Suomen on mietittävä nyt myös turvapaikanhakijoiden palautus Venäjälle

Lapin rajavartiosto on arvioinut, että nykyvauhdilla Venäjältä saapuu Suomeen tänä vuonna noin 7500 turvapaikanhakijaa. Rajavartioston mukaan turvapaikanhakijoiden maahantuloa Suomeen pyörittää Venäjällä järjestäytynyt rikollisuus. Rajavalvontaviranomaiset ovat kannanotoissaan pitäneet ilmiötä riskinä sekä rajaturvallisuudelle että myös Suomen sisäiselle turvallisuudelle.

Viranomaisten lisäksi myös poliittiset päättäjät tietävät Lapin itärajan tämänhetkiset ongelmat. Ulkoministeri Timo Soini totesi viikonlopun Lapin vierailullaan, että myös itärajan sulkeminen on mahdollista.

Maahanmuuttovirasto on arvioinut, että noin 60 prosenttia Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista ei tule täyttämään pakolaiskriteerejä eikä tule saamaan pakolaisstatusta. Useimmilla Venäjältä Suomeen saapuvilla turvapaikanhakijoilla kysymys on vain saada oleskeluoikeus Venäjän sijaan länsimaassa, kun taloustilanne Venäjällä on heikentynyt. Toki joukossa on myös todellista turvapaikkaa tarvitsevia.

Jatkossa tärkeä kysymys Suomelle tulee olemaan, mitä tehdä niille Venäjältä tuleville turvapaikanhakijoille, jotka eivät saa pakolaisstatusta Suomessa ja jotka pitää käännyttää maasta. Jos tänä vuonna Venäjältä tulee arvioidusti 7500 turvapaikanhakijaa, vähintään 4500 hakijaa saa kielteisen päätöksen. Henkilömäärä on suuri.

Tapahtuuko palautus suoraan alkuperäiseen kotimaahan vai onko Venäjä valmis ottamaan heidät takaisin, jos se ei ole kauttakulkumaa? Norjan suhteen Venäjä on toistaiseksi ollut varsin kitsas ottamaan takaisin vastaan sellaisia henkilöitä, joilla ei ole oleskelulupaa Venäjällä.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautus niin Norjasta kuin Suomesta Venäjälle tulee olemaan riidanalainen. Yli seitsemän arkipäivää Venäjällä oleskelevan ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Venäjän maahanmuuttoviranomaisille. Seitsemän arkipäivän aikarajaa on syytä pitää niin Suomessa kuin myös Norjassa osoituksena, ettei kyse ole kauttakulusta, vaan turvapaikanhakijan alkuperäinen tavoite on ollut oleskella Venäjällä. Sekä Norja että Suomi pitävät Venäjää lisäksi turvallisena maana, johon palautukset voi tehdä. Venäjän kantaa, että vain oleskeluvan Venäjällä omaavat voidaan palauttaa, ei pidä Suomessa eikä Norjassa hyväksyä.

Kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden palautus on tärkeä ulkopolittiinen kysymys Suomelle. Itärajan yli tulleiden ensisijainen palautusmaa pitää olla Venäjä. Palautusprosessi on otollisin politiikantekoväline Venäjälle, etenkin mikäli palautettavia henkilöitä on tuhatmäärin. Millä ehdoilla Venäjä suostuu ottamaan palautettavat henkilöt vastaan vai suostuuko ollenkaan?

Norja tiukensi pakolaisasioita koskevaa lainsäädäntöä ja toimintaa marraskuun lopulla 2015, mikä tyrehdytti turvapaikanhakijoiden virran Venäjältä. Nyt Norja on palauttamassa aikaisemmin syksyllä saapuneita kielteisen päätöksen saaneita henkilöitä takaisin Venäjälle, mutta palautus ei ole sujunut ongelmitta. Viime viikon lopulla Venäjä ei ottanut vastaan palautettavien turvapaikanhakijoiden bussia Storskogin raja-asemalla.

Venäjä tekee jo nyt turvapaikanhakijoilla ja takaisinvastaanotosta kieltäytymisellä häiritsevää ulkopolitiikkaa Norjan kanssa ja samaa on luvassa myös Suomelle.

Pääministeri Juha Sipilä tapaa Venäjän pääministeri Dmitri Medvedeviin Pietarissa 29.1.2016. Tapaamisessa käsitellään varmasti itärajan tilannetta.

Nyt mitataan, uskaltaako Suomi ajaa asioitaan omien etujen mukaisesti. Venäjältä tulevien turvapaikanhakijoiden asia on Suomen osattava hoitaa niin, ettei asialla voi Suomea myöhemmin painostaa.

On miettivä myös kielteisten päätöksen saaneiden hakijoiden palautus. Tarvittaessa on uskallettava laittaa raja kiinni Norjan tapaan, mikäli palautusasia asiaa ei ole ennalta varmuudella ratkaistu.