Puolustusyhteistyössä Yhdysvaltain kanssa Ruotsi on paljon Suomea edellä

”Ei kannata kaivaa verta nenästä.", totesi Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja, professori Markku Kangaspuro Iltalehdessä 19.2.2016 kommentoidessaan yhdysvaltalaisten hävittäjien osallistumista sotaharjoituksiin Suomessa.

”Ex-valtiosihteeri kauhistelee USA:n joukkojen tuomista Suomeen” otsikoi Iltalehti 18.2.2016, kun pääministeri Matti Vanhasen hallituksen valtiosihteeri Risto Volanen (kesk., 71 vuotta) päivitteli Yhdysvaltojen osallistumista sotaharjoituksiin Suomessa.

”Pahinta on kuitenkin se, että hallitus on murentamassa Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta ja viemässä Suomea sotilasliitto Natoon. Äskettäin saimme tietää, että Yhdysvaltain ilmavoimien hävittäjät tulevat harjoittelemaan Suomen maaperälle ja ilmatilaan aivan Venäjän rajan läheisyyteen.”, ´totesi puolestaan EU-parlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk., 69 vuotta) blogissaan 13.2.2016.

”Harjoittelutoiminta [Yhdysvaltain kanssa] jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa ei ole läpihuutojuttu.” ja ”Emme osallistu sellaiseen kansainväliseen harjoitustoimintaan, joka muuttuneessa tilanteessa on saanut toisen luonteen ja voidaan tulkita toisella lailla ja näyttää siltä, että Suomi olisi jollain tavoin muuttanut perustavaa turvallisuuspoliittista linjaansa.”, totesi puolestaan Erkki Tuomioja (sd., 69 vuotta) kahdessa virkkeessä Demokraatti-lehdessä 11.2.2016.

Yhdysvaltojen osallistumista Suomen maaperällä käytäviin sotaharjoituksiin on kummastellut myös puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.).

Yhdysvaltojen osallistumista Suomessa pidettäviin sotaharjoituksiin ovat vastustaneet eniten Vasemmistoliiton ja SDP:n edustajat, Keskustasta lähinnä jo eläköityneet poliitikot. Sotaharjoituksia Yhdysvaltain kanssa vastustavat lähinnä Nato-kriitikot sekä jo eläköityneet vanhemmat turvallisuuspoliittiset toimijat, joiden aktiivikausi oli kylmän sodan ajassa ja joiden ajatusmaailmaa värjäävät edelleen kangistuneet YYA-Suomen toimintatavat.

Nuo henkilöt ajatellevat Venäjästä ja Yhdysvalloista ideologisesti, eivät rationaalisesti. Usein juuri Yhdysvallat nähdään kaiken pahan alkuna ja juurena. Kylmän sodan ajan Suomen erikoislaatuisia suhteita Neuvostoliittoon ei ole osattu pyyhkiä pois maailman muuttuessa. Turvallisuuspoliittisen ajatusmaailman päivitystä nykyaikaan kyseiset henkilöt eivät ole vielä kyenneet tekemään.

                                                                                             ****

Yleensä Suomen Nato-jäsenyyttä ja Suomen sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa vastustavat vertaavat sotilaallisesti liittoutumatonta Suomea sotilaallisesti liittoutumattomaan Ruotsiin. Heidän mielestään Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on kiveen hakattu niin vahvasti, että siihen voidaan varmuudella nojautua myös Suomessa. Ruotsi ei muuta kantaansa, ajatellaan sinisilmäisesti.

Tilanne on jo nyt muuttunut. Enää Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus ei ole kiveen hakattu. Totta kai Ruotsi puhuu julkisesti liittoutumattomuudestaan, mutta jopa julkiset teot ovat jo toista. Enää Suomen Nato-jäsenyysvastustajat eivät voi perustaa ajatteluaan Ruotsin sotilaalliseen liittoutumattomuuteen Suomen rinnalla.

Tällä hetkellä Suomi on Ruotsia jäljessä puolustussuhteiden kehittämisessä Yhdysvaltain kanssa. Ruotsi on vähintään puoli vuotta – ehkäpä jopa vuoden – meitä edellä. Myös Nato-yhteistyössä Ruotsi on Suomea edellä.

                                                                                             ****

Suomen toimintatavat sotilaallisen yhteistyön harjoittamisessa länsimaiden kanssa poikkeavat Ruotsista. Pyrimme hoitamaan asioita ei-julkisuudessa, mistä sitten syntyy sellaisia poliittisia ristiriitoja, kuin nyt yhdysvaltalaisten asevoimien osallistumisesta sotaharjoituksiin Suomessa. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa sotilaallisen yhteistyön tiivistäminen tehdään julkisesti ja julkisuudella on myös päämäärä: valmistaa kansaa Ruotsin Nato-jäsenyyteen.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist ilmoitti julkisesti Dagens Nyheterin (DN) haastattelussa 22.8.2015, että Ruotsi syventää puolustusyhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa. Hultqvistin mukaan erityisesti Venäjän aggressiivinen käytös edellyttää yhteistyön lisäämistä.

Hultqvistin haastattelussa ilmoitetusti Ruotsi ja Yhdysvallat laativat viime vuonna viisikohtaisen sotilasyhteistyötä käsittelevän työsuunnitelman, ja nuo kohdat ovat sotilaallinen yhteistoiminta (interoperabilitet), koulutustoiminta (övning och utbildning), materiaaliyhteistyö (materielsamarbete), tutkimustoiminta (forskning) ja kansainvälinen toiminta (internationella operationer). Työsuunnitelma on jo aktiivisessa valmistelussa ja toimessa.

Ruotsi oli valmistellut yhteistyön tiivistämistä Yhdysvaltain kanssa jo toukokuusta 2015 lähtien, jolloin puolustusministeri Peter Hultqvist vieraili Yhdysvalloissa (20.5.2015) ja tapasi mm. varapuolustusministeri Robert O. Workin. Asiasta uutisoivat niin Ruotsin hallitus kotisivuillaan kuin myös Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon kotisivuillaan.

Republikaanisenaattori John McCain puolestaan vieraili Ruotsissa viime elokuussa (19.8.2015). John McCain toimii senaatin asevoimien ja puolustusministeriön rahoituksesta vastaavan komitean puheenjohtajana (Chairman of the Senate Committee on Armed Services). McCain on keskeinen päättäjähenkilö Yhdysvaltain hallinnossa, kun maa suunnittelee esimerkiksi sotilaallisia sitoumuksiaan. McCainin Ruotsin vierailusta uutisoivat mm. Dagens Nyheter (DN) ja Ruotsin yleisradioyhtiö Sveriges Television (SVT).

Ruotsi ja Nato-maa Tanska allekirjoittavat 14.1.2016 Tukholmassa puolustusyhteistyösopimuksen, joka pitää sisällään Ruotsille ja Tanskalle luvan käyttää toistensa sotilastoimintaan liittyvää infrastruktuuria, kuten esimerkiksi lentokenttiä tai satamia. Sopimus sisältää lisäksi myös muun muassa tiedustelu- ja sijaintitietojen vaihtoa erityisesti Öresundin alueella, joka on maiden välinen portti Pohjanmereltä Itämerelle. Ruotsin ja Tanskan välisestä puolustusyhteistyösopimuksesta uutisoi mm. Dagens Nyheter (DN) sekä Ruotsin hallitus kotisivuillaan.

Vastaavia erityisesti allekirjoitettaviin sopimuksiin perustuvia sotilaallisia sitoumuksia Suomi ei ole toistaiseksi uskaltanut tehdä Nato-maiden kanssa, jollainen Yhdysvallatkin on.

Suomi ei vielä tällä hetkellä uskaltaisi solmia Yhdysvaltain kanssa viisikohtaista sotilasyhteistyötä käsittelevää työsuunnitelmaa eikä solmia vastaavaa liittoa esimerkiksi Nato-maa Norjan kanssa kuin mitä Ruotsi solmi Nato-maa Tanskan kanssa. Suomessa poliitikot pelkäävät kansalaisten reaktioita. Suomen kansalle läntinen tiivis sotilaallinen yhteistyö on pitkälti vielä uutta ja ennenkokematonta. Uutta se on myös osalle poliittisia puolueita etenkin vasemmalla laidalla Vasemmistoliitossa ja SDP:ssä, osin myös Keskustassa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi republikaanisenaattori John McCainin Münchenin turvallisuuskokouksessa viikko sitten lauantaina 13.2.2016. Keskustelujen sisällöstä ei juuri ole puhuttu julkisuudessa. Presidentin kanslian kotisivuilla on toki asia mainittu ja tapaamisesta on myös valokuva. Niinistö tapasi McCainin Münchenissä myös vuonna 2015.

Ulkoministeri Timo Soini puolestaan vieraili Yhdysvalloissa 1.-4.2.2016, ja myös tuon vierailun poliittisista keskusteluista ei ole juurikaan puhuttu julkisuudessa, mutta ensisijaisesti tiedotusvälineiden kiinnostuksen puutteesta. Ulkoasianministeriön lehdistötiedotteen mukaan Soini tapasi Yhdysvaltojen ulkopoliittista johtoa sekä kongressijäseniä ja osallistui myös presidentti Barack Obaman isännöimälle kansalliselle rukousaamiaiselle.

Suomalaismediaa ei ole suuri kiinnostanut, mitä presidentti Niinistö puhui McCainin kanssa tai edes se, ketä poliitikkoja ulkoministeri Soini Yhdysvalloissa tapasi. Soinin vierailusta ei löydy edes yhtään valokuvaa.

                                                                                             ****

Suomi seuraa Ruotsia läntisen puolustusyhteistyön tiivistämisessä ajallisella viipeellä ja asioita suuremmin julkisuudessa puhumatta. Vastaaviin sopimuksiin Suomi ei vielä ole uskaltanut ryhtyä, joihin Ruotsi on jo ryhtynyt Nato-maa Tanskan ja Yhdysvaltojen kanssa. Suomelle Nato-maa Norjan kanssa solmittava sopimus olisi yhtä hyödyllinen Lapin rauhanaikaiseksi puolustamiseksi kuin mitä Ruotsin sopimus on Tanskan kanssa Öresundin rauhanaikaiseksi puolustamiseksi.

Suomessa yhteisistä läntisistä sotaharjoituksista Nato-maiden ja Yhdysvaltojen kanssa sekä yhteisistä puolustusyhteistyötapaamisista ja -keskusteluista länsivaltojen kanssa olisi hyvä kertoa avoimesti ja julkisesti. Myös niistä sotaharjoituksista, jotka tapahtuvat Suomen maaperällä. Toiminnassa ei ole mitään salattavaa.

Venäjä tietää aina tarkasti missä mennään, joten Venäjän reaktioiden kannalta hiljaisuudella tai peräti asioiden salailulla ei ole pienintäkään merkitystä. Olisi hyvä kasvattaa pikku hiljaa Suomen kansaa länsiyhteistyöhön myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta, – ja myös Nato-jäsenyyteen. Asia on selvästi suomalaisessa politiikassa uusi, Ruotsissa ei niinkään.