Hävittäjähankinnasta on tehty heti alkuun turvallisuuspoliittinen linjakysymys

Ilta-Sanomien otsikko 3.2.2016: ”Matti Vanhanen: Ilmavoimien Hornetien seuraajiksi perusteltua valita ruotsalaisia Jas-hävittäjiä”.

Kuten lukija huomaa, suuntaudun vahvasti siihen, että hyvistä Hornet-kokemuksista huolimatta, tietty laajempi etu voisi olla saavutettavissa tällä kertaa erilaisella yhteistyökokoonpanolla”, viittaa kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) Ilta-Sanomien lehtihaastattelussa siihen, että seuraava hävittäjähankinta tulisi tehdä Ruotsista, ja hävittäjä olisi Jas Gripen eikä ainakaan yhdysvaltalainen F/A-18 Super Hornet.

Se, että Suomen seuraava hävittäjä ei olisi ainakaan yhdysvaltalainen F/A-18 Super Hornet, oli Vanhaselta todennäköisesti freudilainen lipsahdus, kun Vanhanen toteaa ”…hyvistä Hornet-kokemuksista huolimatta…”.

Kansanedustaja Matti Vanhanen tulee olemaan Keskustan presidenttiehdokas vuoden 2018 presidentinvaaleissa.

Etukäteen ei pidä sanoa, mitä valitaan, jotta ei häviä hinnassa. Mutta tähän ruotsalaiseen hankintaan [Jas Gripeniin] liittyy kiistattomia etuja.”, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) totesi MTV:n haastattelussa 19.3.3016. Heinäluoma ei tarkenna, mitä Jas Gripenin ”kiistattomat” edut olisivat. Siis edut, mitä Ruotsi voi tarjota, mutta muut tarjokkaat eivät.

Suurimmalla todennäköisyydellä kansanedustaja Eero Heinäluoma tulee olemaan sosialidemokraattien presidenttiehdokas vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Tuomiojan jo kieltäydyttyä ei SDP:llä ole muita varteen otettavia ehdokkaita, kun Jutta Urpilainen on puolueelle liian länsi- ja Nato-myönteinen.

Yksi presidenttikandidaatti (Matti Vanhanen) ja yksi presidenttiehdokaskandidaatti (Eero Heinäluoma) ovat jo nyt siis ottaneet viitisen vuotta etukäteen kannan, mistä Suomen seuraavat hävittäjät pitäisi hankkia.

Heidän mielestään hankintamaan tulisi olla Ruotsi ja Suomen uuden hävittäjän Jas Gripen. Vanhaselle ja Heinäluomalle on yhdentekevää, millainen valittava hävittäjätyyppi teknisesti on, mitä ne maksavat ja mitä ovat niiden elinkaarikustannukset, miten niiden huolto toimii ja mikä on hävittäjätoimittajan täydennysvalmius kriisi- ja sotatilanteessa.

Gripeneillä on ollut ajoittaisia vaikeuksia pysyä ilmassa. Unkarilaisille vuokrattu Jas Gripen -hävittäjiä tuhoutui maahansyöksyssä 19.5.2015 Tšekeissä ja 10.6.2015 niin ikään unkarilaisille vuokratun koneen laskeutuminen Kecskemétin lentokentälle epäonnistui, lentäjä pelastui heittoistuimella. Ruotsin oman lennoston hävittäjä tippui puolestaan Itämereen Karlskronan eteläpuolella 1.6.2005 ja toinen Jas Gripen syöksyi maahan lähellä Vidselin lentokenttää Pohjois-Ruotsissa 19.4.2007.

Matti Vanhanen ja Eero Heinäluoma tekevät Jas Gripen -puheillaan ovelaa politiikkaa. On yleisesti tiedossa, ettei heidän ulkopoliittinen linjansa ei ole missään nimessä Nato-myönteinen. Heinäluoma on jopa vihamielinen etenkin Naton voimakkainta sotilasmahtia – Yhdysvaltoja – kohtaan.

                                                                                          ****

Tällä hetkellä hävittäjähankinnassa avainhenkilö on puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.). Hän onkin viisaasti varoitellut politiikkoja ottamatta etukäteen kantoja hävittäjähankintaan. Blogissaan 20.2.2016 Niinistö totesi: ”Silti jo nyt julkisuudessa on esiintynyt mielipiteitä meille parhaiten sopivasta hävittäjästä. Tällaisille mielipiteille ei vielä ole asiallisia perusteita eikä varsinkaan ajankohta näiden esittämiselle ole oikea.

Puolustusministerin asiallinen huomautus on kuulunut kuuroille korville etenkin Heinäluoman tapauksessa. SDP:n vihamielisyys perussuomalaisia kohtaan pursuaa jo tässäkin asiassa. Heinäluoma tieten tahtoen kielloista huolimatta liputti ruotsalaisten Jas Gripenien puolesta.

Jussi Niinistö ei ole itse liputtanut ollenkaan ruotsalaisten Jas Gripenien suuntaan.

Siinä vaiheessa, kun Hornetien korvaaminen tulee ajankohtaiseksi, Jas Gripeneistä ei todennäköisesti ole tarjolla uusimman, viidennen sukupolven koneita.”, totesi puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Niinistö blogissaan jo 7.4.2015. Niinistö totesi myös, että vain Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina pystyvät valmistamaan liukuhihnatuotantona uusimpia viidennen sukupolven hävittäjiä 2020-luvulla, ja Ruotsi pystyisi parhaimmillaankin toimittamaan vain 4,5 sukupolven hävittäjiä.

Jos nyt valittaisiin joku muu konetyyppi kuin amerikkalaisvalmisteinen F-35, olisi se myös poliittinen päätös ja kertoisi, että transatlanttisten suhteiden sijaan tukeudumme vaikkapa Ruotsiin.”, totesi Jussi Niinistö Iltalehden haastattelussa 3.4.2015.

Niinistö ei siis ole ruotsalaishävittäjien perään sekä turvallisuuspoliittisista linjasyistä että hävittäjäkaluston vanhakantaisuus- ja toimitusvarmuussyistä. Ruotsi ei kykene uusien hävittäjien liukuhihnatuotantoon.

                                                                                          ****

Jas Gripen-hankinnan taka-ajatus ja pyrkimys Vanhasella ja Heinäluomalla lienee sitouttaa Ruotsi Suomen haikailemalle sotilaallisen liittoutumattomuuden linjalle ja yhteiselle Suomen määrittelemälle ulkopolitiikan linjalle. Tuosta samasta linjasta on vihjannut myös presidentti Sauli Niinistö uudenvuoden puheessaan 1.1.2016:

Olisikin loogista, että rakentaisimme [Suomi ja Ruotsi] myös ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä pidemmälle. Molempien etu on pyrkiä edistämään yhteistyövaraista turvallisuutta, johon sisältyy myös pyrkimys luottamusta herättävien toimien kehittämiseen.

Matti Vanhanen puolestaan totesi Ilta-Sanomien haastattelussa 3.2.2016 samasta asiasta, että kahden maan puolustusliitto ei voi toimia, ellei mailla ole yhteistä ulkopolitiikkaa.

Ei siis toimi, jos toinen on Natossa ja toinen ei.

Onko Vanhanen ja Heinäluoma yrittämässä ostaa Ruotsilta Suomelle sopivaa ulkopolitiikkaa hävittäjäostoilla? Suomi siis ostaisi hankintahinnaltaan vähintään 5-10 miljardia euroa maksavat hävittäjät Ruotsista, ja Ruotsi pysyisi Suomen toiveiden mukaisesti Nato-jäsenyyden ulkopuolella. Onko Suomi nyt ottamassa venäläiseen tapaan talouden välineeksi ajamaan omia turvallisuuspoliittista asioitaan lähiympäristössään?

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Niinistö oli oikeassa blogikirjoituksessaan 26.3.2015, että hävittäjävalintaan liittyy myös poliittinen ulottuvuus. Olemmeko halukkaita tuketumaan puolustusyhteistyössä ja asehankinnoissa maailman mahtavampaan sotilasmahtiin Yhdysvaltoihin vai pikkuruiseen Ruotsiin.

Puolustusministeriön on tyhjä tehdä mitään hävittäjähankintaan liittyviä teknistä vertailuja ja muutakaan ostettavan tavaran laadun arviointia, jos hävittäjät on jo päätetty ostaa Ruotsista, ja jos Suomen seuraava presidentti on Vanhanen tai Heinäluoma.

Ai niin, Ruotsi tulee suuntautumaan vuoden 2018 vaalien jälkeen Natoon, ja Suomi jää ehkä lopulta yksin soittelemaan ”yhteisellä ulkopolitiikalla” tyhmänä ja naurettavana tänne hallamaiden perukalle.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu