Hankoniemi Baltops-harjoituksen maihinnousupaikkana on tarkkaan harkittu

Tämän vuoden Baltops-sotaharjoituksen Suomen osaharjoitus käynnistyi eilen Hankoniemellä ja Hangon läheisellä merialueella. Hankoniemen Syndalenin harjoitusalueella harjoitellaan ensisijaisesti maihinnousua yhteensä kahden vuorokauden ajan. Suomi toimii tässä osaharjoituksessa isäntämaana noin 600 sotilaan vahvuisen amfibio-osaston maihinnousulle.

Suomen osaharjoitusvaiheeseen osallistuvat Suomi, Ruotsi, Yhdysvallat, Hollanti, Italia sekä Iso-Britannia ja Saksa. Suomen osaharjoituksen tavoitteena on puolustusvoimien mukaan osallistuvien joukkojen yhteensopivuuden rakentaminen ja testaaminen.　

Hankoniemi Baltops-harjoittelupaikkana ei ole valikoitunut vain siellä olevan Syndalenin harjoitusalueen perusteella. Syndalenin harjoitusalue on sen sijaan aikanaan perustettu juuri Hankoniemen takia. Porkkalan vierellä on vastaavasti Upinniemen varuskunta.

Hankoniemi on yksi Suomen tärkeimmistä sotilasstrategisista alueista Ahvenanmaan ja Kirkkonummen eteläkärjen ohella. Hankoniemi on Suomen mantereen eteläisin kohta, josta lyhin etäisyys Suomenlahden yli Viron Spithamin kärkeen on vain noin 75 kilometriä ja Spithamin edustalla olevaan Osmussaareen vain hieman päälle 60 kilometriä. Kirkkonummen Porkkalan eteläkärjestä Tallinnan Rohuneemen kärkeen on puolestaan vain 50 kilometriä. Etäisyydet ovat siis todella pienet.

Sotilasstrategisesti Hankoniemi on haasteellisempi kuin Kirkkonummen Porkkala, koska Hangon eteläisin niemi on melkein saari, kannaksen leveys meren rantojen välissä on kapeimmillaan vain 3 kilometriä. Kirkkonummen eteläkärjen turvana on Upinniemen varuskunta, sen sijaan Hankoniemellä Syndalenin harjoitusalue on vain harjoitusalue ilman sotavarustusta.

Suomenlahden turvallisuuden kannalta mahdollisessa kriisissä tai sodassa on tärkeää pitää sekä Hankoniemi että Porkkala täysin Suomen hallinnassa. Noita alueita ei saa menettää vihollismaalle. Jos vihollismaa – siis Venäjä – haluaisi yrittää katkaista Suomenlahden meriyhteyksiä, saattaisi Viron Osmussaaren ja Suomen Hankoniemen eteläkärjen valloitus olla yksi vaihtoehto Venäjälle etenkin, mikäli alueiden puolustus ei ole kunnossa. Alueellisesti suppeiden valloitusten jälkeen Venäjälle olisi kohtuullisen helppoa katkaista meriyhteydet syvemmälle Suomenlahden pohjukkaan ja siis myös Helsinkiin ja Tallinnaan.

                                                                                      ****

Neuvostoliitolla ja Venäjällä on aina ollut suurta sotilasstrategista mielenkiintoa sekä Hangon että Kirkkonummen eteläkärkeä kohtaan, eikä alueiden painoarvo ole vähentynyt, vaikka sotilasteknologia on kehittynyt vauhdilla vuosikymmenten saatossa.

Neuvostoliittolaiskannanotot Stalinin suulla toisen maailmansodan ajoilta Teheranin konferenssissa kertovat paljon Neuvostoliiton ja Venäjän sotilasstrategisista tavoitteista Suomenlahdella.

Teheranin konferenssi pidettiin 28.11.–1.12.1943, jossa koolla olivat päämiehinä Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt, Iso-Britannian pääministeri Winston Churchill ja Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja, marsalkka Josif Stalin. Teheranissa päätettiin pitkälti Euroopan sodanjälkeisestä kohtalosta, – myös Suomen kohtalosta.

