Yhdysvaltalaisia Patriot-ohjuksia pian Ruotsin Gotlantiin?

Yhdysvaltalaiskenraali Ben Hodges kertoi viime viikonloppuna ruotsalaisen TV4:n haastattelussa, että Yhdysvalloilla olisi halukkuutta ottaa mukaan Patriot-ilmatorjuntaohjuksia Ruotsissa pidettäviin sotaharjoituksiin. Ben Hodges on sotilasarvoltaan kenraaliluutnantti ja toimii Yhdysvaltain Euroopan joukoissa.

Yhdysvallat haluaisi harjoitella ilmatorjuntajärjestelmän siirtämistä jostain Nato-maassa olevasta Yhdysvaltain tukikohdasta Ruotsiin ja takaisin joko ilmateitse tai meritse. Hodgesin mukaan Yhdysvalloilla olisi päämäärä pitää Ruotsissa Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän sisältämät harjoitukset kahden vuoden sisällä.

Patriot-ohjukset ja Ruotsi ei ole mikään uusi sanapari.

Jo kolme vuotta sitten 10.2.2013 Folkpartiet-puolueen puheenjohtaja Jan Björklund totesi Svenska Dagbladetin haastattelussa: ”En möjlighet är att köpa in Patriot-systemet från USA. Patriot på Gotland skulle påtagligt öka svårigheterna för andra länder att i en hotfull situation gå in i svenskt luftrum.” Vapaasti suomennettuna: ”Yksi mahdollisuus on ostaa Patriot-järjestelmä Yhdysvalloista. Patriot-ohjukset Gotlannissa lisäisivät uhkatilanteessa merkittävästi muiden maiden [Venäjän] vaikeuksia loukata Ruotsin ilmatilaa.”

Ruotsin puolustusvoimain komentaja Sverker Göranson oli todennut kaksi kuukautta aikaisemmin Svenska Dagbladetin haastattelussa 30.12.2012, että Ruotsin puolustus kykenisi kestämään hyökkäyksen kohteena parhaassa tapauksessa vain viikon. Toisin sanoen puolustusvoimain komentaja Sverker Göransonin mukaan Ruotsin puolustuskyky on surkea.

Porvarillisen ja liberaalin Folkpartiet-puolueen puheenjohtaja Björklund halusi siis Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän Gotlantiin jo vuonna 2013. Tuolloin ei ollut vielä mitään tietoa seuraavana vuonna tapahtuvasta Venäjän Krimin valtauksesta ja pahoin kiristyvästä turvallisuustilanteesta Itämerellä.

Ulkoministeri Carl Bildt kommentoi Jan Björklundin ehdotusta Aftonbladetissa. Bildt ei yhtynyt Björklundin mielipiteeseen eikä vielä tuolloin nähnyt Venäjää uhkana Ruotsille. ”Vi har goda relationer med Ryssland, sedan har vi rätt bestämda synpunkter på delar av den ryska politiken.”, ulkoministeri Bildt totesi Aftonbladetissa 10.2.2013. Vapaasti suomennettuna: ”Meillä on hyvä suhteet Venäjään, ja meillä on oikein hyvä käsitys Venäjän harjoittaman politiikan suuntauksista.”

Myöhemmin ovat Ruotsin mielipiteet muuttuneet täysin Venäjästä. Enää Ruotsi ei edes politiikkojenkaan piirissä pidä puolustuskykyään riittävänä huomioiden Venäjän kasvava sotavoima Itämeren ympäristössä. Ruotsalaispoliitikot ovat ottaneet entisen puolustusvoimain komentaja Sverker Göransonin sanat nyt tosissaan.

Ulkoministeri Carl Bildt olisi tänä päivänä taatusti eri mieltä kuin vuonna 2013, ja puolestaan Jan Björklund voi myhäillä tänään erityisen tyytyväisenä kolmen vuoden takaisille kannanotoilleen Patriot-ohjuksista.

On selvää, että Patriot-ohjusten tuonti Ruotsiin on jo ollut esillä jossain muodossa Ruotsin ja Yhdysvaltain välillä. Korkea-arvoinen yhdysvaltalaiskenraali ei ottaisi tuonlaatuista asiaa esille Ruotsin televisiossa sattumalta ja harkitsematta.

Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän ohjusten kantama on 70–96 kilometriä järjestelmä- ja ohjustyypistä riippuen (PAC-1/MIM-104B, PAC-2/MIM 104-C ja PAC-3/MIM-104F). Ballistisille ohjuksille kantama on vastaavasti noin 20–35 kilometriä (PAC-3 ja PAC-3 MSE). Patriot on surface-to-air-ohjusjärjestelmä (SAM), toisin sanoen maasta ilmaan laukaistavien ohjusten järjestelmä.

Patriot-ilmatorjuntajärjestelmä olisi otollinen Ruotsin etelärannikolle ja Gotlantiin torjumaan ennen kaikkea venäläislentokoneita, mutta järjestelmä on hyvä torjumaan myös alun perin Kaliningradista muodossa tai toisessa peräisin olevaa venäläisohjusaseistusta, olipa ohjukset laukaistu sitten maasta, mereltä tai ilmasta.

Sen sijaan Patriot-ohjuksilla ei Ruotsin maaperältä Kaliningradiin ylletä eikä ohjuksilla tuhota maakohteita, koska kyse on siis maasta ilmaan laukaistavista ohjuksista.

Jos arvioidaan Patriot-ohjusten sijoittamista Ruotsiin Baltian maiden kannalta, ei ohjuksilla toimita Baltian maissa. Ohjuksilla ei siis tuhottaisi Baltian maaperällä olevia viholliskohteita. Patriot-järjestelmällä voitaisiin sen sijaan suojata Ruotsia, mikäli maahan olisi sijoitettu esimerkiksi Nato-asestruktuuria Baltian maiden puolustamiseksi.

Vastaavasti Suomelle ohjukset voisivat antaa turvaa mm. Pietarin seudulta – vaikkapa Lugasta – peräisin olevista venäläisistä ohjuksista tai lentokoneista, joita voitaisiin tuhota ilmaan. Suomi on hankkinut Yhdysvalloista edistyksellisen JASSM-ohjusjärjestelmän, joka on pitkän kantaman ilmasta maahan laukaistavien risteilyohjusten järjestelmä. JASSM-ohjusten kantama on pitkä (noin 370 kilometriä), mutta järjestelmä ei voi tuhota esimerkiksi ilmassa olevia ohjuksia.

Suomi korvasi vanhat venäläiset BUK M1-ohjukset yhdysvaltalais-norjalaisella maasta ilmaan laukaistavalla NASAMS 2-ohjusjärjestelmällä ja AIM-20 AMRAAM-ohjuksilla vuonna 2009 allekirjoitetulla sopimuksella. NASAMS 2-järjestelmässä ohjuksien kantama on lyhyt ja ohjuspaino pieni. Kyse on kevyestä ja matalan kantaman ohjusjärjestelmästä vaikka Patriotiin verrattuna.

Eiköhän melko pian Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä harjoitella Ruotsin maaperällä, ja pian ohjusjärjestelmä tulee olemaan myös Gotlannissa sekä myös muualla Ruotsin eteläisellä Itämeren rannikolla.

Myös Suomen olisi syytä harkita Patriot-ohjuksia käyttöönsä. Julkisten tietojen mukaan Suomella ei Patriot-ohjuksia vielä ole, mutta tiettävästi puolustusvoimat on osoittanut kiinnostuksena niihin eri ajankohtina 2000-luvulla. Olisiko yhteisoston paikka Ruotsin kanssa, kun maiden välistä puolustusyhteistyötä ollaan kehittämissä muun muassa juuri yhteisten materiaalihankintojen nimissä?