Mitä puoluetta voi äänestää, jos kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä?

Ukrainan sodan myötä Nato-kannatus Suomessa on kasvanut, mielipidetiedustelujen mukaan karkeasti ottaen noin neljännes Suomen kansasta kannattaa Suomen täysivaltaista jäsenyyttä Pohjois-Atlantin Liitossa.

Eduskuntavaalit pidetään huhtikuun 19. päivänä. Vielä viime kesänä turvallisuuspolitiikasta ja Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä piti tulla toinen merkittävä eduskuntavaaliteema talouden ohella. Etenkin jäsenyyttä kannattavat kansalaiset hyväuskoisesti näkivät, että eduskuntavaaleissa ratkaistaisiin, olisiko seuraavalla vaalikaudella Suomen Nato-jäsenyyden eteenpäin vieminen mahdollista.

Suomen ulkopoliittinen johto ja myös enemmistö eduskuntapuolueista ei halua, että Natosta tulisi keskeinen vaaliteema. Suomen ulkopoliittisen johdon mielestä kysymys olisi nykyisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan haastamisesta, jota ei nyt katsota Suomen etujen mukaisena huomioiden kiristynyt turvallisuustilanne Euroopassa lännen ja Venäjän välillä.

Presidentti Niinistö ja eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tapasivat Mäntyniemessä 19.12.2014. Presidentti Niinistön tapaaminen eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa oli käskynjako ja puhuttelu, ei vapaamuotoinen keskustelu. Puolueiden puheenjohtajille asetettiin yhteisessä tilaisuudessa Nato-kysymys, johon puheenjohtajat ovat voineet vastata vain yhdellä tavalla, heillä ei ollut todellista vaihtoehtoa ja valinnanvapautta. Tapaamisessa tehtiin selväksi, ettei Nato-asia ole vuoden 2015 eduskuntavaalien agendalla, mikäli Suomen ulkopoliittinen johto saa asian vain päättää.

Helsingin Sanomat julkaisi pääministeri Alexander Stubbin Lauantaivieras-kirjoituksen 7.2.2015 ja kirjoituksessa pääministeri otti esiin Suomen Nato-asian eduskuntavaaleihin liittyen sanakääntein: ”Sitä [Suomen Nato-jäsenyyttä] ei voi missään nimessä sulkea pois". Ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän pikaiset kannanotot olivat hyvin kuvaavia, Sipilä vastasi Stubbin lehtijuttuun Ilta-Sanomissa: ”Ihmettelen, että se [Suomen Nato-jäsenyys] on taas pöydällä, vaikka joulun alla yhdessä linjasimme, totesimme ja sovimme, ettei se ole ajankohtainen aihe.”

Sipilän kommentti osoittaa, mitä Mäntyniemessä 19.12.2014 oli päätetty kansalaisten mielipiteistä riippumatta: Nato ei saa olla teema eduskuntavaaleissa, kun puolueet ovat niin sopineet tasavallan presidentin näkemykset huomioiden. Tällä tasolla länsimaa-Suomessa on kansalaisdemokratia vuonna 2015. On syytä painokkaasti kysyä, olemmeko todella palanneet näin syvälle YYA-aikaiseen suomettumiseen?

Määräävätkö Suomen kansalaiset omasta tahdostaan vai poliittiset puolueet ohjatusti, mistä Suomessa keskustellaan ja mitkä ovat eduskuntavaalien tärkeimmät teemat?

Olen Suomen Nato-jäsenyyttä kannattava henkilö ja minun kanssani samoin ajattelevia Suomessa on siis noin neljännes äänestäjistä. Suomen Nato-jäsenyyskannattajat ovat siis merkittävä äänestäjäryhmä. Tulen äänestämään tulevissa eduskuntavaaleissa vain Nato-asian pohjalta, vaikka Suomen talous on vaalien tärkein teema. Voin äänestää vain puoluetta ja ehdokasta, joka varauksetta kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Ottaen huomioon puolueiden tekemät linjaukset Nato-jäsenyysasian käsittelyssä, en tiedä varmuudella vielä, mihin puolueeseen Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavat voivat lopullisesti suuntautua ja mitä ehdokkaita äänestää.

