Venäjän sotilastiedustelua myös Suomessa on seurattava tarkkaan

Venäläisen M-55 Geophysica -tutkimuskoneen piti tulla tekemään EU-rahoitettua ”ilmastontutkimusprojektia” Ruotsiin huhtikuussa. Venäjän Ruotsin-suurlähetystö oli pyytänyt lupaa tutkimuslennoille 18.3.2016 ja lentojen oli määrä tapahtua Kiirunan alueella aluksi 13.3.2016-15.4.2016. Venäjän Ruotsin-suurlähetystö uudisti 31.3.2016 lupahakemuksen koskemaan ajanjaksoa 15.4.2016-29.4.2016, mutta ruotsalaisviranomaiset eivät enää lämmenneet tuolle uudelle hakemukselle. Ruotsin puolustusvoimat epäili vakoiluriskiä, eikä lupaa myönnetty.

M-55 Geophysica on vanha Neuvostoliiton aikainen tiedustelukone, jota pidettiin yhdysvaltalaisen U2-tiedustelukoneen vastaparina. Nyttemmin sitä käytetään – ainakin venäläisten mukaan – lähinnä vain ilmakehään liittyvässä geofysikaalisessa tutkimustoiminnassa.

Tuo vanha Neuvostoliiton tiedustelu- ja vakoilukone laskeutui Kiirunaan huhtikuun puolivälissä 15.4.2016. Venäläiskone oli saanut diplomaattisen luvan laskeutua Ruotsiin, mutta kolmen viikon ensimmäinen lupa umpeutui samana päivänä 15.4.2016, kun kone saapui Kiirunaan.

Syntyneessä tilanteessa venäläiskone loukkasi Ruotsin aluetta huhtikuussa useiden vuorokausien ajan. Luvattoman koneen olisi pitänyt poistua Ruotsista kahden vuorokauden sisällä 17.4.2016 mennessä. 16.4. Venäjä ilmoitti, ettei kone voisi poistua Ruotsin alueelta Ruotsin puolustusvoimien tekemän päätöksen mukaan. Venäjän suurlähetystön mukaan lentäjän lentoasussa oli ”tekninen ongelma”, jota pitäisi testata korkealla ilmassa, koneen enimmäislentokorkeushan on yli 21 kilometriä. 18.4.2016 Ruotsin puolustusvoimat myönsi koneelle luvan jäädä maahan 19.4.2016 saakka.

Kun kone ei kuitenkaan ollut poistumassa Ruotsista, Ruotsin puolustusvoimat pyysi Venäjältä lisäselvitystä. Puolustusvoimat ihmetteli, miksi lentäjän asua pitäisi testata korkealla Ruotsin ilmatilassa, ja Venäjälle tarjottiin ruotsalaista teknistä apua. Apu ei kelvannut venäläisille. Venäjän suurlähetystön mukaan ongelman ratkaisu olisi vaatinut teknisen avustajan matkustamista Tukholmasta Kiirunaan pukemaan lentoasu lentäjän päälle. Venäjä olisi siis varsin sinnikäs ja kekseliäs päästäkseen lentämään Ruotsin ilmatilassa huhtikuun loppupuolella.

Ruotsin puolustusvoimat poltti lopulta päreensä, ja venäläiskoneelle annettiin poistumismääräys ja kone poistuikin maasta 21.4.2016. Koneen lentoreitti oli Suomen läpi, eikä venäläisen tiedustelu- ja vakoilukoneen lennolle ollut Suomen puolustusvoimain lupaa. Lentoreitti kulki Suomen ilmavoimien keskeisten tukipisteiden (Pirkkala ja Tikkakoski) välimaastossa 17 000 metrin korkeudessa. On syytä olettaa, että koneella oli olemassa tekninen vakoilumahdollisuus myös Suomessa. Kuinka kummassa tuollaiselle koneelle on ylipäätään annettu lentolupa Suomen läpi konsultoimatta puolustusvoimain kanssa?

Mistä M-55 Geophysica -tutkimuskoneen toiminnasta Ruotsissa oli siis kysymys? Kyse oli puhtaasti vakoilusta ja venäläiskone oli tiedustelu- ja vakoilukone.

Dagens Nyheterin lehtijutun mukaan Ruotsin ja Ruotsin läntisten sotilaskumppanimaiden oli kyseisellä Kiirunan alueella Vidselin lentotukikohdan tuntumassa Älvsbystä lounaaseen määrä testata kehittyneitä asejärjestelmiä.

Kyse oli huippusalaisista ohjusammunoista (topphemliga robotskjutningar), jotka oli ajoitettu ajanjaksolle 18.4.-29.4.2016. Kysymys oli ensisijaisesti uuden tutkaohjatun Meteor-ohjuksen testaamisesta, ja tuolla ohjuksella on päämäärä voida ampua alas lentoaluksia pitkän kantaman – jopa 100 kilometrin – päästä. Meteor-ohjushankkeessa ovat mukana Ruotsin läntisistä sotilaskumppanimaista Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Iso-Britannia MBDA-ohjusvalmistajayhtiön kautta. Meteor-ohjuksia on tarkoitus käyttää mm. JAS Gripen-hävittäjissä, myös uusimmassa E-tyypissä. Suomen Hornet-hävittäjät on varustettu puolestaan vastaavanlaisilla Amraam-ohjuksilla.

