Miksi juuri Suomen presidentti soittaa aina presidentti Putinille?

Presidentin kanslia tiedotti tänään 15.7.2015: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kävivät puhelinkeskustelun keskiviikkona 15. heinäkuuta. Keskustelu käytiin Suomen aloitteesta. Aikaisemmat puhelinkeskustelut Ukrainan kriisin aikana vuosina 2014–15 on käyty 23.4.2015, 29.12.2014, 6.11.2014, 19.5.2014 ja 28.2.2014.

Niinistön puhelinyhteydenpito Putiniin on tiivistä, suorastaan liittolaisluokkaa.

Se on Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka soittaa säännöllisesti Venäjän federaation presidentti Vladimir Putinille. Putin ei soittele Niinistölle. Miksi kaikki Putin-Niinistö-puhelinkeskustelut käydään Suomen aloitteesta?

Suomi ei harjoita vastaavaa säännöllistä puhelindiplomatiaa minkään muun naapurimaan kanssa, ei Viron, ei Ruotsin eikä Norjan. Niinistö ei soittele säännöllisesti myöskään Yhdysvaltain presidentti Obamalle.

Tuo säännöllisen yhteydenpidon tapa itänaapuriin on vanha, ”mitä kuuluu kukkuluuruu” -yhteydenpitodiplomatian syntysija lienee jo kylmänsodan ajalta.

Tuohon tapaan liittyy vääjäämättä mielikuva, joka ei ole ollenkaan eduksi Suomelle: Suomi on Venäjän alamainen, ja alamainenhan aina soittaa hallitsijalle eikä hallitsija alamaiselle. Soitetaan, olipa todellista asiaa tai ei. Soitolla osoitetaan alamaisuutta ja kuuliaisuutta. Koirakin heiluttaa häntäänsä isännälleen ja isäntä antaa sitten palkkioksi pientä silitystä.

Tapa on poikkeuksellinen, kun katsotaan muiden Venäjän EU- ja Nato-naapurimaiden toimintaa.

Nato-maa Norjan kuningas Harald V ei soittele Suomen presidentin tapaan presidentti Putinille säännöllisesti.

EU- ja Nato-maa Viron presidentti Ilves ei soittele Suomen presidentin tapaan presidentti Putinille säännöllisesti.

EU- ja Nato-maa Latvian presidentti Bērziņš ei soittele Suomen presidentin tapaan presidentti Putinille säännöllisesti.

EU- ja Nato-maa Liettuan presidentti Grybauskaitė ei soittele Suomen presidentin tapaan presidentti Putinille säännöllisesti.

EU- ja Nato-maa Puolan presidentti Duda ei soittele Suomen presidentin tapaan presidentti Putinille säännöllisesti.

Se on vain Suomi, joka soittelee presidentti Putinille säännöllisesti ja omaehtoisesti, ja osoittaa samalla vahvalla symboliikalla alamaisuuttaan Venäjälle.

Tapa ei ole sovelias nykyaikaan eikä varsinkaan nykyiseen maailmanpoliittisen tilanteeseen. Tuossakin asiassa Suomi kulkee taas omissa maailmoissaan. Tavasta pitäisi luopua ja Suomen tulisi tuossakin asiassa länsimaistua: pidetään yhteyttä, kun on todellista tarvetta ja hyötyä ja kun asia sellainen, mihin puhelulla voidaan todella vaikuttaa.

Jos Suomi-Venäjä-puhelukulttuuri tarvitsisi radikaalia uudelleenarviointia, tarvitsisi myös erään diplomaattisen perussäännön unohtaminen hieman muistin virkistystä.

Puhelujen yhdeksi keskeiseksi aiheeksi on nimetty Ukrainan tilanne. Myös presidentin 16.6.2015 ja 15.8.2014 tekemien Moskovan ja Sotšin vierailujen keskeiseksi aiheeksi on nimetty Ukrainan tilanne.

Diplomaattinen ongelma kuitenkin on, joka presidentin kansliassakin tulisi tietää, ettei suurvalta ikimaailmassa suostu keskustelemaan pienen naapurimaan kanssa asiasta, joka on suurvaltapoliittinen. Venäjä pitää itseään suurvaltana. Venäjä ei keskustele Ukrainan asiaa ratkaistakseen Suomen kanssa. Venäjän keskustelukumppani Ukrainan asiassa on ensisijaisesti vain Yhdysvallat.

Tuo diplomaattinen perussääntö tuli hyvin esille Niinistön 16.6.2015 Moskovan vierailun lehdistötilaisuudessa, jossa Putin ei ottanut kysyttäessä mitään kantaa Ukrainan tilanteeseen, ja hän puhui vain Suomen ja Venäjän välisistä suhteista, lähinnä kaupanvaihdon tasosta. Putin käyttäytyi vakiintuneen diplomaattisen hierarkian mukaisesti ja siten asianmukaisesti ja ennustettavasti.

Suurvalta-asioista puhutaan siis vain suurvaltojen kanssa, pienten valtioiden kanssa puhutaan lähinnä vain kahden keskisistä suhteista. Tuo on diplomatian yksi perusäännöistä, joka meidänkin presidentin tulisi tietää. Venäjälle on pienen maan edustajan turha matkustaa puhumaan suurvalta-asiasta, joka Venäjän mielestä Ukrainakin on.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu