosiaan käsittelee puolustusvoimat eikä mikään ”utva” kuninkaan johdolla. Ministerit ottavat poliittisen kannan taustalla ilman mitään ”utvia”. Poliittinen kannanotto on se, mitä presidentin, valtioneuvoston ja muiden poliittisten päättäjien tulee tehdä, muu jääköön vähempiarvoiselle (mutta tärkeälle) valtionhallinnolle.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin malli johtuu erilaisesta perustuslaista. Kuningas lakkasi muodollisestikin olemasta ylipäällikkö vuonna 1975. Nykyisessä Ruotsin järjestelmässä ylipäällikön ja puolustusvoimien komentajan tehtävät on yhdistetty. Överbefälhavare on Sverker Göranson.
Ilmoita asiaton viesti
Nato-hankkeisiin valjastetulla Suomella ei ole enää itsemääräämisoikeutta.
Suomen kenraalit ja oikeisto menevät nyt saranapuolelta mukaan imperialistisen USA:n ja sen satelliitin Viron sotaharjoituksiin. Kohteesta ei ole mitään epäilystä. Se on Venäjä.
Ilmoita asiaton viesti
No mitä sitten,-extaistolaisänkyrät menevät paraatiovesta tukemaan putinin imperialistista valloituspolitiikkaa,ja taitavat toivoa putinin marssia helsinkiin saakka !
Ilmoita asiaton viesti
Kaikenlainen sotilaallinen harjoittelu niin meidän kuin itse kunkin länsimaan alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi on pelkästään hyvästä.
Poliitikko joka ei tätä tajua elää vielä YYA:n ja Varsovan liiton aikakautta.
Ja jos niitä harjoituksia suoritetaan monikansallisesti saadaan kasaan vahvemmat voimat. Samalla osoitetaan potentiaalisille uhkaajille ettei täällä ole vastassa pelkästään uhkauksen kohteeksi joutuva kansa vaan länsimainen puolustusliitto.
Jos nuo harjoitukset Venäjää harmittavat niin osoittaa ainakin ettei 5.artiklaa voi jättää huomiotta vaan se toimii tänäkin päivänä ennakoivasti rauhan puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Äiti eikö meitä kutsutakaan hiekkalaatikkoleikkeihin? Olkaa hyvillä jos ei tulekaan kutsua. Pyrkikää muilla keinoin rauhan rakentamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Suomen puolustusministeri puhuu ilmaharjoituksista? Suomen ilmavoimien komentaja kirjoittaa nettisivuilla sievistelemättä ilmaSOTAharjoituksista. Viron ilmavoimien komentaja puhuu teknisistä harjoituksista ilman viholliskuvaa ja puolustus- tai hyökkäystarkoitusta. Niin vähäpätöisiin harjoituksiin ei täältä kannata lähettää meidän Hornet-monitoimihävittäjiämme.
Ilmoita asiaton viesti