Suomen ja Venäjän sisäministeritapaaminen – tyhjänpäiväinen itärajan ongelmille?

Suomen sisäministeri Petteri Orpo tapaa tänään Venäjän sisäministeri Vladimir Kolokoltsevin valtioneuvoston edustuskartanossa Vantaalla. Sisäasiainministeriön tiedotteen mukaan tapaamisen aiheena on laittomaan maahanmuuttoon liittyvän yhteistyön tiivistäminen, toisin sanoen Suomen ja Venäjän väliseen rajaan liittyvien ongelmien ratkaiseminen pohjoisessa. Tätä blogia kirjoitettaessa ei tapaamistuloksia ole vielä julkaistu.

Suomen ja Venäjän valtionhallinnon rakenne ja käskysuhteet poikkeavat suuresti toisistaan. Venäjän hallinnossa ei sisäministerillä ole paljonkaan tekemistä rajavalvonnan kanssa vastaavasti kuin Suomessa. Venäjällä rajavalvontaa hoitaa Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB (Федера́льная слу́жба безопа́сности Росси́йской Федера́ции, ФСБ), joka Venäjän korkein turvallisuuselin. Venäjän rajavartiolaitos toimii FSB:n alaisuudessa ja on viralliselta nimeltään Venäjän federaation turvallisuuspalvelun rajapalvelu (Пограничной службы ФСБ России).

FSB:n johtajalla on ministerin asema ja armeijan kenraalin sotilasarvo. Sisäministeri on asemaltaan paljon vähämerkityksellisempi kuin FSB:n johtaja. FSB on johtajansa kautta suoraan presidentti Putinin alaisuudessa, rivimisterit eivät ole.

Vuodesta 2008 lähtien FSB:n johtajana on ollut Aleksandr Bortnikov (Александр Бортников), joka on Putinin luottohenkilö ja kuuluu Putinin läheisimpään sisäpiiriin. Bortnikov on muun muassa toiminut Leningradin KGB:ssä 1970-luvulla ja tuntee jo tuolta ajalta Putinin. Kommunistipuolueeseen hän liittyi jo 15 vuotiaana vuonna 1966. Bortnikov on Putinin kanssa samaa ikäpolvea, Putin on syntynyt vuonna 1952 ja Bortnikov vuonna 1951.

Bortnikov on ollut ja on edelleen mukana lähes kaikessa Venäjän turvallisuuspolitiikkaan liittyvässä. Bortnikov on ollut myös hallituksen jäsenenä ja osakkaana Sovkomflotissa (SCF Group), joka toimii öljyn ja kaasun laivavarustamona öljyn ja maakaasun viennissä Venäjältä. Tuo kuvaa hyvin, miten Putin on pitänyt ja pitää läheisintä lähipiiriään taloudellisesti hyvinvoivana.

Presidentti Putin on julkisuudessa kertonut, että päätös Krimin valtaamisesta syntyi helmikuun 23. päivän vastaisena yönä 2014. Päätöksentekijöitä olivat presidentin lisäksi puolustusministeri Sergei Šoigu, turvallisuusneuvoston pääsihteeri Nikolai Patrušev, presidentinhallinnon päällikkö Sergei Ivanov ja turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov.

Krimin valtauspäätös osaltaan kertoo myös, miten tärkeä henkilö Bortnikov on Putinille. Myös muut päätöksen tehneet ovat Putinin kanssa samaa ikäpolvea ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kasvatteja. Sergei Šoigu on syntynyt vuonna 1955, Nikolai Patrušev vuonna 1951 ja Sergei Ivanov vuonna 1953. Kaikki ovat tunteneet Putinin jo kauan.

Suomella on tällä hetkellä siis vakavia ongelmia pohjoisella itärajallaan. Nyt mitataan myös Suomen ulkopoliittisen johdon kyvykkyyttä. Onnistuuko Suomi ratkaisemaan ongelman Venäjän kanssa Suomen etujen mukaisesti? Toistaiseksi presidentti Niinistö on ollut itäraja-asiasta täysin hiljaa. Suomella ei ole erityisiä suhteita Putinin etupiiriin, ei etenkään Bortnikoviin.

On syytä uskoa, että nyt tämä itärajajupakka kaikkine vivahteineen on FSB:n johtaja Bortnikovin käsialaa ja hän on tietoinen, mitä Suomen ja Norjan itärajalla oikein tapahtuu ja mihin Venäjä pyrkii. Bortnikov oli mukana jo Georgian sodan tapahtumissa elokuussa vuonna 2008 siirryttyään FSB:n johtajaksi 12.5.2008. Lisäksi hän siis oli yksi päätöksentekijä Krimin valloituksessa.

Petteri Orpon sisäministeritapaaminen on siis suurella varmuudella melko tyhjänpäiväinen itäraja-asian ratkaisemisessa. Sisäministeri Kolokoltsev on pitkälti ulkopuolinen ratkomaan Suomen itärajaongelmaa, jossa avainhenkilö on FSB:n johtaja Bortnikov. Kolokoltsevin lähettäminen kuvastaa, ettei asia joko Venäjää kiinnosta tai sitten hän on vain sanasaattaja Bortnikoville ja Putinille.

Mielenkiinnolla on syytä seurata, miten pääministeri Juha Sipilä onnistuu hoitamaan Suomen asioita tavatessaan pääministeri Dmitri Medvedevin Pietarissa 29.1.2016. Medvedev ei kuulu Putinin läheisimpään sisäpiiriin.

Tarvittaessa Suomen on uskallettava tehdä omien etujensa mukaiset ratkaisut – vaikkapa itärajan osittainen kiinnilaittaminen – täysin omista lähtökohdistaan ilman Venäjän hyväksyntää.