Venäjän öljyrahastoista ei vielä ole varat loppumassa
Kirjoitin tälle sivulle 13.12.2015 blogikirjoituksen otsikolla ”Halpa öljy – onko Venäjälle käymässä kuten Neuvostoliitolle?”, joka löytyy täältä. Käsittelin kirjoituksessa Venäjän talouden tilannetta öljyn hinnan romahtaessa ja myös sitä, kuinka pitkälle lähinnä öljyn ja maakaasun viennin tuotoista kootut rahastot – reservirahasto ja kansallisen hyvinvoinnin rahasto – kestävät. Nyt on syytä tarkastella noiden rahastojen kehitystä, kun öljyn hinta on edelleen laskenut.
Venäjän keskuspankki julkaisee reservi- ja kansallisen hyvinvoinnin rahastoissa olevien varojen suuruuden sekä dollareissa että ruplissa kerran kuukaudessa ja tilastopäivä on kuun ensimmäinen päivä. Joulukuisen kirjoituksen jälkeen keskuspankki on julkaissut kahden kuukauden tilastot.
Venäjän finanssiministeriö arvioi viime vuoden loppupuolella, että vuoden 2016 lopussa reservirahastossa olisi jäljellä summa, joka vastaa 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Marraskuun lopussa 2015 rahastossa olevien varojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 5,8 prosenttia. Finanssiministeriö arvioi niin ikään viime vuonna, että vuoden 2015 lopussa reservirahaston varojen suhde bruttokansantuotteeseen olisi 4,6 prosenttia. Finanssiministeriön ennustelukujen perusteella ja tasaisella suppenemisvauhdilla arvioituna reservirahasto kuivuisi varannottomaksi viimeistään myöhäiskeväällä 2017 ilman rahastotäydennystä.
Sekä Venäjän finanssiministeriössä että keskuspankissa tulevien vuosien talousarvioita on laskettu raakaöljyn 50 dollarin tynnyrihinnalla, kun nyt Brent-raakaöljyn barrelihinta on laskenut hetkellisesti jo alle 30 dollarin tason.
Reservirahaston varat olivat 1.12.2015 59,35 miljardia dollaria (3 931,08 miljardia ruplaa), joka vastaa 5,3 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta. Varantolukujen perusteella ruplan dollarikurssi on 66,23 ruplaa. 1.1.2016 vastaavat luvut olivat 49,95 miljardia dollaria (3 640,57 miljardia ruplaa), joka vastaa 4,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. 1.2.2016 luvut olivat vastaavasti 49,72 miljardia dollaria (3 737,29 miljardia ruplaa), joka vastaa 4,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Helmikuun tilaston perusteella ruplan dollarikurssi on 75,17 ruplaa ja tammikuun tilaston perusteella ruplan dollarikurssi on 72,88 ruplaa.
Vuoden 2015 lopussa (1.1.2016 julkaistu tilastoluku) oli reservirahaston osuus bruttokansantuotteesta juuri se osuus, mitä finanssiministeriö oli aikaisemmin ennustanut: 4,6 prosenttia.
Vuonna 2015 (1.1.2015–1.1.2016) reservirahaston varat dollareissa hupenivat 87,91 miljardista dollarista 49,95 miljardiin dollariin. Vuona 2015 rahaston varat siis lähes puolittuivat, varoista käytettiin 43 prosenttia.
Reservirahaston dollarimääräiset varat ovat pudonneet kahden kuukauden aikana joulu- ja tammikuussa kuukaudessa 59,35 miljardista dollarista 49,72 miljardiin dollariin, yhteensä 9,63 miljardia dollaria. Kahdessa kuukaudessa rahasto on menettänyt varojaan yli 16 prosenttia, mutta tämän vuoden puolella dollarimääräiset varat eivät käytännössä ole laskeneet ja ruplamääräiset varat ovat hieman kasvaneet ruplan dollariarvon heikkenemisen seurauksena.
Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varat olivat 1.12.2015 puolestaan 72,22 miljardia dollaria (4 784,05 miljardia ruplaa), joka vastaa 6,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Varantolukujen perusteella ruplan dollarikurssi oli 61,95 ruplaa. 1.1.2016 vastaavat luvut olivat 71,72 miljardia dollaria (5 227,18 miljardia ruplaa), joka vastaa 6,6 prosenttia bruttokansantuotteesta ja 1.2.2016 luvut olivat 71,15 miljardia dollaria (5 348,66 miljardia ruplaa), joka vastaa 6,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Helmikuun alun tilaston perusteella ruplan dollarikurssi oli 75,71 ruplaa ja tammikuun alun tilaston perusteella ruplan dollarikurssi oli 72,88 ruplaa.
Kansallisen hyvinvoinnin rahaston dollarimääräiset varat ovat pudonneet kahdessa kuukaudessa 72,22 miljardista dollarista 71,15 miljardiin dollariin, yhteensä vain 1,07 miljardia dollaria. Käytännössä rahaston varat ovat entisellään ja ruplamääräiset varat ovat kasvaneet 564,61 miljardia ruplaa (yli 11 prosenttia) ruplan dollarikurssin heikkenemisen myötä.