Luin eduskuntapuolueiden vaaliohjelmat, eikä ohjelmissa Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja Suomen Nato-jäsenyyttä ole erityisen perusteellisesti käsitelty, vain Perussuomalaisten puolustuspoliittinen ohjelma on poikkeus.

Ohessa ovat koottuna eri eduskuntapuolueiden vaaliohjelmien kannanotot Suomen Nato-jäsenyyteen, jos jollakulla tämän blogin lukijoista on ajatus tehdä minun tapaan äänestyspäätös ensisijaisesti Nato-asian perusteella.

Suomen Kristillisdemokraatit (KD): ”Turvallisempaan SuomeenSuomen puolustuskyvyn turvaamiseksi on puolustusmäärärahoja korotettava. On taattava puolustusvoimien kyky uudistaa toimintakykyä ja hoitaa lakisääteiset tehtävät. Suomen ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kytkeytyvät toisiinsa. Suomessa tulee jatkaa kokonaisturvallisuuden kehittämistä yhteistoimin viranomaisten, yritysten, järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Sotilaallisesti liittoutumattomana maana Suomi tekee laajaa yhteistyötä rauhan turvaamiseksi Pohjoismaiden, YK:n, Naton ja EU:n kanssa.

Kirjoittajan johtopäätös: Ohjelmassa ei ole mitään mainintaa Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Tiedetään, ettei Kristillisdemokraatit vastusta Suomen Nato-jäsenyyttä, jos hanke aktivoituu, mutta puolue ei myöskään aktiivisesti aja Suomen Nato-jäsenyyttä.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP): ”Avoimen, menestyvän, kansainvälisen ja vastuunsa kantavan Suomen hyväksi” Haluamme, että parlamentaarinen työryhmä analysoi Suomen Nato-jäsenyyden plus- ja miinuspuolet.

Kirjoittajan johtopäätös: RKP on Natoa kannattavan äänestäjän vahvin lenkki. RKP kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä eikä sen hallituspaikka ole kiinni puolueen Nato-kannoista. Puolue kannattaa ja haluaa vaaliohjelmassa avoimesti Nato-selvitystä, ja Suomen Nato-jäsenyyttä kannattava voi äänestää puoluetta turvallisin mielin. Nato-jäsenyyttä kannattavan äänestäjän vaihtoehto voi olla RKP.

Kansallinen Kokoomus: ”Uusi nousu” EU on Suomelle luonteva kansainvälinen yhteisö ja siellä meidän on oltava aktiivinen toimija ja vaikuttaja. Eurooppaan ei kuitenkaan tule erillisiä puolustusjärjestelmiä, koska ylivoimaisesti suurin osa EU-maista on Naton jäseniä. Siksi Nato on Suomelle luonteva yhteisö puolustuksessa.

Kirjoittajan johtopäätös: Kokoomuksen Nato-kanta on sanottu vaaliohjelmassa selkeästi kiemurtelematta: Suomen paikka on Natossa, piste. RKP:n ohella voidaan luottaa, että nykyisen puheenjohtajan aikana Kokoomus todella kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Nato-jäsenyyttä kannattavan äänestäjän vaihtoehto voi olla Kokoomus.

Suomen Keskusta: ”Koti kuntoon –tuuletusta Eurooppaan” Keskusta korostaa yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa erityisesti unionin kriisinhallintakyvyn kehittämistä rauhan ja vakauden edistämiseksi maailmassa. Keskusta tukee jäsenmaiden yhteistyötä puolustusmateriaalihankinnoissa ja huoltovarmuudessa. Yhteistyön mahdollisuudet pitää kuitenkin harkita aina tapauskohtaisesti. Unionista ei ole kehittymässä sotilasliittoa, eikä Keskusta sellaista toivo. Suomen on toimittava aktiivisesti EU:n ja Venäjän suhteiden parantamiseksi.

