Venäjän kaupalla ei ole enää Suomelle suurta merkitystä

Tulli julkaisi Uljas-tietopalvelussa 29.1.2016 Suomen viime vuoden tammikuun ja marraskuun väliset kauppatilastot. Nuo tilastot ovat mielenkiitoista luettavaa.

Suomessa on erityisen mielenkiinnon kohde aina ollut Venäjän kauppa. Suomen Venäjä-kauppa on aina ollut huomion kohde myös Venäjällä, koska kaupankäynti on niin Venäjällä kuin myös edesmenneessä Neuvostoliitossa ollut erityinen politiikantekoväline ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Viimeksi Suomen ja Venäjän välisen talouden ja kaupankäynnin otti esiin pääministeri Dmitri Medvedev Münchenissä tavatessaan presidentti Sauli Niinistön. Aina kun suomalainen ja venäjäinen poliitikko kohtaavat, puhutaan myös kaupasta venäläisten aloitteesta.

Tavatessaan Suomen pääministeri Sipilän Pietarissa 29.1.2016 Venäjän pääministeri Medvedev ilmoitti Venäjän haluavan kehittää entisestään Suomen ja Venäjän välisiä kauppasuhteita. Medvedev myös muistutti hieman suomalaisia syyllistävään sävyyn, että maiden välinen kauppavaihto on laskenut 40 prosenttia.

Pääministerit sopivat Pietarissa, että maiden taloussuhteita elvytetään palauttamalla talouskomission toiminta. Suomalais-venäläisen talouskomission juuret yltävät 1990-luvun alkupuolelle. Suomi ja tuore Venäjä allekirjoittivat 20.1.1992 hallitusten välisen sopimuksen kaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä. Talouskomission 13. kokous pidettiin maaliskuussa 2013 Turussa ja sen jälkeen komissio ei ole kokoontunut. Nyt tuo vanha kummajainen ollaan herättämässä taas henkiin. Ehkäpä se kertoo paljon Venäjän luomasta poliittisesta tilanteessa Euroopassa ja maan halukkuudesta vaikutusvallan kasvuun rajanaapureissaan.

Komission henkiin herättämisen salliminen on erikoinen poliittinen linjaus Suomelta. Talouskomissio on menneen ajan muinaisjäänne, jollaisia ei pitäisi enää pitää yllä eikä varsinkaan ottaa uudestaan käyttöön. Tuon laatuiset komissiot kuuluvat suunnitelmatalouteen, eivät nykyaikaan. Komissiolla Venäjä pyrkii vain ajamaan omia etujaan kaupankäynti pelivälineenä.                                 

                                                                                                ****

Kun katsotaan viime vuoden tammi-marraskuun kauppatilastoja, on Saksa Suomen tuonnissa ykkössijalla 7,60 miljardilla eurolla, Ruotsi kakkossijalla 5,70 miljardilla eurolla Venäjä kolmantena 5,48 miljardilla eurolla. Kiina on neljännellä sijalla 3,60 miljardilla eurolla ja Alankomaat viidentenä 3,26 miljardilla eurolla. Venäjän tuonnista lähes neljä viidesosaa on energiaa, raakaöljyä ja maakaasua.

Suomen vienti on puolestaan suurinta Saksaan, jonne vuoden 2015 tammi-marraskuun kaupanvaihdossa vietiin tavaraa 6,93 miljardin euron arvosta. Toisena oli Ruotsi (5,07 miljardia euroa), kolmantena Yhdysvallat (3,46 miljardia euroa) ja neljäntenä Alankomaat (3,24 miljardia euroa). Venäjä oli vasta sijalla viisi, viennin arvo oli 2,86 miljardia euroa. Kiinaan vienti oli arvoltaan 2,31 miljardia euroa. Suomi vei siis esimerkiksi Atlantin taakse Yhdysvaltoihin 20 prosenttia enemmän kuin maarajan taakse Venäjälle.

Kun katsotaan Suomen kauppataseen suurimpia yli- ja alijäämiä, on lista seuraava Suomeen suuntautuvien ylijäämien suhteen: ykkösenä Yhdysvallat (+1,62 miljardia euroa), kakkossijalla Iso-Britannia (+1,01 miljardia euroa), kolmantena Norja (+0,53 miljardia euroa) ja neljäntenä Latvia (+0,40 miljardia euroa).

Ylivoimaisesti suurin kaupan alijäämä Suomella on Venäjän kanssa (-2,63 miljardia euroa), toisena on Kiina (-1,30 miljardia euroa), kolmantena Tanska (-0,73 miljardia euroa), neljäntenä Saksa (-0,67 miljardia euroa) ja viidentenä Ruotsi (-0,64 miljardia euroa).

Jos listaa kauppatilastoissa Suomen neljää naapurimaata, suurin vienti Suomesta on Ruotsiin (5,07 miljardia euroa), toisena naapurimaana on Venäjä (2,86 miljardia euroa), kolmantena ja neljäntenä naapurimaina ovat Norja (1,45 miljardia euroa) ja Viro (1,44 miljardia euroa) lähes samansuuruisella viennillä. Suomi vei siis 1,3 miljoonan asukkaan Viroon ja 5,2 miljoonan asukkaan Norjaan hieman enemmän kuin 143 miljoonan asukkaan Venäjälle.

Suurin tuonti Suomen naapurimaista on Ruotsista (5,70 miljardia euroa), toiseksi suurinta Venäjältä (5,48 miljardia euroa), kolmannella sijalla on Viro (1,41 miljardia euroa) ja neljäntenä Norja (0,93 miljardia euroa).

Suomen naapurimaista kaupan ylijäämä on suurinta Norjan kanssa (+0,53 miljardia euroa), toiseksi suurinta Viron kanssa (+36,5 miljoonaa euroa). Alijäämää Venäjän kanssa on 2,63 miljardia euroa ja Ruotsin kanssa 0,64 miljardia euroa.

                                                                                                ****

Kaupankäynnin päättävät yritykset, valtio voi luoda harjoittamallaan politiikalla vain olosuhteita. Kenen kanssa sitten Suomen olisi syytä käydä kauppaa ja ketkä kauppakumppanit ovat tärkeitä? Tärkeitä kauppakumppaneita ovat ne, joiden kanssa kauppa on ylijäämäistä tai vähintäänkin tasapainossa korkealla tasolla. Vientiä on vaikea korvata, mutta tuontia ei ole vaikea korvata, eikä etenkään energian tuontia, josta Venäjän alijäämää tuottava tuonti Suomeen pääosin koostuu. Raakaöljyä maailmassa riittää ja kyseessä on bulkkituote.

Venäjän kauppapoliittista merkitystä korostetaan aivan liikaa Suomessa. Tilastojen perusteella Venäjä ei ole Suomelle erityinen asia. Venäjän merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille ei ole lähellekään sitä, mitä se odotetaan ja uskotaan olevan.

Naapurimaistamme 9,5 miljoonan asukkaan Ruotsin merkitys suomalaiselle tuotannolle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille on ylivoimainen. Viron ja Norjan merkitys yhdessä Suomen taloudelle ja hyvinvoinnille on suurin piirtein yhtä suurta kuin Venäjän. Virossa ja Norjassa on asukkaita yhteensä noin 6,5 miljoonaa kun Venäjällä asukkaita on yli 20-kertainen määrä. Tuo kuvaa hyvin Venäjän vähäistä kauppapoliittista merkitystä Suomelle suhteutettuna Venäjän asukaslukuun ja maan kokoon.

Venäjä ei ole tällä hetkellä Suomelle erityinen kauppakumppani. Viime vuoden tilastojen perusteella esimerkiksi Alankomaat, Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat meille paljon tärkeämpiä, vaikka eivät ole edes meidän naapurimaita.

Suomessa olisi syytä olla katsomatta menneisyyteen ja siihen, mitä idänkauppa on joskus ollut Neuvostoliiton aikaan kauppavaihdon ollessa bilateraalista. Suomalais-venäläisen kauppakomission henkiin herättämisellä ei ole mitään perusteita ja kysymys siinä on vain Venäjän halukkuudesta sitouttaa Suomi itseensä kauppa- ja energiapolitiikalla. Kaupanvaihdon tason perusteella samanlainen komissio olisi syytä perustaa vaikkapa Ruotsin, Saksan, Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Tosin sellaiset esitykset saattaisivat herättää suurta hilpeyttä kyseisissä maissa.

Kun seuraavan kerran venäläispoliitikot ottavat esille neuvotteluissa Suomen ja Venäjän välisen kaupanvaihdon, on suomalaisten syytä kiinnittää venäläisten huomiota kaupan alijäämäisyyteen Suomelle ja siihen, mitä Venäjä aikoo tehdä kaupan tasapainon aikaansaamiseksi. Pallo on siis venäläisillä: mitä toimia he aikovat tehdä kasvattaakseen tuontia Suomesta niin, että vienti ja tuonti olisivat tasapainossa?

Ulkomaankaupassa Suomen olisi syytä etsiä uusi energiatoimittajia ja ennen kaikkea raakaöljyn toimittajia sellaisilta tahoilta, jotka lisäisivät vastaavasti myös vientimahdollisuuksia. Suomen on syytä olla hereillä etenkin Iranin avautumisessa.

Lähteet:

Kauppavaihto maaryhmittäin ja maittain; tuonti alkuperämaittain ja vienti määrämaittain (Tulli): http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/tilastoja/maatilastoja/index.jsp