Miten reservirahaston kehitys vastaa finanssiministeriön viime vuoden loppupuolella antamaa arviota? Tämän vuoden puolella tammikuussa reservirahaston varat eivät ole huvenneet, reservirahaston varat olivat itseasiassa 1.2.2016 useita miljardeja dollareita suuremmat kuin mitä finanssiministeriön oman ennusteen perusteella olisi voinut olettaa.
On vielä liian aikaista arvioida, milloin Venäjän öljy- ja maakaasutuloilla kerätyt varat olisivat rahastoista loppumassa. Tällä hetkellä ei vielä näytä siltä, että raakaöljyn barrelihinnan lasku 30–35 dollarin tasolle olisi tuonut lisäyllätyksiä rahastovaroihin, melkeinpä päinvastoin. Vuoden päästä helmikuussa 2017 reservirahasto voi olla melko tyhjä, mikäli rahastosta nostetaan vuodessa ilman rahastotäydennystä se rahamäärä, mikä vuonna 2015 nostettiin. Puheet rahastovarojen loppumisesta ovat vielä tällä hetkellä ennenaikaisia.
Lähteet:
Reservirahaston varat 1.2.2008–1.2.2016, Venäjän finanssiministeriö: http://old.minfin.ru/en/reservefund/statistics/amount/
Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varat 1.2.2008–1.2.2016, Venäjän finanssiministeriö: http://old.minfin.ru/en/nationalwealthfund/statistics/amount/
Kovin on summat pieniä supervallalle. Suomen talousnumeroita.
Ilmoita asiaton viesti
Rahastojen ehtymistä on tosiaan vaikea tarkasti laskea, koska muuttujia on kuitenkin useampi. Venäjän budjetti on laskettu oletuksella, että Urals-raakaöljyn hinta on vuonna 2016 keskimäärin 50 dollaria tynnyriltä ja dollarin kurssi 63 ruplaa. Tällöin budjettialijäämä olisi noin 38 miljardia dollaria, joka on tarkoitus kattaa reservirahaston varoista. Heti huomataan, että helmikuussa öljyn hinta on noin 40% oletettua alempana ja dollarin kurssi noin 25% korkeammalla.
Jos mitään ei tehtäisi, vararahaston 50 miljardia dollaria olisi syöty jo tämän vuoden syksyllä, koska noin puolet budjetista rahoitetaan energiaviennillä. Siksipä jotain tarttis tehdä.
Jo tammikuussa kerrottiin 10% budjetin leikkauksesta. Venäjä aikoo myös myydä valtion omaisuutta 12 miljardin dollarin arvosta. Se aikoo palata lainamarkkinoille ja suunnitteilla on kolmen miljardin euron suuruinen velkakirja. Kansainvälisillä markkinoilla sen onnistuminen on kysymysmerkki sanktioiden vuoksi, mutta ainahan voi pyytää oligarkkeja raottamaan kukkarojaan. Sitten voidaan tietenkin antaa ruplan kurssin luisua edelleen. Luultavasti näitä kaikkia toimia tarvitaan ja myös käytetään, jolloin reservirahastot voivat riittää hieman pidempään.
Vaikea näistä ainesosista kuitenkin on rakentaa cocktailia, joka ei maistuisi erittäin karvaalta kansalaisten suussa. Eri puolilta maata on jo raportoitu irtisanomisista, työajan lyhennyksistä, palkkojen alennuksista ja palkkarästeistä. Jäävätkö Venäjän periferiat taas oman onnensa nojaan, kuten vuonna 1998?
Ilmoita asiaton viesti
Antti Jokela
EU-komission 12.02.2016 julkaiseman päätöksen mukaan kiinalaiset ja venäläiset teräsyhtiöt ovat syyllistyneet polkumyyntiin, mikä on tehnyt kilpailusta epäreilua. Komission mukaan myytyjen tuotteiden yhteenlaskettu alihinta on 4,5 miljardia euroa.
Polkumyynnin rajoittamiseen tähtäävät tuontitullit astuvat voimaan sunnuntaina. Ne ovat alkuun käytössä puolen vuoden ajan, mutta tullimaksujen kestoa voidaan pidentää aina viiteen vuoteen asti. Korkeimmillaan tuontitullit ovat 26,2 prosenttia.
Saa nähdä mitkä ovat Putinin vastatoimet.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä juttu että rahaa riittää. Sittenhän Venäjä pystyy ja ehtii vielä käynnistämään jonkun pienemmän sodan. Kansa on valmis kaikkiin uhrauksiin kunnian puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi suuri virhe höllentää ensi kesään voimassa olevia EU:n Venäjä-pakotteita. Tilanne Itä-Ukrainassa ei todellisuudessa ole muuttunut ja pakotteita on syytä jatkaa. Venäjän taloustilanne ei ole hyvä, ja vuoden päästä alkaa todennäköisemmin olla kriittistä, jos raakaöljyn hinta ei lähde nousuun.