Suunniteltu ohjustestausajanjakso oli sama sen ajankohdan kanssa, jolle Venäjä oli hakenut siirrettynä lentolupaa tutkimuskoneelleen uudelle ajanjaksolle 15.4.2016-29.4.2016 ajanjakson 13.3.2016-15.4.2016 sijaan. Ohjusammuntoja ei Vidselin alueella kuitenkaan suoritettu.

Samana ajankohtana 24.4.-29.4.2016 Ruotsin Jokkmokkin lentotukikohdan (Jokkmokksbasen) tuntumassa oli uudentyyppinen sotaharjoitus, joka olisi ollut venäläiskoneen lentoreitin alapuolella vastaavasti kuin Vidsel. Norrbottenin lennoston (Norrbottens flygflottilj F 21) harjoituksessa oli tarkoitus testata uutta ruotsalaista sotilaallisen toimintakyvyn suunnitelmaa ja toimintamallia (ett nytt koncept och en ny metod).

Venäjällä on siis tapana naamioida sotilastiedustelua ja -vakoilua siviilihankkeiksi, ja käyttää härskisti hyväksi jopa EU-rahoitusta olemalla mukana EU-hankkeissa halpana laitetoimittajana.

Noita vastaavia venäläisiä ”tutkimustehtäviä” tekeviä meri- ja ilma-aluksia on ollut myös Suomessa, mutta Suomi ei ole oikein tajunnut niitä tyhmyyttään sotilastiedusteluksi ja -vakoiluksi.

Keväällä 2015 Suomen ilmavoimat harjoitteli Ruotsin ja Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa Porin edustalla

Selkämerellä. Harjoitus kesti neljä päivää kahdessa otteessa, ensimmäinen jakso oli 25.3.-26.3.2015. Harjoituksen tiimoilta Suomeen saapui Nikolay Trubyatchinsky -niminen venäläisalus (НИС ”Николай Трубятчинский”). Venäläissivustojen mukaan alus tekee seismisiä ja geofysikaalisia mittauksia. Virallisesti Panamaan rekisteröity ”tutkimusalus” saapui Naantalin satamaan viikkoa ennen Porin edustan ilmasotaharjoitusta. Aluksen tarkoitus oli jatkaa matkaansa Naantalista Poriin.

"Me olemme selvittäneet aluksen statusta viime viikon lopulta lähtien. Alus on huomenna [26.3.2015] lähdössä Poriin eikä meillä ole tällä hetkellä syytä pitää sitä Naantalissa.", kertoi Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentaja Tomi Kivenjuuri Helsingin Sanomien lehtijutussa 25.3.2015.

Suomalaisviranomaiset eivät siis puuttuneet venäläisen ”tutkimusaluksen” toimintaan, vaan se pääsi vapaasti tiedustelemaan Porin satamaan ilmasotaharjoitusta. Tuon laatuisten alusten pääsy lähelle sotaharjoitusaluetta olisi aina estettävä, eikä perusteluja pääsyn sallimiselle pidä hakea lainsäädännöstä. Suomen olisi syytä ottaa mallia Ruotsista: kun alueelle ei sallita pääsyä, niin ei sitten sallita, sanoipa laki mitä hyvänsä.

Ruotsin rannikolla Tukholman saaristossa oli sukellusvenejahti syksyllä 2014.

Silloinkin Itämerellä liikkui Pietarista lähtenyt vedenalaiseen etsintään ja merenpohjan kartoittamiseen erikoistunut sinivalkoinen venäläistutkimusalus nimeltään Professor Logatshev (НИС "Профессор Логачев"). Venäläissivustojen mukaan alus mm. etsii ja tarkastaa erilaisia ​​vedenalaisia ​​esineitä, kykenee profiloimaan jopa 6 kilomerin syvyyteen ja 24 kilomeriä sivustalle, välineinä mm. seisminen mittaus, kaikuluotaus, digitaalinen havainnointi jne.

Jos Ruotsin rannikon sukellusvenejahdissa venäläissukellusvene oli päässyt vaikkapa rikkoutuneena pois Tukholman saaristoista, tuo tutkimusalus olisi kyllä sen paikantanut. Tuokin alus oli mitä suurimalla todennäköisyydellä harjoittamassa sotilaallista tiedustelu- ja vakoilutoimintaa Ruotsin rannikon sukellusvenejahtiin liittyen.

Mikäli Venäjä on tarjoamassa ”tutkimuskonsultointia” tai mikäli jollekin alueelle saapuu venäläisiä ”tutkimusaluksia” samaan aikaan, kun jossakin länsimaassa pidetään sotilasharjoituksia tai testataan uusia asejärjestelmiä, kyse on Venäjän peitellystä tiedustelu- ja vakoilutoiminnasta.

Suomessa on tähän asti oltu melko sinisilmäisiä ja hyväuskoisia Venäjän toimintatapojen suhteen. Olemme olleet melkeinpä typeryksiä. Viimeinen kuvaava esimerkki on sallia M-55 Geophysica -tutkimuskoneen ylilento 17 000 metrin korkeudessa läpi koko Suomen. Koneen olisi pitänyt kiertää Suomen alue Pohjanlahden ja Suomenlahden kautta. Tuon laatuisista asioista pitäisi siviiliviranomaisten kysyä puolustusvoimain näkemys velvoittavana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu