Patria Norjaan, joko nyt Norja ostaisi kunnolla suomalaisia Paseja?

Suomi korvasi vanhat pääkaupunkiseudun turvana olleet venäläiset BUK M1-ohjukset yhdysvaltalais-norjalaisella maasta ilmaan laukaistavalla NASAMS 2-ohjusjärjestelmällä ja AIM-20 AMRAAM-ohjuksilla vuonna 2009 allekirjoitetulla sopimuksella. Nyt tiettävästi vanhat venäläisohjukset on jo korvattu kokonaisuudessaan noilla uusilla, vaihtotyö oli määrä saada loppuun vuonna 2015.

BUK-ohjus on tuttu meille kaikille malesialaismatkustajakoneen alasampumisesta kesällä 2014, josta vastuussa olivat ja ovat edelleen Itä-Ukrainan Venäjä-mieliset kapinalliset ja Venäjä.

NASAMS-ohjusjärjestelmä valittiin vuonna 2009 BUK-järjestelmän korvaajaksi osaltaan siksi, koska Norjassa oli suunnitteilla miehistönkuljetusajoneuvojen hankinta, ja Suomella oli tarjota Patrian ajoneuvoja vastakaupoissa.

NASAMS-ohjusjärjestelmiä (Norwegian Advanced Surface-to-Air Missile System) valmistaa norjalainen Kongsberg, jolle Suomen valtio myy nyt tänään 17.3.2016 julkistelulla kaupalla Patriasta yritysjärjestelyin vajaat puolet, tarkasti ottaen 49 prosenttia.

Puolustusvoimat tiedotti aikoinaan uuden NASAMS-ohjusjärjestelmän hankintasopimuksesta 25.6.2009 (tiedote löytyy täältä) ja Kongsberg tiedotti kaupasta puolestaan jo 29.4.2009 (tiedote löytyy täältä). Tuo kuvaa sinänsä periteisestä suomalaisesta tiedotuksen ripeydestä, saamme lukea Suomea koskevat asiat ulkomaisista tiedotusvälineistä ensiksi. Kaupan arvo oli noin 3 miljardia Norjan kruunua, ja ohjuslavettien kuljetusalustoina hankinnassa olivat SISU Defence Oy:n valmistamat panssaroidut 8×8 maastokuorma-autot (Sisu E13TP 8×8).

Kongsberg-konsernin pääosa on Kongsberg Defence & Aerospace (KDA), jolle kuuluu mm. ohjustuotanto ja juuri tuolta yhtiöltä NASAMS-ohjusjärjestelmä on ostettu. Norjan valtio omistaa Kongsbergista hallintaenemmistön, eli hieman yli puolet.

In a Nordic context, this choice of system opens up exciting opportunities for cooperation, operation, maintenance and even further joint Finnish-Norwegian evolution of the system.", kommentoi Suomen NASAMS-kauppaa Kongsbergin johtaja Harald Ånnestad vuonna 2009. Vapaasti suomennettuna: “Pohjoismaisissa yhteyksissä, tämä järjestelmävalinta avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia yhteistyöhön, käyttöön, huoltoon ja yhä pitemmälle menevään yhteiseen järjestelmän suomalais-norjalaiseen kehittämiseen.”

Kongsberg Defence & Aerospacen varatoimitusjohtaja Harald Ånnestadin sanat toteutuivat tänään, noin 7 vuotta noiden edellä kirjattujen sanojen lausunnan jälkeen.

Norja ei ostanut vastakauppoina miehistönkuljetusajoneuvoja Suomesta, mutta Norjassa on toki Pasi-kuljetuspanssariajoneuvoja, vuonna 1994–1996 Suomessa valmistettiin Norjaan 22 kappaletta Pasi XA-186-malleja. Hyvä saavutus tuokin. Niin, Ruotsiin liittyen sen sijaan Norja osti vuonna 2014 144 ruotsalaista CV90 MKIII-rynnäkköpanssarivaunua, kauppahinta 10 miljardia Norjan kruunua.

Norjan miehistönkuljetusajoneuvojen hankinnasta ei siis vuoden 2009 aikoihin – eikä myöhemminkään – löydy mistään mitään julkista merkintää eikä uutista, ei Suomesta eikä Norjasta. Suomalais-norjalaisia Pasi-kauppoja ei syntynyt. Ostettiinko ohjusjärjestelmä suomalaisperinteiseen tapaan hyväuskoisessa luulossa, että kauppakumppani kyllä ostaa tuotteitamme, kunhan me ostamme ensiksi?

Nyt siis Patria siis myydään puolittain Kongsberg-konsernille, jolta ostimme ohjuspuolustusjärjestelmän vuonna 2009 uskossa, että Norja ostaisi meiltä vastavuoroisesti Paseja. Järjestelmä oli sinänsä ostokelpoinen ilman vastakauppoja. Vastakauppoja ei syntynyt. Kuka vedätti ja ketä?

Mielenkiintoine kysymys on, mikäli Norja olisi ostanut Paseja NASAMS-ohjusjärjestelmän vastakauppana, olisiko Patria nyt myyty lähes puolittain Norjaan vai olisiko Kongsbergin ja Patrian yhteistyö jossain muussa muodossa jatkunut erillisinä yhtiöinä: Patria olisi toimittanut alustat ja Kongsberg ohjusjärjestelmät.

Yhteistyö ei ehkä olisi jatkunut erillisinä yhtiöinä. Kysymys on siitä, kuka vie ja kuka vikisee perässä. Joka tapauksessa pohjoismainen puolustusyhteistyö on erittäin tärkeää ja kannatettavaa, mutta Suomelle olisi yhä enemmän tullut ongelmatilanteita eteen Patrian suhteen, koska emme ole Naton jäsenmaa ja sijaitsemme sotilaallisesti riskivyöhykkeellä Venäjän naapurissa.

Meillä ei ole uskottavuutta kriisiajan toimituksista. Olemme harmaan vyöhykkeen asetoimittaja, jolla ei ole tästä syystä mitään erityistä uskottavuutta. Siinä mielessä Patrian myynti Nato-maahan puolittain oli ihan oikein, kun itse sinnittelemme jääräpäisesti Naton ulkopuolella, emmekä voi käydä täysimääräistä taloudellista puolustusyhteistyötä länsimaiden kanssa. Suomen kaltainen pieni Venäjän rajanaapurimaa ei menesty läntisillä asemarkkinoilla ja aseteollisuutemme on ajansaatossa pikkuhiljaa kuihtunut. Kauppojen hakeminen on ollut tuskaisen vaikeaa ja jo kaupan käynnin pelisääntöjäänkin olemme myös koetelleet oikeuskäsittelyjen perusteella.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu