Suomi ei voi luottaa muiden EU-maiden apuun kriisissä

Presidentti Niinistö oli sangen pettynyt Suomen muilta EU-mailta saamaan tukeen Venäjän matkustuskieltopäätöksessä. ”Vastustajia oli useita, mutta eipä puoltajiakaan ollut paljon. Sen sijaan hiljaisuutta oli paljon. Suomi ikään kuin haluttiin jättää yksin sen kanssa, mitä tässä tapahtuu, vaikka kyseessä oli EU-säännös", presidenttimme totesi maanantaina.

Turvallisuuspolitiikkamme keskeisin päämäärä on varmistaa, ettei Suomi jää yksin maan ollessa uhattuna. Toinen keskeinen päämäärä on pyrkimys pysytellä sellaisten konfliktien ulkopuolella, joissa osapuolena on Venäjä.

Avunsaannin varmistaminen kriisissä on meille ehdotonta. Suomen puolustuskyky on mitoitettu tasolle, mille reilun viiden miljoonan ihmisen kansakunta voi sotilaallisen puolustuskykynsä kohtuudella mitoittaa. Konfliktitilanteessa emme selviä pitkälle ilman sotilaallista apua muilta mailta.

Avunsaannin turvaamisessa Suomi on korostanut liittoutumista EU:hun. Me vetoamme erityisesti EU:n Lissabonin sopimukseen, sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan. Suomen mielestä Lissabonin sopimus takaa myös sotilaallista apua muilta EU-mailta. 7 kohta on kuitenkin kirjattu niin, että Nato-maat tekevät päätöksensä mahdollisesta sotilasavusta Natossa, ei EU:ssa.

Muille EU:hun kuuluville Naton ulkopuolisille maille EU:lla ei ole mitään sotilaallista turvallisuutta tuovaa roolia. Suomi on yksin poikkeus.

Suomi ei ole Naton jäsenmaa eikä Suomi siten ole varmistanut sotilasavun saamista sitovin sopimuksin, mikä on Suomen turvallisuuspolitiikan suurin heikkous. Vetoamme EU-jäsenyyteen, kun ei ole muutakaan, mihin vedota.

Matkustuskieltopäätöksen käsittely EU:ssa osoittaa, miten vähän unionissa on solidaarisuutta toisia maita kohtaan. Kun apua ja myötätuntoa ei saada edes rauhan aikana, ei sitä saada myöskään kriisissä. Jokaisella maalla oma etu menee yhteisen edun edelle.

Vain sitova ja uskottava sopimus takaa varmuudella tarvittavan avun. Tällainen on tällä hetkellä vain Naton perussopimus.

Naton uskottavuus perustuu Yhdysvaltain suurvalta-asemaan. EU:lla ei ole tätä uskottavuutta. Jos Yhdysvallat jättäisi reagoimatta Nato-maahan kohdistuvan hyökkäykseen, se merkitsisi Naton hajoamista ja Yhdysvaltain uskottavuuden menettämistä sopimuskumppanina. Siihen Yhdysvalloilla ei ole varaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu