2022 – Ei vasta 2023

Yllä oleva artikkelikuva kuvaa julkisyhteisöjen velkaa – käytännössä valtionvelkaa – suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen prosentteina vuosina 2000–2020. Punaisten viivojen väli kuvaa Juha Sipilän porvarihallituksen aikaansaannoksia aikavälillä 29.5.2015–6.6.2019. Sen jälkeen Suomessa prosenttilukuja on muotoillut Sanna Marinin vasemmistohallitus.

Kaikki se hyvä, mitä Sipilän hallitus sai Suomen taloudessa aikaan, on Marinin hallitus pannut haisemaan oikein urakalla. Kaikkea huonoa taloudenpitoa ei todellakaan voida selittää koronaepidemialla. Kyse on ideologisista valinnoista.

Sipilän hallituksen talousaikaansaannoksen kertoo vielä paremmin, jos skaalaa valtion velkakehityksen vuodesta 1975 alkaen. Kuinka vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut velkaantuminen ja Suomen elintason ylläpito velkarahalla – siis suomaisten eläminen velalla – saatiin kääntymään vaikuttavilla taloustoimilla.

Julkistalouden velka vuosina 1975–2020 suhteessa bruttokansantuotteeseen. 1990-luvun alun raju velkaantuminen saatiin pitkälti hallintaa Nokian menestyksellä. Tuottavuus ja tuotanto kasvoivat. Vuoden 2008 finanssikriisi oli myös Nokian romahduksen alkuajankohta. Nyt Marinin hallituksen velkakäyrä sojottaa kohti taivasta. Velkaantuminen ei ole hallinnassa.

Sipilän hallituksen aikana neljässä vuodessa noin 132 000 työtä vailla ollutta suomalaista sai töitä. Kirjoitin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisistä Suomen talousongelmista ja toimista niiden ratkaisemiseksi Sipilän hallituksen aikana blogikirjoituksen otsikolla Punainen Suomi (US-blogi 14.11.2020).

Jos haluat valtionvelan hallintaan, keskity tuottavuuden kasvattamiseen, talouskasvuun sekä työpaikkojen luomiseen avoimille työmarkkinoille. Kaikki muu on noille alisteista. Myös valtiontalous.

****

China reports strongest growth in two years after Covid-19 recovery” (The Guardian 18.2.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Kiina raportoi korkeimmasta talouskasvusta kahteen vuoteen koronaepidemian alettua”.

Kiinan kasvuvauhti nousi 6,5 prosenttiin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Kiina ilmoitti ennätyksellisen 18,3 prosentin kasvun vuoden 2021 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana (Reuters 16.3.2021).

Me käymme parhaillaan sotaa. Koko maailma käy parhaillaan sotaa. Emme tuhoa tuossa sodassa sitä, mitä olemme ihmisenä luoneet, mutta käymme kuitenkin veristä sotaa, jossa juuri tällä hetkellä on 3 149 673 kuolonuhria (Worldometer 28.4.2021).

Käymme nyt siis sotaa koronavirusta vastaan. Sota koronavirusta vastaan vaikuttaa talouteen kuin mikä tahansa tähän asti käyty sota mukaan lukien maailmasodat. Sodan päättyminen on aina ruiske talouden kasvulle.

Talous supistuu ja romahtaa sodassa, jota seuraa talouskasvu. Kyse on etenkin niistä maista, jotka ovat hävinneet sodan ja joiden infrastruktuuri on tuhottu. Sota-aseiden rakentaminen sodan aikana puolestaan lisää talouskasvua.

Kun maailmaa on riittävästi rokotettu ja kun koronasota päättyy voittoomme, maailmantalous ampaisee hurjaan kasvuun. Näin käy, vaikka luomaamme ei ole tuhottu uudelleenrakennettavaksi. Näy käy jo tämän vuoden jälkipuoliskolla puolen vuoden sisällä.

Sodankaltaista häiriötä seuraa taloudessa aina nopea kasvukausi. Padottanut kysyntä, padottanut tuotanto. Lisäksi ihmisluonne on vaan sellainen, että huonoina aikoina säästetään ja hyvinä aikoina kulutetaan.

Italian logaritminen talouskasvukuvaaja vuodesta 1861 lähtien. Toisen maailmansodan päättyminen sai talouskasvun räjähtämään.

****

Kotitalouksien säästämisaste kasvoi koronan vaikutuksesta – käytettävissä oleva tulo kasvoi hieman ja kulutusmenot laskivat selvästi” (Findikaattori 15.3.2021). Oheinen Findikaattori-sivu ei tarvitse kirjautumista, vaikka sivu sitä kysyy.

Sivusto jatkaa:

Kotitalouksien säästö nousi [vuonna 2020] 6,9 miljardiin euroon (1,0 miljardia vuonna 2019). Tähän vaikutti käytettävissä olevan tulon 0,5 prosentin kasvu 133,1 miljardiin euroon sekä kulutusmenojen 4,6 prosentin lasku 115,2 miljardiin euroon. Säästö kasvoi käytettävissä olevia tuloja nopeammin kulutusmenojen laskiessa selvästi. Tämän seurauksena kotitalouksien säästämisaste kasvoi 5,7 prosenttiin vuonna 2020.

Kotitalouksien säästämisaste kasvaa kriiseissä ja purkautuu kulutuksena kriisin jälkeen. Nyt korona-aikaan emme kuitenkaan ole yltäneet 1990-luvun alun laman prosentuaalisiin säästämisastelukuihin.

Koronakriisin siivellä suomalaiskotitalouksien tileille on säästynyt koronavaroja 6 miljardia euroa, mikä vastaa noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kun koronakriisi hellittää ja patoutunut kulutuskysyntä lähtee vauhtiin, osa hyvästä ohjautuu myös ulkomaille virkistyneen matkailun myötä. Myös Suomen matkailu tulee piristymään ulkomailta tulevien matkailijoiden myötä.

Kuuden miljardin summa on valtava, josta osa purkautuu kasvusykkeenä, kun yhteiskunta avautuu. Suomen palvelutuotannon pitää silloin olla täydessä iskussa ja kunnossa etenkin matkailussa. Tarkoitta aikaa jo muutaman kuukauden päästä. Vuokra-asunnoista tulee taas pulaa ensi syksynä oppilaitosten aloittaessa lukukauden normaaleissa oloissa.

****

Kun presidentti Biden allekirjoitti 1,9 biljoonan – siis 1 900 miljardin – dollarin arvoisen Yhdysvaltojen talouden elvytyssuunnitelman (H.R.1319, American Rescue Plan Act) maalikuussa, se oli kuudes liittovaltion elvytyspaketti koronaviruspandemian alettua lamauttaa Yhdysvaltain taloutta viime vuonna. Suurin elvytyspaketti on ollut 2,2 biljoonan – siis 2 200 miljardin – dollarin CARES-laki (S.3548, CARES Act).

Yhdysvaltojen koronaelvytys on ollut yhteensä 5,4 biljoonaa – siis 5 400 miljardia – dollaria. Summa vastaa noin sataa Suomen valtionbudjettia.

Toisin kuin Suomessa, Yhdysvalloissa lainsäädännön kirjoittaminen luontuu viivyttelemättä ja ilman ylimääräistä nyhräämistä ja turhaa pähkäilyä. Ei viivytellä lainsäädännöllä isoissakaan asioissa kuten Suomessa. Suomessa esimerkiksi sotessa on jo 15 vuotta yritetty saada jotain aikaan. Niin, ja kuitenkin saamatta mitään aikaan. Toinen hyvä esimerkki on vaikkapa ulkorajavalvonta, jonka sääntely koronaepidemiassa vieläkin keskeneräinen.

Viivyttely on tuhoisaa. Viivyttely etenkin taloudessa on erityisen tuhoisaa.

EU:n koronaelvytyspaketin suuruus on 750 miljardia euroa, joka näyttää tulevan käyttöön, kun meillä ei ole enää jäljellä koronasta kuin muistot vain. EU:n koronaelvytyspaketilla ei ole mitään tekemistä koronan ja koronan aiheuttaman talousšokin kanssa.

750 miljardin euron tukipaketin suuruutta ei kuitenkaan voida verrata suoraan Yhdysvaltojen 5 400 miljardin dollarin koronaelvytykseen, koska EU-maissa kukin maa elvyttää erikseen itsessään. Suomen julkinen velka kasvoi yli 20 miljardia euroa vuonna 2020. Marinin hallitus laittoi velkarahaa haisemaan korona varjolla kaikkeen mahdolliseen.

Toisin kuin Eurooppa, Yhdysvallat elvyttää oikea-aikaisesti eikä vuosia jälkikäteen tilanteessa, kun taloudessa on muutoinkin kysyntäpatoutumien jäljiltä enemmän virtaa.

Presidentti Joe Biden allekirjoittamassa Valkoisessa talossa 11.4.2021 American Rescue Plan Act -koronaelvytyspakettia.

Yhdysvallat ja Kiina sekä kunkin maan padottunut kulutuskysyntä siivittävät maailmantalouuden lentoon jo tämän vuoden jälkipuolella. Silloin ei enää elvytetä. Ei Yhdysvallat ja toivottavasti ei myöskään Suomi. Se olisi vääräaikaista.

Kuten aina sotien jälkeen, niin nytkin inflaatio tulee voimistumaan ja keskuspankit varmasti tulevat kiristämään rahapolitiikkaansa. Tuotantokoneistolla on koronan jäljiltä vaikeuksia vastata kysyntään. Esimerkkinä korona-ajalta on jo mikrosirutuotanto.

Mikrosirut loppuivat kesken” (HS 5.3.2021).

****

Maailmantalouteen tulee kasvusyke jo tämän vuoden jälkipuolella. Myös Suomen talouteen tulee kasvusyke jo tämän vuoden jälkipuolella.

Suomen talouden rakenteet on oltava pikaisesti kunnossa, jotta noista sykkeistä saadaan kaikki irti. Valtiontalouden menokehykseen Suomen on kyettävä palaan jo ensi vuonna. Valtiontalouden velkaantumistahtia on hidastettava jo ensi vuonna. Vuosi 2023 on jo liian myöhään.

Talouden suuri kuva ei ole muuttunut, kasvun hidastuminen on normaalia suhdannevaihtelua – suora lähetys eduskunnasta” (HS 17.12.2019).

Noin lausui Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni joulukuussa puolitoista vuotta sitten.

Elina Lepomäki hallitustunnusteluista: Talouden iso kuva on täysin auki” (Verkkouutiset 3.5.2019).

Siinä Elina Valtonen (ent. Lepomäki) on oikeassa, että talouden iso kuva on Keskustalla ja SDP:llä edelleen auki eikä se noilla puolueilla ole ollut koko hallitusaikana yhteinen.

Paljon on noiden puheiden jälkeen Vantaanjoessa vettä virrannut eikä valmista talouden kuvaan ole tullut. Ei yhteistä näkemystä talouden isosta kuvasta siis.

****

Talouden suuri kuva. Talouden iso kuva. Miten ne ovat erilaiset porvaristossa ja vasemmistossa? Miksi ne eivät ole yhteensovitettavissa?

Porvarillinen näkemys talouden ison kuvan periaatteista:

Elämme sen mukaan, mitä kykenemme itse tuottamaan. Emme elä yli varojemme emmekä velaksi muiden varoilla. Emme ylläpidä elintasoamme yli tuotantokykymme velkarahalla ja velaksi elämällä. Pyrimme korkeaan tuotantoon ja korkeaan elintasoon korkealla tuottavuudella ja korkealla tuotantotasolla. Korkea tuotantotaso ja tuottavuus edellyttää mm. toimivia ja tehokkaita työmarkkinoita – siis työvoiman tehokasta käyttöä. Rakenteita pitää kyetä uudistamaan reaaliaikaisesti toimintaympäristön muuttuessa ympärillämme.

Vasemmistolainen näkemys talouden ison kuvan periaatteista:

Velaksi voidaan elää. Elintasoa voimme pitää yllä velkarahalla ja uudistuksia ei tarvita, mikäli ne tuottavat haittaa ja edellyttävät lisäpanostuksia (= lisää työtä) kansalaisilta. Kansalaisten tuotantoa ja tuottavuutta korkeampaa elintasoa voida rahoittaa myös velaksi valtion kautta. Työvoiman käyttöön liittyviä uudistuksia ei ole syytä tehdä niin, että se edellyttäisi lisäpanostuksia työntekijöiltä. Tuottavuus ei ole erityinen asia talouskasvulle, jos se edellyttäisi talousrakenteiden muutosta vanhasta totutusta.

Talouden iso kuva ei ole eikä myöskään tule olemaan SDP:llä ja Keskustalla yhteinen. Ei tule yhteiseksi, vaikka Säätytalolla kuinka neuvoteltaisiin. Suomen talous on nyt ajettu vasemmistolaisilla talousnäkemyksillä kahdessa vuodessa hunningolle, kun Sipilän porvarihallitus sai sitä jo hieman oikenemaan. Marinin hallitus ei jatkanut hyvää perintöä vaan tuhosi sen.

Kahden vuoden aikana vasemmistolaista näkemystä on toteuttanut myös Keskustapuolue. Edes niitä uudistuksia, joilla ei olisi mitään tekemistä koronaepidemian kanssa, ei Marinin hallitus ole kyennyt toteuttamaan.

Talouden suuri kuva – siitä on nyt keskusteltu ja riidelty Säätytalolla viikon päivät. Keskusta vastaan muut hallituspuolueet.

On siis kaksi linjaa valittavana: porvarillinen ja vasemmistolainen. Porvarillista linjaa hallituksessa on edustamassa vasta nyt – vai onko? – vain Keskusta, ei RKP. Hallitus on ollut vasemmistolainen, jonne Keskusta ei kuuluisi.

Suomen on syytä siirtyä poliittisiin blokkeihin, jotka ovat porvarillinen blokki ja vasemmistolainen blokki.

Seuraavat eduskuntavaalit olkoot Suomen ensimmäiset blokkivaalit.

Nykyisestä hallituksesta Keskustan olisin syytä lähteä, jos hallitus ei kykene tekemään porallisempaa politiikkaa.

Nähtäväksi jää, miten käy. Tätä kirjoittaessa tilanne oli vielä auki. Näyttää kuitenkin nyt siltä Kesärannassa, että Keskustalle käy vasemmistolainen talouden iso kuva.

+5

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu