Puolustusyhteistyössä Yhdysvaltain kanssa Ruotsi on paljon Suomea edellä
”Ei kannata kaivaa verta nenästä.", totesi Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja, professori Markku Kangaspuro Iltalehdessä 19.2.2016 kommentoidessaan yhdysvaltalaisten hävittäjien osallistumista sotaharjoituksiin Suomessa.
”Ex-valtiosihteeri kauhistelee USA:n joukkojen tuomista Suomeen” otsikoi Iltalehti 18.2.2016, kun pääministeri Matti Vanhasen hallituksen valtiosihteeri Risto Volanen (kesk., 71 vuotta) päivitteli Yhdysvaltojen osallistumista sotaharjoituksiin Suomessa.
”Pahinta on kuitenkin se, että hallitus on murentamassa Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta ja viemässä Suomea sotilasliitto Natoon. Äskettäin saimme tietää, että Yhdysvaltain ilmavoimien hävittäjät tulevat harjoittelemaan Suomen maaperälle ja ilmatilaan aivan Venäjän rajan läheisyyteen.”, ´totesi puolestaan EU-parlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk., 69 vuotta) blogissaan 13.2.2016.
”Harjoittelutoiminta [Yhdysvaltain kanssa] jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa ei ole läpihuutojuttu.” ja ”Emme osallistu sellaiseen kansainväliseen harjoitustoimintaan, joka muuttuneessa tilanteessa on saanut toisen luonteen ja voidaan tulkita toisella lailla ja näyttää siltä, että Suomi olisi jollain tavoin muuttanut perustavaa turvallisuuspoliittista linjaansa.”, totesi puolestaan Erkki Tuomioja (sd., 69 vuotta) kahdessa virkkeessä Demokraatti-lehdessä 11.2.2016.
Yhdysvaltojen osallistumista Suomen maaperällä käytäviin sotaharjoituksiin on kummastellut myös puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.).
Yhdysvaltojen osallistumista Suomessa pidettäviin sotaharjoituksiin ovat vastustaneet eniten Vasemmistoliiton ja SDP:n edustajat, Keskustasta lähinnä jo eläköityneet poliitikot. Sotaharjoituksia Yhdysvaltain kanssa vastustavat lähinnä Nato-kriitikot sekä jo eläköityneet vanhemmat turvallisuuspoliittiset toimijat, joiden aktiivikausi oli kylmän sodan ajassa ja joiden ajatusmaailmaa värjäävät edelleen kangistuneet YYA-Suomen toimintatavat.
Nuo henkilöt ajatellevat Venäjästä ja Yhdysvalloista ideologisesti, eivät rationaalisesti. Usein juuri Yhdysvallat nähdään kaiken pahan alkuna ja juurena. Kylmän sodan ajan Suomen erikoislaatuisia suhteita Neuvostoliittoon ei ole osattu pyyhkiä pois maailman muuttuessa. Turvallisuuspoliittisen ajatusmaailman päivitystä nykyaikaan kyseiset henkilöt eivät ole vielä kyenneet tekemään.
****
Yleensä Suomen Nato-jäsenyyttä ja Suomen sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa vastustavat vertaavat sotilaallisesti liittoutumatonta Suomea sotilaallisesti liittoutumattomaan Ruotsiin. Heidän mielestään Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on kiveen hakattu niin vahvasti, että siihen voidaan varmuudella nojautua myös Suomessa. Ruotsi ei muuta kantaansa, ajatellaan sinisilmäisesti.
Tilanne on jo nyt muuttunut. Enää Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus ei ole kiveen hakattu. Totta kai Ruotsi puhuu julkisesti liittoutumattomuudestaan, mutta jopa julkiset teot ovat jo toista. Enää Suomen Nato-jäsenyysvastustajat eivät voi perustaa ajatteluaan Ruotsin sotilaalliseen liittoutumattomuuteen Suomen rinnalla.
Tällä hetkellä Suomi on Ruotsia jäljessä puolustussuhteiden kehittämisessä Yhdysvaltain kanssa. Ruotsi on vähintään puoli vuotta – ehkäpä jopa vuoden – meitä edellä. Myös Nato-yhteistyössä Ruotsi on Suomea edellä.
****
Suomen toimintatavat sotilaallisen yhteistyön harjoittamisessa länsimaiden kanssa poikkeavat Ruotsista. Pyrimme hoitamaan asioita ei-julkisuudessa, mistä sitten syntyy sellaisia poliittisia ristiriitoja, kuin nyt yhdysvaltalaisten asevoimien osallistumisesta sotaharjoituksiin Suomessa. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa sotilaallisen yhteistyön tiivistäminen tehdään julkisesti ja julkisuudella on myös päämäärä: valmistaa kansaa Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist ilmoitti julkisesti Dagens Nyheterin (DN) haastattelussa 22.8.2015, että Ruotsi syventää puolustusyhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa. Hultqvistin mukaan erityisesti Venäjän aggressiivinen käytös edellyttää yhteistyön lisäämistä.
Hultqvistin haastattelussa ilmoitetusti Ruotsi ja Yhdysvallat laativat viime vuonna viisikohtaisen sotilasyhteistyötä käsittelevän työsuunnitelman, ja nuo kohdat ovat sotilaallinen yhteistoiminta (interoperabilitet), koulutustoiminta (övning och utbildning), materiaaliyhteistyö (materielsamarbete), tutkimustoiminta (forskning) ja kansainvälinen toiminta (internationella operationer). Työsuunnitelma on jo aktiivisessa valmistelussa ja toimessa.
Ruotsi oli valmistellut yhteistyön tiivistämistä Yhdysvaltain kanssa jo toukokuusta 2015 lähtien, jolloin puolustusministeri Peter Hultqvist vieraili Yhdysvalloissa (20.5.2015) ja tapasi mm. varapuolustusministeri Robert O. Workin. Asiasta uutisoivat niin Ruotsin hallitus kotisivuillaan kuin myös Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon kotisivuillaan.
Republikaanisenaattori John McCain puolestaan vieraili Ruotsissa viime elokuussa (19.8.2015). John McCain toimii senaatin asevoimien ja puolustusministeriön rahoituksesta vastaavan komitean puheenjohtajana (Chairman of the Senate Committee on Armed Services). McCain on keskeinen päättäjähenkilö Yhdysvaltain hallinnossa, kun maa suunnittelee esimerkiksi sotilaallisia sitoumuksiaan. McCainin Ruotsin vierailusta uutisoivat mm. Dagens Nyheter (DN) ja Ruotsin yleisradioyhtiö Sveriges Television (SVT).
Ruotsi ja Nato-maa Tanska allekirjoittavat 14.1.2016 Tukholmassa puolustusyhteistyösopimuksen, joka pitää sisällään Ruotsille ja Tanskalle luvan käyttää toistensa sotilastoimintaan liittyvää infrastruktuuria, kuten esimerkiksi lentokenttiä tai satamia. Sopimus sisältää lisäksi myös muun muassa tiedustelu- ja sijaintitietojen vaihtoa erityisesti Öresundin alueella, joka on maiden välinen portti Pohjanmereltä Itämerelle. Ruotsin ja Tanskan välisestä puolustusyhteistyösopimuksesta uutisoi mm. Dagens Nyheter (DN) sekä Ruotsin hallitus kotisivuillaan.
Vastaavia erityisesti allekirjoitettaviin sopimuksiin perustuvia sotilaallisia sitoumuksia Suomi ei ole toistaiseksi uskaltanut tehdä Nato-maiden kanssa, jollainen Yhdysvallatkin on.
Suomi ei vielä tällä hetkellä uskaltaisi solmia Yhdysvaltain kanssa viisikohtaista sotilasyhteistyötä käsittelevää työsuunnitelmaa eikä solmia vastaavaa liittoa esimerkiksi Nato-maa Norjan kanssa kuin mitä Ruotsi solmi Nato-maa Tanskan kanssa. Suomessa poliitikot pelkäävät kansalaisten reaktioita. Suomen kansalle läntinen tiivis sotilaallinen yhteistyö on pitkälti vielä uutta ja ennenkokematonta. Uutta se on myös osalle poliittisia puolueita etenkin vasemmalla laidalla Vasemmistoliitossa ja SDP:ssä, osin myös Keskustassa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi republikaanisenaattori John McCainin Münchenin turvallisuuskokouksessa viikko sitten lauantaina 13.2.2016. Keskustelujen sisällöstä ei juuri ole puhuttu julkisuudessa. Presidentin kanslian kotisivuilla on toki asia mainittu ja tapaamisesta on myös valokuva. Niinistö tapasi McCainin Münchenissä myös vuonna 2015.
Ulkoministeri Timo Soini puolestaan vieraili Yhdysvalloissa 1.-4.2.2016, ja myös tuon vierailun poliittisista keskusteluista ei ole juurikaan puhuttu julkisuudessa, mutta ensisijaisesti tiedotusvälineiden kiinnostuksen puutteesta. Ulkoasianministeriön lehdistötiedotteen mukaan Soini tapasi Yhdysvaltojen ulkopoliittista johtoa sekä kongressijäseniä ja osallistui myös presidentti Barack Obaman isännöimälle kansalliselle rukousaamiaiselle.
Suomalaismediaa ei ole suuri kiinnostanut, mitä presidentti Niinistö puhui McCainin kanssa tai edes se, ketä poliitikkoja ulkoministeri Soini Yhdysvalloissa tapasi. Soinin vierailusta ei löydy edes yhtään valokuvaa.
****
Suomi seuraa Ruotsia läntisen puolustusyhteistyön tiivistämisessä ajallisella viipeellä ja asioita suuremmin julkisuudessa puhumatta. Vastaaviin sopimuksiin Suomi ei vielä ole uskaltanut ryhtyä, joihin Ruotsi on jo ryhtynyt Nato-maa Tanskan ja Yhdysvaltojen kanssa. Suomelle Nato-maa Norjan kanssa solmittava sopimus olisi yhtä hyödyllinen Lapin rauhanaikaiseksi puolustamiseksi kuin mitä Ruotsin sopimus on Tanskan kanssa Öresundin rauhanaikaiseksi puolustamiseksi.
Suomessa yhteisistä läntisistä sotaharjoituksista Nato-maiden ja Yhdysvaltojen kanssa sekä yhteisistä puolustusyhteistyötapaamisista ja -keskusteluista länsivaltojen kanssa olisi hyvä kertoa avoimesti ja julkisesti. Myös niistä sotaharjoituksista, jotka tapahtuvat Suomen maaperällä. Toiminnassa ei ole mitään salattavaa.
Venäjä tietää aina tarkasti missä mennään, joten Venäjän reaktioiden kannalta hiljaisuudella tai peräti asioiden salailulla ei ole pienintäkään merkitystä. Olisi hyvä kasvattaa pikku hiljaa Suomen kansaa länsiyhteistyöhön myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta, – ja myös Nato-jäsenyyteen. Asia on selvästi suomalaisessa politiikassa uusi, Ruotsissa ei niinkään.
Satakunnan Kansa tänään etusivun ykkösuutisena:
Otsikko:
”Korkeaoja: Kuva Naton salajäsenestä torjuttava”
Sitaatti uutisen lööpistä:
” Yhdysvaltain hävittäjäin ja panssareiden tulo Suomen maaperälle ja Naton roolin muuttuminen vaativat Suomen aseman pohtimista uudelleen, sanoo puolustusvaliokunnan entinen puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk,).”
—
Minullakin on Korkeaojan mielipiteeseen sanottavaa, mutta siitä myöhemmin illalla.
Satun nimittäin tietämään Suomen salaisesta päätöksestä, joka tapahtui jo 20.12.1993.
Terveisin
Jorma Jaakkola
http://jormajaakkola.fi
Ilmoita asiaton viesti
Ensiksi teen selväksi, etten ole neukkuhaikailija.
Olen omilla aivoilla ajatteleva kokoomuslainen, joka on saanut haltuunsa salaisen UM:n EU-ministeriryhmän pöytäkirjan 16/1993 20.12.1993 ja liittyvän muistion 1075/1993 19.12.1993.
Suomen Maastricht-aiheiden (EU-liittovaltio) ”parlamentaarinen” päätöksenteko ei kestä päivänvaloa.
Pimeän toiminnan määrääjä oli ulkopolitiikasta HM 33 §:n mukaan määrännyt presidentti Koivisto.
Koivisto antoi tehtävän 20.12.1991 pääministeri Aholle ja halusi itse katsella sivusta.
Sitaatti Koiviston muistelmista “Historian tekijät Kaksi kautta II, sivulta 534 alkaen:
“ETA-neuvottelut saatiin ensimmäisen kerran päätökseen 22. lokakuuta 1991. Sittemmin EY-tuomioistuimen tulkinnan vuoksi neuvottelut jouduttiin vielä käynnistämään uudelleen. Tulokseen päästiin helmikuussa 1992. Tämäkin neuvottelutulos jouduttiin vielä käymään uudelleen läpi, kun Sveitsi hylkäsi ETA:n kansanäänestyksessään. Lopullisesti ETA-sopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 1993 ja ETA tuli voimaan vuoden 1994 alussa.
EY päätti joulukuun 9. päivänä 1991 huippukokouksessaan Maastrichtissa asettaa yhteisön tavoitteeksi kiinteämmän raha- ja talous- sekä poliittisen unionin. Kokouksessa otettiin myös myönteinen kanta yhteisön laajentumiseen. Jäsenyysneuvottelut ilmoitettiin voitavan aloittaa seuraavana vuonna.
Joulukuun 20. päivänä keskustelin tilanteesta Ahon kanssa.
Sanoin: “Mitä olen omalta osaltani pyrkinyt aikaansaamaan, on se, ettei haaskattaisi vaihtoehtoja. Välillä oli vaara, että ETA-hommaan ei suhtauduttaisi vakavasti. Halusin korostaa sen merkitystä, sitä, että se kuitenkin on hyvin tärkeä aikaansaada. Se on turvallinen vaihtoehto siinä tapauksessa, että muut vaihtoehdot jäävät toteutumatta.
Toinen peruslähtökohta minulla on ollut pyrkiä kaikin keinoin välttämään sitä, ettei tasavallan presidentin asema ja päätöksenteko tulisi tarpeettomasti esille.
Asiaa pitäisi kaikin tavoin pyrkiä hoitamaan parlamentaarisesti sillä tavalla, että hallitus asiaa käsittelee. Tietysti on hyvä, että minäkin olen tietoinen, mitä tapahtuu. Jos näyttäisi siltä, että tapahtuisi jotakin, joka minusta olisi vähemmän perusteltua, niin sitten minä sanoisin.
Näkemykseni on, että ratkaisevat päätökset tehdään aika pian.”
Ilmoita asiaton viesti
Seuraava dokumentti on
”EY:N KOMISSION LAUSUNTO SUOMEN JÄSENYYSHAKEMUKSESTA 4.11.1992”
Lausunto on julkaisussa
”Eurooppa-tietoa 129/1993
1. painos
Julkaisija: ulkoministeriö
Paino: ulkoasiainministeriö 5/1993″
Sitaatti kyseisestä julkaisusta otsikon ”Yhteisön ja Suomen väliset tähänastiset suhteet” alta:
5. Puheessaan Bruggessa 28.10.1992 presidentti Koivisto ilmaisi Suomen sitoutumisen Euroopan Unionin jäsenyyteen näin: ”Euroopan Yhteisöllä on kasvava rooli mantereemme kehityksen suunnan määrääjänä. Me haluamme olla mukana tässä prosessissa. Olemme tutkineet huolellisesti EY-jäsenyyden velvoitteet. Hakiessamme jäsenyyttä hyväksymme acquis communautaire´n, Maastrichtin sopimuksen ja Euroopan Unionin finalité politique´n. Olemme valmiit hyväksymään jäsenyydestä johtuvat velvoitteet ja myötävaikuttamaan niiden saavuttamiseen sovitulla tavalla.”
—
Koivisto oli komission mukaan sanonut: Hakiessamme jäsenyytttä hyväksymme …”
Millä valtuuksilla Koivisto oli noin sanonut? Miten eduskunta oli asian jo etukäteen hyväksynyt?
Koivisto oli sanonut:
”Olemme valmiit hyväksymään jäsenyydestä johtuvat velvoitteet ja myötävaikuttamaan niiden saavuttamiseen sovitulla tavalla.”
Siis velvoitteet hyväksytään sovitulla tavalla!
Kuka Suomen puolesta oli sopinut ja missä?
Siitä, miten komissio suhtautui Koiviston lupauksiin, kerron seuraavaksi.
Komission vastaus on skeptinen.
Ilmoita asiaton viesti
#11
Seuraavaksi kohta komission lausuntoonsa kirjaamasta skeptisyydestä Suomen (presidentti Koiviston) lupauksille täyttää velvoitteensa.
Sitaatti asiakirjasta ”EY:N KOMISSION LAUSUNTO SUOMEN JÄSENYYSHAKEMUKSESTA 4.11.1992”
otsikon ”Ulko- ja turvallisuuspolitiikka” alta, kohdasta 8:
”8. Yhteisön tulee voida varmistua jäsenyysneuvottelujen yhteydessä Suomen nykyisen politiikan luonteesta voidakseen vakuuttua siitä, ettei Suomen politiikka estä mahdollista aikanaan kehittyvää yhteistä eurooppalaista puolustusta. Kuten komissio jo totesi laajentumista koskevassa raportissaan (Europe and the challenge of enlargement, Brussels 24.6.1992 [Bulleti of the European Communities – supplement 3/92]) 24.6.1992, ”(hakijamailta) pyydetään erityisiä ja sitovia takeita sen suhteen, että ne ovat poliittisesti sitoutuneet ja oikeudellisesti kykeneviä täyttämään yhteisen ulko-ja turvallisuuspolitiikan velvoitteet”.”
—
Miten ja missä Suomi vakuutti EY:lle/EU:lle, että se ”on poliittisesti sitoutunut ja oikeudellisesti kykenevä täyttämään yhteisen ulko-ja turvallisuuspolitiikan velvoitteet”?
Onko asiasta valtionhallinnon dokumentointia?
Lisään vielä kysymyksen:
Millä päätöksellä ja milloin Suomen eduskunta hyväksyi, että se oikeudellisesti (lue: valtiosääntöoikeudellisesti) täyttää yhteisen ulko-ja turvallisuuspolitiikan velvoitteet?
Missä valtionhallinnon asiakirjassa eduskunnan päätös on talletettuna?
Tuo asiakirja on nyt kaivettava esille.
Blogisti Ari Pesonenkin voisi edesauttaa asiassa, sillä kyse on valtiosääntöoikeudellisesta asiasta.
Ilmoita asiaton viesti
#14
Kysyin:
Miten ja missä Suomi vakuutti EY:lle/EU:lle, että se ”on poliittisesti sitoutunut ja oikeudellisesti kykenevä täyttämään yhteisen ulko-ja turvallisuuspolitiikan velvoitteet”?
Onko asiasta valtionhallinnon dokumentointia?
On olemassa.
Se on peräti Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisulla määrätty salaiseksi.
Julkisen hallinnon päätöstenteon avoimuus on demokratian perusta.
Suomen vakuutus ”yhteisen ulko-ja turvallisuuspolitiikan velvoitteiden täyttämisestä” on annettu – EU:n vaatimana – julistuksena, heti sen jälkeen, kun EU-ministeriryhmä käsitteli kyseistä kuumaa aihetta kokouksessa 16/1993 20.12.1993.
Kokouksessa oli esillä edellisenä päivänä 19.12.1993 laadittu paljon kertova Ulkoministeriön muistio 1075.
Kyseinen pöytäkirja liitemuistioineen on tabu tänäkin päivänä.
Perään Suomen valtionhallinnon päätöksenteon avoimuutta, demokratiaa ja päätöksenteon valtiosääntöoikeudelisuutta, jotka on sivuutettu.
Kysymys ei siis ole YYA-ajan tai neukkulan ajan haikailusta.
Eileiseen Satakunnan Kansaan haastateltu Juha Korkeaoja tietää kyseisistä dokumenteista, jotka ovat vuosia olleet kokemäkeläisillä kotisivuilla.
Ks. salaiseksi määrätyn pöytäkirjan kohdasta 7, osoitteesta
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja
Ks. salaiseksi määrätyn muistion kohdasta 7, osoitteesta
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=pitka
Omalla kotisivulla em. asia löytyy osoitteesta, jossa tarkastelen markan hävittämistä ilman lakia. Tämä asia on pöytäkirjan ja muistion kohdissa 6, kun yhteisen puolustuksen velvoitteet ovat kohdissa 7.
Ks.
http://jormajaakkola.fi/EMU-petos
Totuusterveisin
Jorma Jaakkola, Kokoomus
Kokemäki
Salaisen pöytäkirjan ja muistion haltuunsa saanut rivikansalainen
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisten poliitikkojen ongelma on se, että moni heistä on aikanaan saanut Neuvostoliitto-tartunnan ja aika on muutenkin ajanut heidän ohitseen. Osa heistä näyttää vastustavan Natoa melkeinpä kirjaimellisesti henkeen ja vereen. Osa heistä takuuvarmasti on isänmaallisia, mutta hämäräksi jää, mistä isänmaasta on kyse.
Odotan mielenkiinnolla tulevaa Nato-selvitystä, koska jos se on tehty asianmukaisesti, johtopäätös jäsenyysasiassa on melko selvä. Ruotsi tulee näyttämään Suomelle siitä huolimatta tien Natoon. Ruotsissa jo parisen vuotta sitten Nato-kannattajia oli yhtä paljon kuin vastustajia ja viime vuonna kannattajia oli jo enemmän. Puolueet ja sotilaat ovat Ruotsissa alkaneet muodostaa myönteistä kantaa tulevaa ajatellen, jolloin myös kansa alkaa tajuta tilanteen vakavuuden. Suomi tulee siis tässäkin perässä.
Ilmoita asiaton viesti
En ole saanut neuvostotartuntaa.
Siinä, mistä kerron on Suomen demareiden (Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Paavo Lipponen) salailu.
Salaaminen murentaa demokratian kivijalan.
Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.
Ilmoita asiaton viesti
”Osa heistä takuuvarmasti on isänmaallisia, mutta hämäräksi jää, mistä isänmaasta on kyse.”
Useimmille kuitenkin Suomi. Demokratiassa asiasta kysyttäisiin asianomaisilta, mutta Suomessa tämä ei käy.
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo, tässä sinulle yksi metafora mitä ajatella rehellistä, vapauden henki, demokratian arvoja.
Vesi virtaavassa joessa ei seiso paikallaan. Jos siihen virtaan astuu ja menee niin sitten meno luonollsesti on siihen suuntaan minne joen vesi virtaa.
Jarmo: ”Demokratiassa asiasta kysyttäisiin asianomaisilta, mutta Suomessa tämä ei käy”.
Suomi on uskonut rauhaan ja Suomen tasavalta on edustanut demokratian arvoja, olla ja edustaa rauhanomaisuutta.
Samoin tehnyt Norja, en ole nähnyt enkä kuullut mitään valituksia Suomesta että Norja olisi, epärehellinen, roistovaltio tai sodan lietsoja? Ja Norja on itsenäinen maa ja samalla on NATO jäsen.
Mitä se kertoo NATO maista? Mikä henki siellä vaikutta?
Mitä Norja tekee? Mitä syytteitä on kohdistettu heihin? Mikä on Norjan arvomaailma?
Suomi on itse kokenut vuonna 1939 mitä piilee Itä naapurin johtajien USSR idean alitajunnassa.
Tarton rauhassa (1920) ei ollut mitään vikaa, se oli rauhaa kunniotava rauhan sopimus. Siinä oli USSR Stalinilla kaikki mahdollisuudet laittaa piste vihalle, ja keskittyä oman maan talouteen ja rehelliseen kaupan käymiseen Euroopassa.
Mutta mitä kävi? Rehellinen kaupan käynti ei kiinnostanut Stalinia eikä USSR johtajia.
Kiusaus oli mennä ryöstö retkelle Itä Eurooppaan, ja sen ne valitsi itselle.
Samalla tavalla Venäjän johtajilla oli mahdollisuus kunnioittaa naapuri maata Ukrainaa, ja sen itsenäisyyttä. Olla sen verran tajua että jos Ukrainalla menee asiat huonosti, niin antaa heille oma rauha korjata asiat omassa rauhassa.
Se on kansainvälinen normi 2012, kunnioittaa maiten itsenäisyyttä.
Mutta mitä teki Venäjän johtajat? Mitä piili heidän alitajunassa?
Kiusaus kun tuli lähellä, niin sitten kiusauksen voima oli liian suuri heidän alitajunnalle, se repesi auki, kävivät päälle, ja ne ottivat kaikki irti Ukrainan tilaisuudesta mitä saivat. Sen päälle vielä juhlivat Kriminiemimaan anastusta metallien kera.
Samoin teki Joseph Stalin, kun houkutus tarjous ryöstö retkestä tuli lähelle, niin sitten ei mitään kunnioitusta naapurille ja ne kylmästi kävivät päälle ja ottivat kaikki irti mitä saivat.
Suomi ei toimi niin, Suomen alitajunta on toisenlainen.
Suomi puolustaa oikeudenmukaisuutta, ja hylkää roisto valtioitten toimijat.
Siitähän tässä on kyse. Roisto valtio ei tiedä että on roisto valtio, jos kukaan ei sano sitä ääneen, ja kaikki vaan hyysäävät roisto valtioita pelossa.
Sehän on sinisilmäistä naiivisuutta valehdella itselle. Valehdella itselle ja kärsiä tappioita sen takia että joku naapuri iso uhkailee käyttää väkivaltaa, jos joku uskaltaa puhaltaa pilliin ja kertoa heille totuuden.
Sama iänikunen taistelu ihmisten mielentilasta, pimeyden voimien ja rehellisen totuuden valistuksen valon välillä.
Jarmo: ”Demokratiassa asiasta kysyttäisiin asianomaisilta, mutta Suomessa tämä ei käy”.
Kaupungit (3)
Viipuri
Sortavala
Käkisalmi
Kauppalat (2)
Koivisto
Lahdenpohja
Kokonaan luovutetut kunnat (39)
Antrea
Harlu
Heinjoki
Hiitola
Impilahti
Jaakkima
Johannes
Kanneljärvi
Kaukola
Kirvu
Kivennapa
Koiviston mlk.
Kuolemajärvi
Kurkijoki
Käkisalmen mlk.
Lavansaari
Lumivaara
Metsäpirtti
Muolaa
Pyhäjärvi Vpl.
Rautu
Ruskeala
Räisälä
Sakkola
Salmi
Seiskari
Soanlahti
Sortavalan mlk.
Suistamo
Suojärvi
Suursaari
Terijoki
Tytärsaari
Uusikirkko
Valkjärvi
Viipurin mlk.
Vuoksela
Vuoksenranta
Äyräpää
Osittain luovutetut kunnat (5)
Jääski
Korpiselkä
Pälkjärvi
Säkkijärvi
Vahviala
Alueitaan luovuttaneet, itsenäisinä Suomen puolella jatkaneet kunnat (16)
Ilomantsi
Joutseno
Kitee
Lappee
Nuijamaa
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Saari
Simpele
Tohmajärvi
Uukuniemi
Vehkalahti
Virolahti
Värtsilä
Ylämaa
Jarmo, Demokratiassa naapuri maita kunnioitetaan ja arvostetaan niiden itsenäisyyttä, mutta Neuvostoliitolle-venäjä ei sellaista käsitettä ymmärrä eikä tajua.
Sinun olisi pitänyt sanoa se Neuvostoliitolle 77 vuotta sitten. Marraskuu 1939.
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla Suomi, voi olla joku muukin maa. On huolestuttavaa, jos ulkoturvallisuusasioita käsitellessä isänmaallisuus ei ilmene puheista tai teoista niin, että sen voi lapsikin havaita. Täällä palstoillakin esiintyy paljon henkilöitä, joiden tarkoitusperiä voi vain arvailla.
Ilmoita asiaton viesti
”Demokratiassa naapuri maita kunnioitetaan ja arvostetaan niiden itsenäisyyttä”’
Nähtävästi myönnät ettei EU ole demokraattinen ja Natossa menettäisimme vielä osan suvereniteetistamme.
Ilmoita asiaton viesti
En myönnä sitä. Enkä ole sanonut että Suomen pitäisi liittyä Natoon. Jos ei ole aihetta liittyä niin miksi sitten liittyä.
Mutta paljon asioita on selviä.´
NATO’n juuret ovat jalot juuret. Jos eivät olisi jalot juuret niin ei sitten Norja olisi liittynyt NATO’on. Sehän on selvä asia.
Mistä NATO pelko/viha kumpuaa?
Se on vastakkain asettelua, kahden vastakkaisten voimien välillä. Se osoittaa että Itä naapurissa alitajunta maailmassa on menossa virrat eri suuntaan, kuin lännessä. Se johtaa ristiriitaan Venäjän johtajissa pinnan päällä.
Suomi pitä olla rehellinen ja sanoa että Suomi astuu sellaiseen virtaa mikä on rehellinen, oikeudenmukainen, arvokas, reilu, kunnioittaa naapuri maita, ei varata naapuri maitten omaisuutta, ei anasta naapuri maitten alueita, eikä valehtele päin naamoin kun pyydetään puhumaan rehellisesti.
Rehellisyydestä pitää olla todisteita, kunnioitaa naapuri maita antamalla heille mahdollisuuden puhua ja valittaa väärästä toiminnasta.
Mutta mitä Neuvostoliiton-venäjän johtajat tekevät?
Ne menevät ja turvautuvat pimeälle puolelle. menevät piiloon oikeutta pimeälle puolelle. Syyrian valtio on vajonnut pimeälle puolelle. 320,000 kuollutta henkeä. Venäjän johtajat suorastaa sukelsivat sinne pyssyt paukkuen, ja puolustavat Syyrian valtiota ja samalla kaikkea sitä mitä Syyrian johtaja edustaa.
Venäjän johtajat ovat täydessä pimeydessä suhteessa oikeudenmukaisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Johan oli lentävä kommentti Leinoselta. Pisti kyllä hymyilemään lapsellisuudessaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Venäjän johtajat ovat täydessä pimeydessä suhteessa oikeudenmukaisuus.”
Minua ei kiinnosta pätkän vertaa Venäjän johtajat jos eivät aiheuta ongelmia Suomelle. EU ja nyt Nato aiheuttaa ongelmia Suomen demokratialle koska kansan mielipidettä ei haluta kuunnella.
Ilmoita asiaton viesti
”Minua ei kiinnosta pätkän vertaa Venäjän johtajat jos eivät aiheuta ongelmia Suomelle.”
Heureka! Tästähän ovat varmasti useimmat suomalaiset kanssasi täysin samaa mieltä. Mutta mitä takeita on etteivät tule aiheuttamaan? Vaikka pätkän verran ongelmia. Syythän muista aina kyllä ovat löytäneet ja löytävät. Itsessä ei ole mitään vikaa.
***
Oikein hyvä blogikirjoitus Ari Pesonen!
Ilmoita asiaton viesti
Personaaliunioni pystyyn. Paasikivikin kannatti monarkiaa. Ruotsi-Suomi olisi rauhan takuumies Itämerellä.
Ilmoita asiaton viesti