Venäjä testasi taas kerran Ruotsin ilmapuolustuskykyä

”Ruotsalaislehti: venäläiskoneet lensivät kesällä suoraan päin Ruotsin ilmatilan rajaa” uutisoi Yle tänään referoiden ruotsalaista Dagens Nyheter-lehteä. Dagens Nyheterin alkuperäisjuttu löytyy täältä.
Dagens Nyheter-lehtikirjoituksen mukaan 4.7.2015 kaksi venäläistä TU-22-pommikonetta lensi hyvin lähelle Ruotsin ilmatilaa. Blekingessä kohtisuoraan Ruotsin rajaa 900 kilometrin tuntivauhtia lentäneet venäläispommittajat olisivat rikkoneen Ruotsin ilmatilan rajan 15–30 sekunnin sisällä ilman ruotsalaisten Jas Gripen-hävittäjien ja tanskalaisten Nato-F-16-hävittäjien hätyyttelyä. Ruotsi on tulkinnut episodin venäläisten aggressiiviseksi provokaatioksi.
Dagens Nyheterin lähteiden mukaan Venäjä harjoitteli hyökkäystä Karlskronaan tai Kallingeen. Karlskronassa sijaitsee Ruotsin tärkein laivasto- ja sukellusvenetukikohta (Första ubåtsflottiljen, 1.UBFLJ). Kalingessa sijaitsee puolestaan osa Ruotsin F 17-lennostoa (Blekinge flygflottilj-F 17), ja Blekingen lennosto vastaa 39 Jas Gripen-hävittäjän voimin kolmea neljästä Ruotsin ilmavoimien hävittäjävalmiuslähdöistä.
Ruotsi on mennyt puolustuskyvyssään eteenpäin vuodesta 2013, jolloin vastaavanlainen venäläishyökkäys onnistui pääsiäisen aikaan 29.3.2013 niin, venäläiskoneet pääsivät Ruotsin ilmatilan rajalle suurella konearmadalla ruotsalaishävittäjien pysyessä maassa. Venäjän koneista kaksi oli raskaita Tu-22M3-pommikoneita, joilla voidaan kuljettaa muun muassa risteilyohjuksia ja ydinaseita. Muut koneet olivat hävittäjiä.
Vuoden 2013 pääsiäisenä venäläiskoneet hätyytettiin pois Naton Baltian koneilla. Venäläiskonearmadan tunkeutuminen syvälle Ruotsin ilmatilaan olisi ollut Ruotsille täydellinen katastrofi puolustuksen uskottavuuden suhteen. Ruotsin puolustusmaineen pelasti tuolla kertaa Nato. Hyvä, ettei enää viime heinäkuussa venäläisinterventio onnistunut niin, että ruotsalaiskoneet olisivat olleet vain maassa.
Venäjä kokeilee Itämerellä kaikkien länsimaiden puolustuskykyä vastaavasti epäsäännöllisin väliajoin, myös Suomen.
Suomen ilmarajan valvontaa Venäjä on testannut tavoitteissaan onnistuen vuoden 2014 keväällä (20. ja 21.5.2014) ja syksyllä (23., 25. ja 28.8.2014) yhteensä 5 kertaa, ja venäläiskoneet onnistuivat työntymään Suomenlahdella joillakin kerroilla melko syvälle Suomen puolelle. Kun Suomessa luovuttiin hyväuskoisesta vain elektronisesta tunnistamisesta ja kun venäläiskoneiden perään nousevat ennakoivasti Hornet-hävittäjät, tahallaan tehdyt ilmatilaloukkaukset on saatu loppumaan, mutta venäläistestaukset jatkuvat edelleen.
Suomen ja Ruotsin kohtalot ovat olleet Venäjänä suorittamien provokaatioiden suhteen pitkälti samanlaiset: hyväuskoisuudessa ja turvallisuuden tunteeseen turvautuen ei aluksi uskottu venäläisten tahtovan harmia Natoon kuulumattomille Suomelle ja Ruotsille eikä ensimmäisiin provokaatioihin suhdituttu riittävän vakavasti kummassakaan maassa. Sen jälkeen on molemmissa maissa opittu. Ilman Naton avustusta etenkin Ruotsille olisi voinut käydä paljon huonommin kuin mitä lopulta on käynyt.
Suomalaiskoneet ovat käyneet lentelemässä venäläishävittäjin ja -pommikoneiden perässä useasti, mutta ilmavoimat ei raportoi noista asioista, ellei tapahdu rajaloukkausta. Ilmavoimat kuittaa tiedostusvälineille esimerkiksi yliäänilennot yleensä ”operatiiviseksi lentotoiminnaksi”. Tieto todennäköisemmin venäläiskoneiden aktiviteetistä rajojemme läheisyydessä tulee joko Ruotsista ja Natosta tai äänivallin rikkoutumisesta syntyvien äänihavaintojen perusteella. Suomen ilmavoimien tulisi raportoida hävittäjien operatiivisista lähdöistä vastaavasti kuin mitä Ruotsi on nyt tehnyt.
Esimerkkinä suomalais-Hornetien aktiivisesta toimista Venäjän suhteen on operatiivisen lennon suorittaminen Suomenlahdelle 21.5.2015, kun kaksi venäläistä TU-22-pommikonetta lensi lähellä Öölantia ja kaksi Ruotsin ilmavoimien Gripen-hävittäjää nousi tunnistamaan koneita. Asiasta uutisoi mm. Ilta-Sanomat.
Hornetien tekemistä äänivallin rikkoutumistapahtumista ovat esimerkkeinä äänihavainnot Itä-Suomessa 21.9.2014 ja Etelä-Suomessa 26.6.2015. 26.6.2015 Venäjän ilmavoimien IL-76 kuljetuskone oli loukkaamassa Suomen ilmatilaa Porvoon eteläpuolella, joten puolustusministeriö tiedotti ilmatilaloukkausepäilystä. Asioista uutisovat mm. Iltalehti ja Ilta-Sanomat.
On syytä muistaa, että Venäjän pääsiäisinterventio Ruotsiin vuonna 2013 tapahtui jo ennen Krimin miehitystä ja Venäjän Ukrainan sotaa. Itämeri on siis ollut kiristyvä näyttämö Venäjälle jo ennen vuoden 2014 Ukraina-tapahtumia.
Yksi syy Venäjän aktivoitumiseen lienee läntinen ohjuspuolustusjärjestelmä. Ohjuspuolustusjärjestelmän asentaminen alkoi Itä-Euroopassa syksyllä 2013. Venäjä suunnittelee parhaillaan sotilastukikohtaa myös kiistanlaisille Kuriileille, ja tukikohdan perustaminen on nähtävä toisaalta Venäjän varustautumisena läntisen ohjuspuolustusjärjestelmään ja toisaalta myös pyrkimyksenä ilmastonmuutoksen myötä avautuvaan Koillisväylään ja laivareittiin Euroopasta Aasiaan.
Aikaansa seuraava uutistoimisto uutisoisi tapahtumasta samana tai seuraavana päivänä, ei neljän kuukauden kuluttua.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että yksi toisen maailmansodan menestyksekkäimmistä lentokoneista, P51 Mustang, suunniteltiin ja sen prototyyppi valmistettiin alle puolessa vuodessa. Ehkä ruotsalaistenkin kannattaisi taivastelemisen sijasta varautua tilanteeseen, jos he kerran kokevat itsensä uhatuiksi. Jos he taas eivät koe uhkaa, silloin koko juttu tehty jotain muuta tarkoitusta varten.
Ilmoita asiaton viesti
Hei Jussi, ja kiitos paljon hyvästä kommentista!
Olisi hyvä ollut käydä lukemassa myös tuo Dagens Nyheterin (DN) juttu.
Esimerkiksi Ruotsin puolustusvoimat uutisoi asiasta tosiaan jo 4.7.2015. Nyt DN:n ulostulon ja osittain myös minun kirjoitukseni näkökohta ei ollut melkein tapahtunut ja aikanaan 4.7.2015 uutisoitu ilmatilaloukkaus ja venäläiskoneiden ruotsalaisrajahäirintä, niitähän on ollut pitkin tätäkin vuotta. Ruotsissa venäläisen rajahäirinnän suhteen ei pysy luvussa edes tämän vuoden osalta: ainakin 4.7.2015, 21.5.2015 ja 24.3.2015.
Oleellista DN:n jutussa on se, että todennäköisemmin Ruotsin puolustusvoimien edustaja on melko tarkasti kertonut lehdelle yksityiskohtia heinäkuun 4. päivän tapahtumista ”nimettömänä lähteenä”. Siis tietoja, joita aikaisemmin ei ole ollut tiedossa. ”På grund av sin tjänsteställning kan personen inte namnges.”, DN kirjoittaa lähteestään, jota lehti ei siis julkaissut. Ruotsin puolustusvoimista eläköitynyt ilmavoimien everstiluutnantti ja puolustusstrategian asiantuntija Stefan Ring kuvaa DN:n jutussa Venäjän käyttäytymistä hyvin aggressiiviseksi.
Mielestäni Ruotsissa ollaan vakaasti menossa kohti maan Nato-jäsenyyttä. Ruotsin puolustusvoimat ei paljon enää peittele Nato-myönteisyyttään, ja hyvä niin. Nuo lehtijutut ovat osa Ruotsin matkaa ja prosessointia kohti Nato-jäsenyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
”Nuo lehtijutut ovat osa Ruotsin matkaa ja prosessointia kohti Nato-jäsenyyttä.”
Kyllä. Ja siksi onkin merkillepantavaa, että nämä tiedot tulevat näin myöhään ja nimettömistä lähteistä.
Ihan kokonaan en sulkisi pois myöskään politikoinnin/informaatiovaikuttamisen mahdollisuutta..
Ilmoita asiaton viesti