Venäjä horjuttaa nyt Länsi-Euroopan turvallisuutta kahdella rintamalla

Venäjä horjuttaa Länsi-Euroopan turvallisuutta kahdella rintamalla, Ukrainassa ja Syyriassa. Syyrian sodan muodostama pakolaisongelma repii nyt Euroopan unionin jäsenmaiden yhtenäisyyttä pahemmin kuin Ukrainan sota. Käsittelen tässä kirjoituksessa vain Syyrian sotaa ja sen seurauksena pahentunutta pakolaiskriisiä Lähi-idässä ja Venäjän mahdollista osuutta tapahtumiin, en Ukrainan sotaa.

Lähi-idän pakolaiskriisiin vaikuttaa toki myös monet muut tekijät kuin vain Syyrian sota: äärijärjestö Isis, huonontunut tilanne Irakissa sekä Afganistan. Monet pakolaiset ovat lähteneet matkalleen jo vuosia sitten, mutta mikä on saanut kriisin räjähtämään juuri nyt näihin mittasuhteisiin. Ennen kuin tilanne syyskuussa räjähti käsiin, tänä vuonna Eurooppaan on saapunut jo yli 140 000 pakolaista Lähi-Idästä ja Afrikasta. Syyrian sotaa paossa naapurimaissa on noin neljä miljoonaa ihmistä, ja myös osa heistä nyt pyrkii läntiseen Eurooppaan suoraan Syyriasta lähtevien lisäksi.

Neuvostoliitolla ja Venäjällä ovat olleet läheiset suhteet Syyriaan ja sen tämänhetkiseen presidentti Bašar al-Assadiin kuten myös jo hänen isäänsä, presidentti Hafez al-Assadiin.

Syyria on ollut sekä Neuvostoliiton että myös Venäjän kaikkein tärkein arabiliittolaismaa. Kyse on pitkäaikaisesta liittolaissuhteesta ja tiiviistä sotilaallisesta yhteistyöstä. Venäjällä on ollut esimerkiksi laivastotukikohta Tartusin satamakaupungissa Syyriassa jo vuodesta 1971 lähtien. Vuonna 2008 venäläiset aloittivat tukikohdan kunnostustyöt ja niiden oli määrä valmistua vuonna 2012. Sota hieman muutti tilannetta.

Syyrian sodan aikana vuoden 2013 alkupuolella Venäjä lähetti 12 sotalaivaa itäiselle Välimerelle. Kyseessä oli yksi Venäjän suurimmista laivastokeskittymistä kylmän sodan päättymisen jälkeen. Alukset pitivät ja ilmeisesti vähintään osa pitää edelleen tukikohtanaan sekä Tartusin laivastotukikohtaa että myös mahdollisti Kyproksen satamia.

Joidenkin lähteiden mukaan Venäjä lähetti vuonna 2013 Syyriaan myös huippunykyaikaisia uusimpia merimaalien tuhoamiseen tarkoitettuja ja vaikeasti torjuttavia P-800 Yakhont-risteilyohjuksia. Noiden ohjusten todennäköisimpinä maaleina olisivat Yhdysvaltojen lentotukialukset Välimerellä, mikäli Yhdysvallat tekisi päätöksen puuttua Syyrian sotaan lentotukialuksilta tapahtuvin hävittäjäpommittaja- ja ohjusiskuin.

Yhdysvaltalaiskenraalit totesivat, kun Yhdysvallat syksyllä 2013 suunnitteli iskuja Syyriaan Damaskoksen lähelle Ghoutaan tapahtuneiden sariini-kaasuiskujen jälkeen, että Syyrian ilmapuolustus on kehittyneintä venäläistä teknologiaa, ja sen tuhoaminen olisi haasteellista.

Neuvostoliittolais-venäläisillä aseilla käydään laajasti sotaa arabimaissa. Arabisotureilla on usein Kalashnikov käsissään, kun katsoo tv-kuvia.

Viimeisimmät uutiset Venäjän Syyria-aseistuksesta sodan aikana vuodesta 2011 lähtien tulevat ihan viime päiviltä. Läntisten tiedustelulähteiden mukaan Venäjä olisi lähettänyt nyt Syyriaan taistelukalustoa, sotilasjoukkojaan, sotilasasiantuntijoitaan ja raskasta aseistusta. Vahvistamattomien tietojen mukaan Venäjä olisi tuonut maahan myös hävittäjiä ja helikoptereita. Maassa on nähty Suhoi Su-34-hävittäjäpommittajia, joita Venäjä ei ole ennen vienyt Syyriaan.

Venäjä on nyt alkanut aseistaa ja varustaa sotilaallisesti sotaa käyvää Bašar al-Assadin hallintoa. Venäjällä on nyt kaksi aseistuskohdetta Euroopassa tai se rajamailla: Itä-Ukrainan kapinalliset ja Bašar al-Assadin hallinto.

Lännessä Ranska ja Yhdysvallat ovat tekemässä päätöksiä ilmaiskujen aloittamisesta Isisiä vastaan myös Syyrian alueella. Tähän asti Ranska on osallistunut ilmaiskuihin Irakissa Isisiä vastaan osana Yhdysvaltojen johtamaa kansainvälistä liittoumaa.

Miksi neljä vuotta kestänyt Syyrian sota ei ole synnyttänyt aikaisemmin sitä pakolaisvirtaa, mitä nyt näemme? Puhumme kymmenistä ja lähitulevaisuudessa ehkäpä sadoista tuhansista syyrialaispakolaisista.

Olisiko pakolaisvirtojen synnyttämisessä mukana myös tämänhetkinen presidentti Bašar al-Assadin hallintokoneisto? Olisiko myös Venäjällä sormia pelissä turvallisuuspalvelu FSP:n avulla? Viimeisin uusi pakolaisreitti kulkee Venäjän kautta Pohjois-Norjaan. Haluaako Venäjä saattaa osaltaan Länsi-Eurooppaa sekasortoon pakolaisasialla?

Vaikka Venäjä on Syyrian lähin liittolainen, ei Syyriasta ole ollut minkäänlaista Venäjälle jäävää pakolaisvirtaa.

Mitä länsivaltojen tulisi nyt etenkin Syyrian alueella tehdä, että pakolaisasia saataisiin hallintaan?

Pakolaiset tulevat epämääräisillä merialuksilla yli Välimeren. Mikä on mahdollistanut juuri tällä hetkellä meriylitykset nykyiseen mittaan, onko kyseessä vain hämäräbisneksestä vai auttaako Syyriassa Bašar al-Assadin hallinto tai peräti Venäjä pakolaisvirtojen muodostumissa läntiseen Eurooppaan?

Asia ei varmasti ole kovin vaikea selvitettävä läntisille tiedustelupalveluille, miten pakolaisten merimatkat yli Välimeren on organisoitu ja ketkä kokoavat sekä ohjaavat pakolaisvirtoja. Jos kyseessä on salakuljetusrikolliset, niiden eliminointi ei liene länsimaille vaikeaa, vaikka toimisivatkin Syyrian maaperällä. Jos kyseissä taustalla on Bašar al-Assadin hallinto ja myös Venäjä, olisi asia vaikeampi.

Venäjän asemaa Syyrian sodassa olisi selvitettävä tarkemmin. Venäjä on nyt aloittanut Syyrian aseistuksen ja samanaikaisesti pakolaisvirrat läntiseen Eurooppaan ovat räjähtäneet. Ovatko asiat sattumaa vai onko niillä yhteys? Mikä on Venäjän strategia ja lopullinen päämäärä etenkin Syyrian ja myös Isisin suhteen? Onko Venäjällä tarkoitus pitää Bašar al-Assadin hallinto pystyssä hinnalla millä hyvänsä ja saada länsimaat hyväksymään tosiasiat. Tosiasiat, että Syyrian pakolaisvirtojen ja Isiksen hallintaan saaminen edellyttää lännen taipumista Bašar al-Assadin hallinnon vallassaoloon Syyriassa.