Yhdysvalloissa on presidentin vaalit syksyllä, joten siellä tuskin ollaan yhtään halukkaita höllentämään Venäjä-pakotteita, ja EU:n sekä Yhdysvaltain on syytä pitää täysin yhtenäistä linjaa. Lännestä ei ole syytä yhtään rahoittaa Venäjän rahapulaa.
Katsotaan vuoden päästä, miten Venäjän talous makaa. Todennäköisesti paljon huonommin kuin tällä hetkellä, mutta välitöntä romahdusvaaraa ei kuitenkaan vielä ole.
Ilmoita asiaton viesti
– Omaan nilkkaan ampuminen on kivaa. Tähän mennessä pakotteet ovat aiheuttaneet suomalaiselle maataloudelle satojen miljoonien eurojen tulonmenetykset ja heikentäneet maatilojen kannattavuutta kipurajalle. Maito- ja lihatuotteiden sekä perunoiden ylitarjonta kotimaisilla markkinoilla on johtanut siihen, että näiden tuotteiden hinnat laskivat vähintään 5-12 prosenttia.
(”Yhtiö muistuttaa Suomen Pankin vastikään esittämästä arviosta, jonka mukaan Venäjän-viennin supistuminen neljänneksen verran ja ruplan samanaikainen heikkeneminen viidenneksen verran nirhaisee Suomen taloudesta melkein prosentin vuodessa ja lähemmäs 50 000 työpaikkaa parissa vuodessa.”
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/08/06/p…)
– Tähän päälle venäläisten matkailijoiden ja turistien kato suomesta.
(”Sipilä: Venäjä-pakotteet loppuvat toivottavasti kesällä”
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016012921037169_u…)
ps. toivottavasti…
Valtiovarainministeriö Sivuilta:
”Venäjän elokuun 2014 alussa asettaman tuontikiellon seurauksena Suomen elintarvikevienti Venäjälle on pudonnut. Elintarvikeviennin arvo oli vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä 28,5 miljoonaa euroa, kun se vastaavana ajankohtana vuonna 2013 oli 103,3 miljoonaa euroa.
Suurin välitön vaikutus on maitosektorille.
Tavaravienti Venäjälle supistui v. 2014yhteensä yli 700 milj. euroa, joista Venäjänvastapakotteiden alaisten tuotteiden osuus on noin
100 milj. euroa.”
Nämä maksatetaan kansalaisilla leikkauspolitiikan avulla.
Ilmoita asiaton viesti
Niko Haapaniemi
Yksipuolinen näkemys. Suomen päivittäistavaroiden myynti on n. 16 miljardia €. Venäjän vatapakotteiden vuoksi länsimaiset elintarvikeet pääsevät Venäjälle vai kiertoteitä. Suomessa sitä sanotaan salakuljetukseksi.
Samalla pakotteista syntynyt ”ylitarjonta” on laskenut elintarvikkeiden hintoja maailmanlaajuisesti. Esittämäsi arvio 5-12 % halpenemisestä päivittästavaroiden kuljuttajille syntynyt hyöty on siis 0,8-1,9 miljardia euroa. Kaikki tämä näkyy selvästi kauppojen hinnoissa. Hedelmät, omenat, appelsiinit, päärynät alle € kilo. Norjalainen kokonainen lohi alle 6 € kilo.
Elintarvikeduopoli on käyttänyt hyväkseen syntynyttä tilannetta ja ovat halpuuttamiskampanjan varjolla antaneet mielikuvan kilpailusta. Sitä ei ole vaan globaali hintojen halpeneminen on kaiken ”hyväntekeväisyyden” takana.
Yksinomaan kotimaisen elintarviketuotannon arvo on n. 2 miljardia. Esittämäsi menetys Venäjän asettamasta tuontikiellosta on huippujaksosta n. 80 milj €. Tämä vähennys kohdistuu siis pääasiassa elintarviketeollisuuden tulokseen. Suurin myynnin lasku kohdistuu Valion tuotantoon ja tietysti tuottajiin. Valio toimii kuitenkin niin, että hintoihin kohdistuva paine syötetään tuottajille alempina tuottajahintoina. Hyväksy tai toimita maitosi muualle !
Valio sanoo kuitenkin saavansa kaiken kaupaksi muilla markkinoilla, mutta eivät saa tuotteista niin hyvää hintaa kuin Venäjälle vietäessä. Enpä siis tiedä koko pakotteiden vaikutusta koknaisuuteen. Jos Valio tekee vähemmän voittoa, niin koko kansan ruokalasku on kyllä nyt maitotuotteet mukaanlukien 0,8-1,2 miljardia halvempi kuin ennen.
Minusta on tärkeämpää, että suomalaiset saavat ruokakorinsa entistä halvemmalla ja globaalia avointa kilpailua syntyy elintarikemarkkinoilla. Valio ja muu elintarviketeollisuus opetelkoon markkinointia muualle kuin tuudittautumalla siihen, että Venäjä ostaa kyllä kaiken. Tämä taitaa olla jo kolmas kerta, kun raja sulkeutuu joko pakotteista, ”huonosta” suomalaisesta hygieniasta laadusta tai ruplan heikosta kurssista. Oppi ei ole mennyt vieläkään perille.
Ilmoita asiaton viesti