Suomen on varauduttava myös nopeasti eteen tulevaan Nato-jäsenyyteen
Ruotsalaislehti Expressen julkaisi 1.9.2015 kirjoituksen otsikolla ”C vill att Sverige – och Finland går med i Nato”, joka on vapaasti suomennettuna: Keskustapuolue haluaa että Ruotsi – ja Suomi liittyvät Natoon. Lehtijuttu löytyy täältä.
Keskustapuolue on kolmas ruotsalaispuolue, joka on ottanut myönteisen kannan Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Aikaisemmin myönteisen kannan ovat ottaneet Maltillinen kokoomus ja Kansanpuolue.
Ruotsissa myös kansalaisten Nato-kannatus kasvaa vauhdilla. Toukokuisen mielipidemittauksen mukaan jäsenyyden kannattajia oli jo enemmän kuin vastustajia luvuin 42 prosenttia puolesta ja 33 prosenttia vastaan.
Myös maan sosiaalidemokraattisjohtoinen hallitus on tekemässä uusia puolustuspoliittisia linjauksia, sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa tiivistetään. Puolustusministeri Peter Hultqvistin mukaan Ruotsi ja Yhdysvallat ovat kehittäneet sotilaallisen yhteistyön tiivistämiseksi viisikohtaisen työsuunnitelman, jonka kohdat ovat sotilaallinen yhteistoiminta, koulutustoiminta, materiaaliyhteistyö, tutkimustoiminta ja kansainvälinen toiminta.
Ruotsi on valmistellut sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä Yhdysvaltain kanssa näkyvästi vasta toukokuusta lähtien, jolloin puolustusministeri Hultqvist vieraili Yhdysvalloissa. Ruotsin puolustuspolitiikan muutosvauhti nyt Ukrainan kriisin myötä on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Nato-jäsenyydelle myönteiset näkemykset ovat kasvattaneet vauhdilla suosiota sekä kansalaisten että politiikkojen piirissä.
Suomen on syytä nyt varautua siihen, että Ruotsi turvallisuuspoliittinen linja muuttuu. Varmuudella Ruotsi lisää sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa, mutta on varautumassa myös Nato-jäsenyyteen, vaikka puolueettomuuspolitiikkaan vielä kovasti virallisissa kannanotoissa vedotaan.
Ruotsi jätti EY-jäsenhakemuksen heinäkuussa 1991. Neuvostoliitto oli hajoamassa, ja Ruotsi käytti viivyttelemättä hyväkseen Euroopan uuden nopeasti muuttuneen turvallisuustilanteen ja kylmän sodan jälkeisen vapauden.
Ruotsi ei ilmoittanut hakemuksesta mitään Suomelle ja yllätti täysin maamme poliittisen johdon, ennen kaikkea presidentti Koiviston. Suomi joutui täysin paniikkiin. Miten hajoava itänaapurimme reagoisi Suomen EY-jäsenyyteen? Uskallammeko irtautua itänaapuristamme liittoutumalla läntiseen talousyhteisöön täysin?
Suomi jätti lopulta jäsenyyshakemuksen maaliskuussa 1992. Suomen hakemuspäätös ei ollut helppo ja repi maata pahoin.
Sellaisiin vakuutteluihin ei pidä luottaa, ettei Ruotsi voisi hakea myös Nato-jäsenyyttä vastaavasti kuin EY-jäsenyyttä aikanaan. Turvallisuuspoliittisista linjamuutoksista ei yleensä etukäteen ilmoitella. Suomen on nyt syytä varautua siihen, että Ruotsin turvallisuuspoliittinen linja voi muuttua nopeasti ja maa hakee Nato-jäsenyyttä.
Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksen myötä joutuisimme käymään taas kerran ne samat kysymysasettelut Venäjän suhteen, mitä käytiin vuonna 1991. Nyt se olisi tehtävä ennalta, toista kertaa ei meitä sovi yllättää housut kintuissa.
Natossa Suomelle jyvitettäisiin Baltian puolustus. Onko siihen rahkeita?
Ilmoita asiaton viesti
Ei Suomelle eikä Ruotsille jyvitettäisi Baltian puolustusta, jyvitykset eivät kuulu Naton periaatteisiin, Nato on kollektiivien puolustusliitto. Suomi ja Ruotsi osallistuisivat Baltian maiden puolustamiseen sodassa korkeintaan vain sillä suurella, mikä maille kuuluu. Nato-maiden yhteenlasketusta puolustusbudjettien suuruudesta vastaa Yhdysvallat kolmea neljäsosaa, ja jäljelle jäävästä neljäsosasta Ranska ja Iso-Britannia vastaavat puolta. Lopuille jäsenmaille (joita olisi 27, jos Suomi ja Ruotsi mukana) jäisi siis yksi kahdeksasosa.
Väite, että Suomella ja Ruotsilla olisi jokin erityisvastuu Baltiasta Naton jäsenenä, on perusteeton, jolla pyritään vain pelottelemaan, ettei Natoon kannata liittyä.
Ilmoita asiaton viesti
Niinköhän? Muunkinlaista ajatusta on ollut ilmassa:
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/83622-varoitus-it…
Ilmoita asiaton viesti
Myös Ruotsin kristillisdemokraatit ovat päätymässä Nato-jäsenyyden kannalle.
http://www.aftonbladet.se/nyheter/article21342355.ab
Ilmoita asiaton viesti
Eikös meille ole vakuutettu, että NATO-päätös on meidän omamme? Etenkin silloin kun mielipiteitä asiasta on tullut idästä päin. Nyt pitäisi sitten kuitenkin hyppiä läntisen pillin mukaan ilman omaa itsenäistä päätäntävaltaa. Jotenkin tästä NATOttamisesta näyttää puuttuvan johdonmukaisuuskin muun järjen lisäksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Meidän oma” voi tarkoittaa myös meidän pohjoismaalaisten ja jopa meidän kaikkien eurooppalaisten ratkaisua.
Ilmoita asiaton viesti
Nato-päätös ei taida sittenkään olla täysin meidän omamme.
Tosiasia on, että nyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen kysymys on samasta kuin noiden maiden EY-jäsenyydestä yli 20 vuotta sitten. Suomi vahtii Ruotsin poliittisia linjauksia, maat ovat kuin Majakka ja Perävaunu, Ohukainen ja Paksukainen tai don Quijote ja Sancho Panza. Se on Ruotsi, joka vie. Se on Suomi, joka vikisee.
Tosiasiallisesti Suomi ei voi tehdä itsenäistä päätöstä Nato-jäsenyydestään. Harvoin mikään maa voi täysin vain omista lähtökohdista katsomatta toisten maiden toimintaa tehdä itsenäisiä päätöksiä omasta asemastaan.
Kuvitellaanpa, että Ruotsi jättäisi Nato-jäsenyyshakemuksen sisään ja maasta tulisi Naton täysivaltainen jäsen. Miten muuttuisi Suomen turvallisuustilanne?
Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kaikki läntiset maat Suomea lukuun ottamatta olisivat Itämereen ympärillä Naton jäsenmaita. Suomen maantieteellinen asema on Suomenlahden ja Jäämeren välissä sellainen, ettei Natolla olisi erityistä strategista tarvetta puolustaa Suomea, eihän maa ole Naton jäsen ja 5. artiklan suojaama. Suomi olisi hyvä puskurivyöhyke Ruotsille ja Norjalle. Poliittisesti lännessä myös nähtäisiin, ettei Suomi Venäjän vuoksi uskalla integroitua länteen eikä siis olisi todellinen länsimaa.
Vastaavasti Venäjä huomaisi, ettei Suomella ole uskallusta integroitua Natoon, Suomi siis olisi sangen altis Venäjän painostustoimille ja taipumaan Venäjän tahtoon. Venäjä ei näkisi enää uhkaavana Suomen mahdollisuutta liittyä Natoon, koska Suomi ei tulisi varmuudellasi enää koskaan liittymään puolustusliittoon. Ei olisi enää edes sitä kuuluisaa optiota, se kuihtui Suomelta Ruotsin jäsenyyden myötä. Venäjä näkisi, että Suomi olisi tosiasiallisesti asennoitunut olemaan sen puskurivaltio kuten vaikkapa Valko-Venäjä. Asetelma olisi sama kuin kylmän sodan aikana.
Suomesta siis tulisi entistäkin selvemmin harmaalla vyöhykkeellä oleva valtio, joka ei kuulu oikein minnekään. Suomi olisi ikään kuin joutomaa, jossa voidaan käydä tarpeen mukaan sotaa eri leirien välillä. Lännen raja kulkisi Tornionjoessa ja idän raja Suomen itärajalla. Suomen alueella voitaisiin testata toisen liittoutuman reagointikykyä ja aseistusta.
Suomen turvallisuuspoliittinen aseman siis heikkenisi nykyisestään oleellisesti.
Jos Ruotsi liittyy Natoon, myös Suomi liittyy Natoon. Tuo on täysin varmaa ja se on turvallisuuspoliittinen tosiasia.
Ilmoita asiaton viesti
Pesonen maalailee joutomaalla vähän turhan pitkälle. Ei uskottava puolueettomuus tarkoita, että tänne tultaisi sotimaan muiden sotia.
Pikemminkin kyse on siitä, että tehdään tänne tuleminen molemmille osapuolille kustannus-hyöty suhteeltaan sen verran epäedulliseksi, että ei kannata. So, hyödyt vähäiseksi ja oma puolustus joka on valmis taistelemaan joka suuntaan. Epäilenpä, että kumpikaan osapuoli ei välttämättä halua 1300 km lisää rintamalinjaa (toki täältä lenneltäisi yli ja saattaisi roiskua jos todellinen sota alkaisi).
Hänen kommentistaan haisee, että olisi välttämättä ja ehdottomasti liitouduttava jonnekin. Ovatko länsimaat siis niin sisäänpäinlämpiävä porukka, että heidän kanssaan ei voi esim. käydä kauppaa ja matkustella jos ei ole sotaliitossa heidän kanssaan?
P.s. Snellmanille siis Venäjäkin on ”meidän omaa” sillä iso osa siitä kuuluu myös Eurooppaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin hallituksen mukaan Ruotsi ei ole liittymässä Natoon. Natointoilijoilla on kyllä kaikki keinot käytettävissä saadakseen Suomen konfliktien sisäpiiriin. Toissapäivänä ilmoitettiin Jemenissä kuolleen 30 siviiliä liittoutuman ilmapommituksien jäljiltä ja koko lähi-itä pakenee Eurooppaan yli 10 vuotta kestäneen sodan jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsalaisen Kepun alati hymyilevä puheenjohtaja Annie Lööf on Ruotsissa hiukan sellaisen löysän lausuntojen antajan ja möläyttelijän maineessa.
Pari vuotta sitten Lööf toivotti
”>30 miljooonaa pakolaista tervetulleeksi Ruotsiin.
Jopa maahanmuuttomyönteisessä Ruotsissa kävi tukijoukko ympärillä aika harvaksi. Harva ruotsalainen oli valmis siirtymään 25% vähemmistöksi omassa maassaan. Tukea Annien lennokkaalle ehdotukselle ei juuri löytynyt.
Centerpartietilla on Riksdagissa 22 kansanedustajaa. Joten 6% painoarvollaan se vastaa lähinnä Suomessa Kristillisiä tai RKP:tä.
Ilmoita asiaton viesti
Joku valopää ehdotti näillä palstoilla Suomelle 20 000 000 maahanmuuttajan ottamista maahan. Täytyy myös muistaa, että EU-komissiossa on tehty laskelmia, joissa Ruotsi ottaisi 80 000 000 maahanmuuttajaa ja Suomi yli 60 000 000.
Ilmoita asiaton viesti
NATO-kantoja kannattaa toppuutella ennen kuin tiedetään Valkoisen talon seuraava isäntä tai emäntä. Donald Trumpin tapauksessa se tarkoittaisi uusien sotien aloittamista Irakissa ja Syyriassa ja se vetää väistämättä NATO-liittolaiset mukanaan verisiin sotiin. Suomen kannattaa olla erossa tuollaisista tulevaisuuden kauhuskenaarioista.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Donald Trumpin tapauksessa se tarkoittaisi uusien sotien
> aloittamista Irakissa ja Syyriassa ja se vetää väistämättä
> NATO-liittolaiset mukanaan verisiin sotiin.”
Trumppi vaikuttaa ihan reilulta jenkkien punaniskaiselta möläyttelijältä.
Toistaiseksi jopa latinot antavat kannatusta Trumpille, vaikka hän on möläytellyt aika kovin sanoin latinojen varastelusta ym.
Jospa Trumppi puheistaan huolimatta aloittaisikin vain sellaisia hyviä ja humaaneja sotia kaiken kaikkiaan.
Vähän kuin Reaganin tekemä Grenadan maihinnousu ja saaren valloitus.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen on varauduttava myös nopeasti eteen tulevaan Nato-jäsenyyteen”
Optimistisuus on tietysti hyvä perusasenne elämässä!
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän kehitys näyttää kulkevan aina vain huolestuttavampaan suuntaan, eikä käännettä parempaan ole näkyvissä. Niinpä ennustan, että Suomi tulee vielä tällä hallituskaudella hakemaan Nato-jäsenyyttä.
Se ei tule tapahtumaan siksi, että suomalaiset poliitikot ja etenkään valtiojohto kokisi jonkin äkillisen yllättävän valaistumisen ja järkiintymisen. Se tulee tapahtumaan paniikissa ja pakosta. Joko Ruotsi hakee jäsenyyttä varoittamatta tai Suomi (tai Ruotsi tai molemmat)) joutuu äkillisesti erittäin vakavan uhan tai aggression kohteeksi. Horinat kansanäänestyksistä unohdetaan vähin äänin ja hakemusprosessi hoidetaan yhdessä yössä suljettujen ovien takana. Siellä kaikkitietävä valtiojohto joutuu kerrankin kuuntelemaan asiantuntijoita eli ammattisotilaita. Ajankohta homman onnistumiselle ei tuolloin ole tietenkään paras mahdollinen, mutta eihän se Suomessa ole koskaan, sillä meillä ei jukoliste poutasäällä kattoa paikata!
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä Suomelle tulisi osa balttian puolustuksesta mutta ei kokonaan , eiköhän USA ja puola olisi kuitenkin päävastuussa, mutta luulen että sodan mahdollisuus putoaisi kyllä lähelle nollaa jos liitymme Ruotsin kanssa NATOON.Moni epäilee että tulisiko USA apuun sitä ei varmaksi tiedä kukaa ei venäjäkään mutta sen kokeilemiseen en usko venäjän ryhtyvän.
Ilmoita asiaton viesti
USA on käynyt 21 sotaa II Maailmansodan jälkeen. Yksikään niistä ei ole ole ollut puolustussota jossa olisi puolustettu USA:a mutta sen taloudellisia ja suurvaltapoliittisia kansallisia etuja. NL/Venäjä on ollut osallissena samaan aikaan n. 15 sodassa joista suuri osa liittyi tilanteisiin NL hajottamisen yhteydessä. Osa sodista on ollut puolustuksellisia. On siis todennäköisempää, että aggressiot käynnistävä taho on USA.
Todennäköisin skenaario USAn ja Venäjän väliseksi sodaksi eskaloituvalle kriisille on jokin alueellinen ja paikallinen kriisi jossakin päin maailmaa johon molemmat osapuolet sotkeutuvat niin, että eivät voi enää peräytyä. Sen jälkeen pahimmassa tapauksessa molemmat liittokunnat tappelevat maailmanlaajuisesti. Silloin meidän osaltamme on ratkaisevaa olemmeko osa jotakin liittoutumaa vai uskottavasti sellaisten ulkopuolella.
Jos olemme liittokunnissa mukana, olemme joko eteen työnnetty hyökkäyksen lähtöalue tai täällä viivytetään vihollisen etenemistä poltetun maan taktiikalla. Sellaisen jälkeen olisimme Pesosen manaamaa joutomaata jos sitäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Olen vuosia seurannut sinun, Myyryläinen, myyräntyötä näillä palstoilla ja ennenkin joutunut hiukan tosiasioita korjailemaan. Nyt korjaisin yhden pahan, missä olet noin 30 vuotta ajasta jäljessä: Venäjällä EI ole mitään liittokuntaa! Ei yhden ainutta liittolaista, joka Venäjän puolesta on sopimuksella sitoutunut sotimaan Venäjän sodissa. Varsovan liitto kato meni jo…
Ilmoita asiaton viesti
Tietääkseni venäjällä ei ole yhtään liittolaista joskus on ollut ja nekin pakolla ei vapaaehtoisesti. USA on käynyt sotia kommunisteja ja diktaatoreita vastaan ei yhteenkään demokraattiseen maahan eikä Suomella ole koskaan ollut mitään haittaa heistä .USA ei ole sataan vuoteen valloittanut mitään maata ottaakseen se haltuunsa ja ne maat joissa heillä on tukikohtia haluavat ettäne on lukuunottamatta kuubaa, mutta tuntuu siltä että tänäpäivänä heilläkään ei ainakaan kansalla ole mitää niitä vastaan. taala on taala ikusesti,raha puhuu . mikä ero on pohjoiskorealla (työväen diktatuuri) ja eteläkorealla. Pohjoinen on maailman köyhempiä maita etelä viideneksi rikkain kiitos USA.
Ilmoita asiaton viesti
Sekä Luttiselle että Laasoselle:
Tämänhetkisinä jonkinlaisena liittokuntana voisi pitää esimerkiksi Содружество Независимых Государств:a (IVY). Toisaalta BRICS-maista voisi jossakin maailmanpoliittisessa konstellaatiossa syntyä liittolaisia. Toisaalta kriisien eskaloitumisilla on oma dynamiikkansa jolloin esim. II Maailmansotaa sytytettäessä syntyi niinkin epätodellinen liitto kuin Neuvostoliiton ja länsimaiden yhteenliittymä. Yhteinen vihollinen kun voi yhdistää ennalta arvaamattomia osapuolia toisiinsa.
Mitä taas demokratiaan tulee niin meidän tiedonlevityksen hegemoniassamme demokratian määrittelyn monopoli on yhdellä taholla ja se sitä käyttää hyvinkin karkoitushakuisesti muotoillen vallankäyttöä milloin vahvaksi johtajuudeksi ja milloin totalitarismiksi kulloisenkin käyttötarpeen mukaan. Samaten demokratian puolustajan leiman saa kun osoittaa sitä hyödyllisesti kantavansa. Niinpä sen airuita ovat niin Saudien perheyhtiö kuin turkkilaisetkin mutta Venezuela tai Bolivia ovat pahan valtakuntia. Mutta hyvän merkin voi myös menettää nopeasti jos osoittaa liikaa itsenäisyydenhalua kuten kävi Panaman Noriegalle.
Ilmoita asiaton viesti