Syyrian Latakia on Venäjän uusin etuvartio Länsi-Eurooppaan

Venäjä otti hallintaansa väkivalloin Krimin niemimaan lähes päivälleen kaksi vuotta sitten perjantaista helmikuun 28. päivästä sunnuntaihin maaliskuun 2. päivään kestäneenä operaationa.

Venäjällä on ollut hallinnassaan Itämeren rannalla oleva Kaliningradin alue toisesta maailman sodasta lähtien. Vanhan itäpreussilaisen saksalaisalueen siirtymisestä Neuvostoliiton hallintaan päättivät liittoutuneet vuonna 1945 pidetyssä Potsdamin konferenssissa.

Syksyllä 2015 Venäjä aloitti sotakaluston siirrot Syyrian Latakian alueelle, jossa entisellä Neuvostoliitolla ja nykyisellä Venäjällä on ollut vanhastaan laivaston tukikohta Tartusissa. Jablassa oleva tukikohta lähellä Latakian kaupunkia saatiin kutakuinkin valmiiksi Syyriassa toteuttavia sotatoimia varten syyskuun lopulla 2015.

Venäjä on varustanut sotilaallisesti erittäin hyvin Kaliningradin alueen Itämeren rannalla, Krimin niemimaan Mustameren rannalla ja Latakian alueen Välimeren rannalla. Neljäs etuvartio Venäjällä on Kuolan niemimaa Barentsinmeren rannalla pohjoisessa. Barentsinmerellä on lisäksi rakenteilla tukikohta Franz Josefin maan saarilla, mutta sen aseistuksesta ei ole vielä tietoa.

Venäläislehdet uutisoivat lokakuun lopulla 2013 (29.10.2013), että Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen ohjuspuolustusjärjestelmä olisi saatu valmiiksi. Venäjällä on Valko-Venäjällä kaksi sotilastukikohtaa, toinen tukikohta on tutka-asema lähellä Baranovitšin kaupunkia ja toinen tukikohta on Vileikassa sijaitseva Venäjän merivoimien alueellinen viestikeskus, joka pitää yhteyttä strategisiin sukellusveneisiin.

Venäläisen Gazeta-lehden (Газета) jutun mukaan vuoden 2013 lopulla valmistunut ohjuspuolustusjärjestelmä koostuisi vanhemmasta S-300-ilmapuolustusohjusjärjestelmästä ja se olisi sijaittuna Minskiin. Mikäli tiedot ohjuspuolustusjärjestelmästä ovat paikkansa pitäviä, Valko-Venäjästä tulisi näin yksi Venäjän etuvartio Kaliningradin ja Krimin väliin. Venäjä on ollut jos vuodesta 2013 halukas perustamaan sotilaslentokentän Valko-Venäjällle lähelle Puolan rajaa, mutta asiasta ei vielä ole päästy täysin lopulliseen yhteisymmärrykseen.

Venäjän etuvartioihin sijoittama aseistus ja ennen kaikkea ohjusaseistus on merkittävää. Venäjällä on Iskander-M-ohjuksia vähintään Kaliningradissa ja Krimin niemimaalla. Kaliningradiin ohjukset sijoitettiin jo vuoden 2013 lopulla, Krimille melko pian valtauksen jälkeen. Iskander-M-ohjuksen kantama on jopa 500 kilometriä ja ne voidaan varustaa myös ydinkärjin.

Venäläinen uudistoimisto Ria Novosti uutisoi 26.11.2015, että Venäjä olisi siirtänyt S-400- ilmapuolustusohjusjärjestelmän ja sen ohjuksia Syyriaan Hmeimimin tukikohtaan Latakian alueella. Pisimmillään S-400-ohjuksien kantama on noin 400 kilometriä uusimmilla 40N6-ohjuksilla. Israel tuskin sulattaa tuon laatuista uhkaa naapurustossaan.

S-400-ilmapuolustusohjusjärjestelmä on myös Kaliningradissa, jossa on myös Bastion-rannikkopuolustusjärjestelmä. Vastaavat ohjusjärjestelmät lienevät myös Krimin niemimaalla. Kuolan niemimaalle on niin ikään sijoitettu ilmapuolustusohjusjärjestelmä sekä mannerten välisten ohjusten torjuntaan tarkoitettu järjestelmä. Venäjällä on Kuolan niemimaalla yhteensä kuusi ohjustukikohtaa.

Venäjä sotilaallinen järjestelmä läntistä Eurooppaa vastaan – ja myös Suomea vastaan – on etuvartiojärjestelmätyyppinen, jossa varoalueet ovat Kuolan niemimaa ja jatkossa mahdollisesti myös Barentsinmerellä olevat saaret, Kaliningradin alue, Krimin niemimaa ja Latakian alue, välissä todennäköisesti Valko-Venäjä. Etuvartioihin asetetaan ja on jo pitkälti asetettu Venäjän kehittyneintä ohjuspuolustusjärjestelmää, jonka kantavuus on aina 400–500 kilometriin saakka. Suomen sekä Baltian maiden huolenpa on vielä Lugan tukikohta Pietarin eteläpuolella, johon on sijoitettu tällä hetkellä ainakin Iskander-M-ohjuksia ensisijaisesti Pietarin turvaamiseksi.

Venäjä on siis rakentanut ja rakentaa Krimin valloituksella ja sotatoimillaan Syyrissa etuvartiojärjestelmää. Järjestelmä ja on pian valmis, kunhan Latakian tukikohta-alue on vakaasti Venäjän ja sen luotettavan liittolaisen hallinnassa. Valko-Venäjää Venäjä pitää luotettavana ja mikäli maa alkaisi lähestyä liikaa läntistä Eurooppaa, olisi maalla sama kohtalo kuin Ukrainalla, mutta varmasti astetta rajumpana. Venäjälle oli tärkeää pitää Krimin niemimaa hallinnassaan, alueen geostrateginen merkitys on äärimmäisen merkittävä ja yhtä suuri kuin Kaliningradin. Krimin valtaus oli luonteeltaan puhtaasti sotilasstrateginen.

Todennäköisesti Venäjä on rakentanut ja rakentaa tämän järjestelmänsä silmällä pitäen rakenteilla olevaa läntistä ohjuspuolustusjärjestelmää. On ymmärrettävää, että itäisessä Euroopassa kuten myös Suomessa ja Ruotsissa koetaan suurta huolta Venäjän toimista.

Oheisessa kuvassa on esitetty etuvartiopisteistä 500 kilometrin säteellä olevat punaiset ympyrät, mukana myös Lugan tukikohta sekä sinisellä ympyrällä merkittynä Valko-Venäjän ohjuspuolustusjärjestelmä, jonka olemassaolosta ei kuitenkaan löydy varmistettua tietoa. Venäjän puolustuslinja yltää Välimereltä Barentsinmerelle. Mikäli Suomi liittyisi Natoon, tulisi todennäköisesti uusi etuvartiopiste Kainuun ja Vienanmeren väliselle alueelle. Etuvartiopiste voi tulla toki, vaikka Suomi ei liittyisikään Natoon, koska läntiselle ohjuspuolustusjärjestelmälle on yhdentekevää, onko Suomi Natossa vai ei. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet eivät enää muuta Venäjän varustautumisen peruslinjaa, joten siltä kannalta on yhdentekevää Venäjälle, ovatko maat Natossa vai eivät.