Teheranin konferenssin keskustelut löytyvät vuonna 1961 julkaistusta Foreign Relations of the United States, Diplomatic Papers, The Conferences at Cairo and Tehran 1943. Kirjan tietoja löytyy täältä ja täältä. Konferenssin päämiesten Suomea koskevan keskustelun suomennos löytyy myös yhteiskuntatieteiden tohtori ja Matti Vanhasen hallituksien valtiosihteeri Risto Volasen historiablogista, joka löytyy täältä.

Päämiesten istunto Teheranissa 1.12.1943 klo 13–15, lainauksena muutamia puheenvuoroja Suomea koskevasta osuudesta (Hanko ja Kirkkonummi):

Roosevelt: ”Mitä Hankoon tulee, uskon voitavan ehkä sopia sen muuttamisesta uimarannaksi.”

Stalin: ”Hangosta olemme valmiit luopumaan, jos sen sijaan saamme takaisin Petsamon, jonka Neuvostoliitto aikoinaan lahjoitti Suomelle.”

Churchill: ”En halua mitenkään painostaa venäläisiä ystäviäni Suomen asian vuoksi. Iso-Britannia on katkaissut välinsä suomalaisten kanssa. Me odotamme, että venäläisille suodaan tarpeellinen turvallisuus Suomen vastaisilla rajoillaan, mutta toisaalta pyydämme, että suomalaisten suhteen noudatetaan harkittua kohtuutta.”

Hangon kohtalo päätettiin jo vuonna 1943. Siis se, ettei se tule jäämään Neuvostoliiton hallintaan, vaikka vuoden 1940 Moskovan rauhansopimuksessa Suomi joutui vuokraamaan Hangon Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi seuraaviksi 30 vuodeksi. Moskovan välirauhan sopimuksessa vuonna 1944 Suomi joutui tosin Hangon sijaan vuokraamaan Porkkalan alueen 50 vuodeksi. Kun Roosevelt puhui Hangon muuttamisesta uimarannaksi, kyse oli alueen ”demilitarisoinnista” niin, ettei alueella ollut Neuvostoliiton Itämeren intressejä haittaavia suomalaisia asevoimia eikä etenkään laivastotukikohtaa.

Se, miksi Yhdysvallat ja Iso-Britannia eivät pohjimmiltaan sallineet neuvostoliittolaistukikohtaa Hankoon, ei ole oikein selvinnyt. Ehkäpä kysymys oli, ettei Neuvostoliittoa haluttu liian kauaksi länteen, mikä ehkä olisi luonut lisäriskiä Ruotsin turvallisuudelle.

Teheranin konferenssissa Yhdysvallat ja Iso-Britannia hyväksyivät Neuvostoliiton kohtuullisessa määrin mitoitetut toisen maailmansodan jälkeiset turvallisuusintressit Suomessa ja myös Itämerellä. Hangon sijaan Neuvostoliitto sai hallintaansa Porkkalan ja siten koko Suomenlahden pohjukan. Petsamon sotilasstrategisen sijainnin merkitys oli Neuvostoliitolle aivan ylivoimainen pohjoisessa Barentsinmeren rannalla.

                                                                                      ****

Nyt vuonna 2016 Suomen tietoinen valinta Baltops-sotaharjoituksessa oli, että Suomi harjoittelee osaharjoitusvaiheen isäntämaana siinä paikassa, jonka parhaakseen katsoo. Hankoniemi oli paras mahdollinen valinta huomioiden paikan sotilasstrateginen sijainti, eikä sijaintipaikkaa ratkaissut vain Syndalenin harjoitusalueen sijainti.

Maihinnousuharjoituksella Ruotsin ja Nato-maiden kanssa – ennen kaikkea Yhdysvaltojen kanssa – Suomi haluaa osoittaa Venäjälle, mitä sillä voisi olla vastassa, mikäli Venäjällä olisi halukkuutta kriisi- tai sotatilanteessa tehdä interventio Suomen rannikolla sotilasstrategisesti tärkeälle alueelle, – ja vaikkapa Ahvenanmaalle.

Ei ole tiedossa, kenen aloitteesta Baltops-sotaharjoituksen Hangon maihinnousu ja ulkoministeri Soinin Moskovan vierailu oli satutettu samalle päivälle. Mikäli aloite on ollut Suomen, asialla on pyritty erikseen alleviivaamaan, mitä Venäjällä olisi kenties vastassa, mikäli se yrittäisi vallata Suomen rannikolta sotilasstrategisesti tärkeitä alueita.

Venäjän suorittaman Krimin valloituksen jälkeen Baltops-sotaharjoituksissa on harjoiteltu etenkin maihinnousuja, millä haluttaneen korostaa läntistä valmiutta pitää hallinnassa Itämeren sotilasstrategisesti tärkeitä rannikkoalueita, etenkin Gotlantia ja Ahvenanmaata.

On syytä olettaa, että tulevina vuosina Baltops-sotaharjoituksissa tullaan harjoittelemaan myös tärkeiden ohjusreservien siirtoa Naton ja Yhdysvaltain eurooppalaisista sotilastukikohdista Itämeren sotilasstrategisesti tärkeisiin kohteisiin, ensisijaisesti Gotlantiin.

Yhdysvaltalaiskenraali Ben Hodges kertoi tämän vuoden maalikuun ensimmäisenä viikonloppuna ruotsalaisen TV4:n haastattelussa, että Yhdysvalloilla olisi halukkuutta ottaa mukaan Patriot-ilmatorjuntaohjuksia Ruotsissa pidettäviin sotaharjoituksiin. Ben Hodges on sotilasarvoltaan kenraaliluutnantti ja toimii Yhdysvaltain Euroopan joukoissa.

Yhdysvallat haluaisi harjoitella ilmatorjuntajärjestelmän siirtämistä jostain Nato-maassa olevasta Yhdysvaltain tukikohdasta Ruotsiin ja takaisin joko ilmateitse tai meritse. Hodgesin mukaan Yhdysvalloilla olisi päämäärä pitää Ruotsissa Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän sisältämät harjoitukset kahden vuoden sisällä.

Ohjusten sijaintipaikkana harjoituksissa olisi todennäköisemmin Gotlanti. Itämeren turvallisuudessa on ehdottoman tärkeää, ettei Gotlanti missään olosuhteissa voisi joutua venäläisten haltuun.

Patriot-ilmatorjuntajärjestelmä olisi otollinen Ruotsin etelärannikolle ja Gotlantiin torjumaan ennen kaikkea venäläislentokoneita, mutta järjestelmä on hyvä torjumaan myös alun perin Kaliningradista muodossa tai toisessa peräisin olevaa venäläisohjusaseistusta, olipa ohjukset laukaistu sitten maasta, mereltä tai ilmasta.

Uskon, että ehkäpä jo ensi vuonna harjoitellaan Baltops-sotaharjoituksissa Patriot-ilmatorjuntajärjestelmien siirtoa Gotlantiin tai vaikkapa Hankoon. Suomi ja Ruotsi tarvitsevat asialle hieman vielä kypsyttelyaikaa. Ohjusharjoitukset mallintaisivat ohjusten sijoittamista kriisi- tai sotatilanteessa myös Ahvenanmaalle.

Olematta Naton jäsenmaita Suomi ja Ruotsi saavat tällä hetkellä vahvasti itselleen ”ilmaista” turvallisuutta Yhdysvalloilta. Mikäli Baltian maat eivät olisi Natossa, tätä ”ilmaista” turvallisuutta tuskin saataisiin eikä niitä turvallisuuttamme lisääviä sotaharjoituksia pidettäisi, mitä nyt pidetään.