Kirjoittajan johtopäätös: Vaaliohjelmassa ei Natoa ole mainittu sanallakaan. Kuvastaa Keskustan vähättelevää suhtautumista Natoon. EU:lla on jokin rooli Suomen turvallisuuden tuojana. Keskusta ei missään nimessä kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, päinvastoin. Puolue elää SDP:n tapaan vielä kylmän sodan ajan agendassa ja menneessä maailmassa. Ei aja turvallisuuspolitiikassa Suomen etua, Keskusta on turvallisuuspoliittinen rusinanpoimija (pyritään ottaman kaikki hyöty irti sitoutumatta mihinkään). Nato-jäsenyyttä kannattavan äänestäjän vaihtoehto ei voi olla Keskusta. Nato-asian suhteen Keskusta ja SDP sopivat parhaiten samaan hallitukseen.

Perussuomalaiset (ote puolustuspoliittisesta ohjelmasta): Perussuomalaisten mielestä sotilaallinen liittoutumattomuus on palvellut Suomea niin hyvin, että tämän linjan muuttamiselle täytyy olla painavat syyt. Nato-jäsenyydelle ei ole esitetty mitään konkreettisia perusteluja, jotka antaisivat varmuudella olettaa, että maamme puolustaminen olisi paremmalla tolalla sen myötä. Sen sijaan liikkumavaramme turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä kapenisi ja saisimme uusia – muun muassa kansainväliseen kriisinhallintaan liittyviä – velvoitteita liittokunnan sisällä. Kannatamme kansallista puolustusratkaisua: sotilaallisesti liittoutumaton Suomi valmistautuu puolustamaan koko maata yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan alueellisen puolustusjärjestelmän kautta. Tukea pitää etsiä, mutta sen varaan ei voi heittäytyä. Saamme tositilanteessa apua vain, jos siitä on hyötyä antavalle osapuolelle.

Kirjoittajan johtopäätös: Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka on laatinut erillisen puolustuspoliittisen ohjelman ja suuri kiitos siitä! Ohjelma on täysin Jussi Niinistön käsialaa eikä perustu todellisiin realiteetteihin, vaan pelkästään kirjoittajan omiin olettamuksiin. Jos Perussuomalaisten Nato-kanta olisi kiinni puheenjohtaja Timo Soinista, voisi Nato-jäsenyyttä kannattava äänestää Perussuomalaisia. Jussi Niinistön laatima Perussuomalaisten puolustuspoliittisen ohjelma ei todellakaan sen sijaan anna aihetta äänestää Perussuomalaisia niille äänestäjille, jotka kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä. Aikanaan kysymys tulee olemaan, päättääkö Perussuomalaisissa Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä Timo Soini vai Jussi Niinistö. Toivottavasti Timo Soini.

Vihreä liitto: ”Hyvä kauppa” Vaaliohjelmassa ei mitään mainintaa turvallisuuspolitiikasta tai Suomen Nato-suhteista.

Kirjoittajan johtopäätös: Vihreiden vaaliohjelma on heikkotasoinen, ei mitään sisältöä eikä kannanottoa turvallisuuspolitiikkaan. Vihreissä on innokkaita Nato-jäsenyyden kannattajia (Heidi Hautala), mutta myös yhtä innokkaita vastustajia (Outi Alanko-Kahiluoto, Ville Niinistö). Vihreät eivät ole muodostaneet selkeää kantaa Natoon eikä Nato-jäsenyyttä kannattava voi äänestää Vihreitä vakiintumattoman lopullisen kannanmuodostuksen epävarmuuden vuoksi.

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP): ”Työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta” Suomen turvallisuutta palvelee parhaiten pitäytyminen nykyisessä turvallisuuspoliittisessa linjassa. Suomen päätökset jäsenyydestä Euroopan unionissa, kumppanuudesta Naton kanssa, lisääntyvästä puolustusyhteistyöstä sotilaallisesti liittoutumattoman Ruotsin kanssa ja oman puolustuksemme kunnossa pitämisestä ovat kestävä linja. Korostamme kansainvälisen taloudellisen ja sosiaalisen kanssakäymisen perustavaa merkitystä rauhan lujittamisessa sekä solidaarisuuden ja tasa-arvon edistämisessä. Suomen puolustuspolitiikan perustana on yleinen asevelvollisuus, uskottava puolustuskyky ja maan koko alueenpuolustaminen.

Kirjoittajan johtopäätös: Turvallisuuspolitiikassa ja Nato-asiassa Keskusta ja SDP ovat yhtä. SDP ei missään nimessä kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, pyrkii ottamaan irti rusinanpoimijahyödyt Natosta kannattamatta jäsenyysvelvoitteita. Puolue elää Keskustan tapaan pitkälti vielä kylmän sodan asetelmissa ja menneessä maailmassa Erkki Tuomiojan viitoittamalla tiellä. Ei aja turvallisuuspolitiikassa Suomen etua. Nato-jäsenyyttä kannattavan äänestäjän vaihtoehto ei voi olla SDP. Nato-asian suhteen Keskusta ja SDP sopivat parhaiten samaan hallitukseen.

Vasemmistoliitto (Vasemmisto): ”Jälleenrakennetaan hyvinvointivaltio” Sotilasliitto Nato on Yhdysvaltojen voimapolitiikan väline, joka lisää vastakkainasetteluja maailmassa ja haaskaa resurssit asevarusteluun ja ydinaseisiin. Nato-jäsenyys heikentäisi Suomen turvallisuutta, itsenäistä päätösvaltaa sekä mahdollisuuksia toimia kansainvälisen rauhan rakenteiden vahvistamiseksi.

Kirjoittajan johtopäätös: Vasemmiston Nato-kirjaus on karmivaa kylmän sodan aikaista kommunismiväritteistä Neuvostoliitto-propagandaa, ei mitään tekemistä nykyajan kanssa. Puistattaa lukea, haluaako jokin poliittinen taho vielä tuollaista Suomeen. Vasemmisto suhtautuu kaikkein kielteisimmin Muutos 2011-puolueen ohella Suomen Nato-jäsenyyteen. Vasemmisto ei ole kenenkään Natoon jollakin tavoin positiivisesti suhtautuvan äänestysvaihtoehto.

Muutos 2011: ”Valta kansalle” Muutos 2011-puolueen vaaliohjelmassa ei ole mitään kannanottoa Suomen turvallisuuspolitilkkaan tai Nato-jäsenyyteen.

Kirjoittajan johtopäätös: Puolue ei ole vaihtoehto turvallisuuspolitiikkaan tai Nato-jäsenyyteen liittyen. Nato-jäsenyyttä kannattavan äänestäjän vaihtoehto ei voi olla Muutos 2011. Puolue ajaa Suomen eroamista EU-jäsenyydestä.

Nato-kantojen perusteella todennäköisin äänestysvaihtoehto Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavalle äänestäjälle on RKP, seuraavaksi Kokoomus. Loput puolueet Nato-kantojen suhteen tulisivat järjestyksessä Kristillisdemokraatit, Perussuomalaiset, Vihreät, Keskusta, SDP, Vasemmisto ja Muutos 2011.

Äänestäjien olisi hyvä näyttää kevään eduskuntavaaleissa, että se on kansa ja kansanvalta, joka päättää tärkeät vaaliteemat, ei puolueiden puheenjohtajat yhteisellä sopimuksella. Ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa ei saa ulkoistaa kansalta enää 2000-luvulla, emme elä enää ummehtuneista YYA-aikaa edes ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Juha Sipilän tokaisu Ilta-Sanomissa 7.2.2015 kertoo paljon suomalaisesta kansanvallan tämänhetkisestä tilasta: ”Ihmettelen, että Suomen Nato-jäsenyys on taas pöydällä, vaikka joulun alla yhdessä linjasimme, totesimme ja sovimme, ettei se ole ajankohtainen aihe.”

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu