Itärajan pakolaiskriisissä kysymys oli Suomen Nato-jäsenyydestä

Ulkoasiainministeriö julkisti torstaina 28.1.2016 lehdistötiedotteessaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä laadittavan Nato-selvityksen tekijät. Selvityksen on määrä valmistua pian tällä kevätistuntokaudella.

29.1.2016 Suomen Nato-selvityksen laadinta uutisoitiin Venäjällä laajasti kautta koko lehdistön. Jutut Suomen Nato-selvityksestä olivat muun muassa Ria Novostin, Korrespondentin, RBK:n, Zavtran ja Komsolskaja_Pravdan sivuilla.

Jo pelkästään Nato-selvityksen laatiminen Suomessa on saanut Venäjän aktiivisiin toimiin. Venäjä näkee, että jo tässä aikaisessa vaiheessa on parempi toimia niin, ettei Suomen Nato-selvityksessä nähtäisi Nato-jäsenyyttä myönteisenä tai edes mahdollisuutena.

Venäjän painostus Suomea kohtaan – ja jopa uhkaaminen – on perustunut pääsääntöisesti Suomen itärajaan. Venäjä muistuttaa ja on jo muistuttanut jo vuosikymmenten ajan Suomen ja Venäjän yhteisestä pitkästä itärajasta. Venäjän toiminta onkin ollut sangen tuloksellista. Suomalaiset poliitikot ja virkamieskunta ovat ottaneet venäläispuheet todesta kyseenalaistamatta itäraja-asiaa käytännössä millään muotoa. Itärajan lisäksi Venäjällä on ollut tapana vedota myös siihen, ettei Suomen kansan enemmistö tue maan Nato-jäsenyyttä, eikä siksi jäsenyys olisi mahdollinen.

Ria Novosti haastatteli Venäjän Suomen-suurlähettiläs Alexander Rumjantsevia, ja laaja juttu julkaistiin Ria Novostin sivuilla 10.2.2016 otsikolla ”Посол России: Финляндия пока не видит необходимости вступать в НАТО”, suomennettuna: ”Venäjän suurlähettiläs: Suomi ei näe tarvetta liittyä Natoon”.

Haastattelun ja jutun julkaisuajankohta ei ollut sattumaa. Nato-selvityksen ja Venäjän Suomeen kohdistuneiden toimien aikataulutusta on käsitelty myöhemmin tässä kirjoituksessa.

Suurlähettilään haastattelun yksi pääaihe oli Suomen Nato-selvitys. Jutussa taas kerran muistutettiin suomalaisille perinteiseen tapaan yhteisestä yli 1300 kilometriä pitkästä rajasta. Suurlähettilään mielestä Suomen Nato-jäsenyys ole mahdollinen myöskään siksi, koska kansalaisten enemmistö ei sitä tue.

Lehtijutussa oli jo perinteiseksi Venäjällä Suomen itärajaa koskevaksi painostuskeinoksi muodostunut ilmaus: ”Естественно, что при изменении военно-политической обстановки (а превращение 1300-километровой границы с Финляндией в линию соприкосновения с военным блоком, в котором Россия не участвует, это весьма существенное изменение) Россия вынуждена будет анализировать возникшую ситуацию.” Suomennettuna: ”Luonnollisesti jos sotilaallis-poliittinen tilanne muuttuu (toisin sanoen 1300 km pitkä raja on Suomen [muuttuneessa] linjassa kosketuksessa sotilasliittoon, jossa Venäjä ei ole mukana, tämä on erittäin merkittävä muutos), Venäjän on analysoitava syntynyttä tilannetta.”

                                                                                                      ****

Pohjoisella itärajalla viime syksynä alkanut ongelma Venäjältä tulevista turvapaikanhakijoista oli Venäjältä Suomen turvallisuuteen liittyvä karkeaotteinen poliittinen toimi. Painostukseksi se muodostui kuitenkin vasta tämän vuoden puolella.

Venäjä otti vaikutusvälineeksi itärajan ja osoitti samalla suomalaispoliitikoille, kuinka helposti toimiva ja tuloksia tuottava painostuskeino Venäjälle Suomen itäraja on. Suomi on käännettävissä toimimaan melko pehmein toimin Venäjän päämäärien mukaiseen suuntaan. Itärajan pakolaisongelmalle ja sen ratkaisemisella Venäjä halusi viestittää Suomelle, että tehtävässä Nato-selvityksessä Suomen Nato-jäsenyysmahdollisuutta ei ole syytä viedä eteenpäin.

Toimenpiteiden ja tapahtumien aikataulutus kertoo paljon:

• 28.1.2016 ulkoasiainministeriö julkisti tiedotteen Nato-selvityksen tekemisestä

• 29.1.2016 Suomen pääministeri Juha Sipilä tapaa Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin Pietarissa yhtenä aiheena pohjoisen itärajan toimivuus

• 9.2.2016 puolustusvoimat tiedotti Yhdysvaltain Oregonin kansalliskaartin (Oregon ANG) Boeing F-15C-hävittäjäosaston laivuevierailusta Karjalan lennostoon 9.–20. toukokuuta 2016

• 10.2.2016 julkaistiin Ria Novostissa Venäjän Suomen suurlähettiläs Alexander Rumjantsevin laaja haastattelu otsikolla ”Venäjän suurlähettiläs: Suomi ei näe tarvetta liittyä Natoon”

• 12.2.2016 presidentti Sauli Niinistö tapasi Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin Münchenissä yhtenä aiheena Suomen ja Venäjän välisen rajan toimivuus

• 12.2.2016 julkaistiin tieto tasavallan presidentti Sauli Niinistön matkasta Moskovaan

• 18.2.2016 puolustusministeri Jussi Niinistö tiedotti puolustusvaliokunnassa Yhdysvaltojen Stryker-miehistönkuljetusvaunujen saapumisesta Suomessa pidettävään Arrow-sotaharjoitukseentoukokuussa 2016

• 21.–22.2.2016 turvapaikanhakijojen määrällinen kasvu Venäjältä pohjoisella itärajalla synnyttivät vilkkaan julkisen keskusteluun Suomessa, ja itärajan pakolaisvirta oli suomalaisen median ylivoimainen ykkösaihe

• 22.2.2016 sisäministeri Petteri Orpo tapasi Venäjän sisäministeri Vladimir Kolokoltsevin aiheena pohjoisen itärajan rajayhteistyö

• 26.2.2016 Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n tiukentamaan pakolaisten valvontaa pohjoisella itärajalla, ja turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen tyrehtyi

• 22.3.2016 presidentti Niinistö tapaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin Moskovassa yhtenä aiheena rajayhteistyö

                                                                                                      ****

Pohjoisen itärajan pakolaisongelma revähti siis heti sen jälkeen, kun Suomi oli ilmoittanut lehdistötiedotteella julkisuuteen tarkempia tietoja Nato-selvityksen tekemisestä ja sen lopullisesta aikataulusta. Ei tarvitse olla erityisen Venäjän toimintatavat tietävä ymmärtääkseen asioiden syy-seuraus -yhteydet. Toivottavasti Venäjän suurlähettiläs Alexander Rumjantsev ei jo 10.2.2016 todennut Suomen Nato-selvityksen lopputulosta: ”Suomi ei näe tarvetta liittyä Natoon”.

Mielenkiintoinen heräävä kysymys on, onko Suomen korkein ulkopoliittinen johto luvannut jotain Venäjälle Suomen Nato-jäsenyyteen liittyen, jotta itäraja alkaisi toimia Suomen edellyttämällä tavalla. Niinistön ja Putinin sekä myös maiden virkamiehistön välisistä ja keskenään käydyistä itärajakeskusteluista olisi hyvä saada tietoja julkisuuteen. Mitä on kaikkea puhuttu ja sovittu – ja milloin?

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu totesi Ria Novostin 11.12.2015 julkaisemassa haastattelussa Naton laajenemisesta Itä-Euroopassa: ”Сегодня активно готовятся к вступлению в блок Черногория, Македония, Босния и Герцеговина, Грузия и Украина", а "В сферу интересов альянса вовлекается Финляндия, Швеция, Сербия и Молдавия.” Suomennettuna: ”Nyt [Nato] valmistautuu aktiivisesti liittämään [puolustus]liittoon Montenegron, Makedonian, Bosnian ja Hertsegovinan, sekä Georgian ja Ukrainan.” ja "Liiton valtapiirissä ovat mukana Suomi, Ruotsi, Serbia ja Moldova."

Venäjällä on siis määritelty Suomelle jo paikka puolustusliitossa. Venäjällä on varauduttu edellä lueteltujen maiden puolustusliittolähentymiseen ja useiden maiden jäsenyysprosesseihin.

Alun perin Nato-selvityksen piti valmistua jo näihin pääsiäisen aikoihin, mutta toistaiseksi sitä saadaan edelleen odotella. Nähtäväksi jää, onko Venäjän toimilla ollut vaikutusta selvityksen sisältöön sekä myös aikatauluun, eikä selvitykseen loppupäätelmänä kirjattaisi Venäjän suurlähettilään ilmoittamana kliseisesti ”Suomi ei näe nyt tarvetta liittyä Natoon.” ja ”Nato-jäsenyys ei edistäisi vallitsevissa olosuhteissa Itämeren alueen vakautta.” Venäjän kädenjälki näkyisi selkeästi selvityksen johtopäätöksessä ja uussuomettumispuheille löytyisi uutta vakuuttavaa pohjaa.

Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa on Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumien jälkeen näkyvissä merkkejä uussuomettumisesta: Suomi tilasi Venäjältä ydinvoimalan, Suomi on herättänyt henkiin Venäjän esittämänä 3 vuotta jäissä olleen maiden välisen talouskomission ja Suomen entistä pääministeriä ollaan nimittämässä Venäjän suurimman ja valtio-omisteisen pankin hallitukseen.

Suomen Nato-jäsenyyttä vieroksuvien ja puolueettomuutta kaipaavien on syytä huomata, etteivät puolustusministeri Shoigun listassa ole Itävalta, Sveitsi eikä Irlanti. Suomi ja Ruotsi ovat siis Venäjän mielestä jo integroituneet Natoon vaikkeivat jäseniä vielä olekaan. Liittoutumattomuus Suomelle ja Ruotsille on jo pois laskuista eikä sellaista vaihtoehtoa yksinkertaisesti enää ole olemassa.

Nato-selvityksessä pitäisi Suomen itäraja-asia käydä huolella läpi, ja avata se perin pohjin loogiselle ajatusketjulle. Nyt Venäjän käsitys itärajasta on Suomessa mennyt täysin läpi kyseenalaistamatta ja Venäjällä laadittuja lauseita rajan pituudesta toistellaan Suomessa ilman tarkempaa analyysia.

Kun sanotaan, että Suomen Nato-jäsenyyden myötä Naton ja Venäjän välisen rajan pituus kaksinkertaistuisi, niin samalla olisi myös selvitettävä, onko tällä ensimmäisellä Norjan, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan muodistamalla puoliskolla ollut mitään erityisiä ohjelmia vuodesta 1949 (Norja), vuodesta 1999 (Puola) tai vuodesta 2004 (Viro, Latvia ja Liettua). Jos ei ole ollut, miksi sitten Suomella erityisesti olisi? Olisiko Suomella jokin erityinen puolisko joka imuroisi kaiken Venäjältä tulevan?