Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko paljasti Suomen Nato-huijauksen
17.6.2016 julkaistu uunituore ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko nojaa edelleen yhtenä Suomen turvallisuutta lisäävänä tekijänä Nato-optioon. Optio-sanaa ei selonteosta löydy, sen sijaan asia on kirjattu luvussa 5 selonteon sivulla 19 lauseella: ”Suomi pitää yllä sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuutta.”
Presidentti Niinistö tähdensi Nato-option painoarvoa ruotsalaislehdelle antamassaan haastattelussa, joka julkaistiin päivää ennen selontekoa 16.6.2016. Presidentin mukaan Suomi voi hakea Naton jäsenyyttä, jos Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne vaikeutuu voimakkaasti. Sanatarkasti asia oli haastatteluun kirjattu: ”Om vi ser en klar försämring av säkerhetsläget och vår egen situation – då kan vi ansöka om medlemskap.”
Niinistön mukaan Suomi siis voisi hakea jäsenyyttä vasta, kun turvallisuustilanteemme olisi heikentynyt, ei ennakkoon. Niinistön mukaan palovakuutus otetaan vasta, kun talo jo palaa, – ei aiemmin.
Selontekoon on myös kirjattu, että Suomen ja Naton välisen yhteistyön kautta saavutettu yhteensopivuus varmistaa, ettei mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle muodostu käytännön esteitä. Selonteon luvussa 5.6 sivulla 26 asia on kirjattu näin: ”Suomen ja Naton yhteistyötä syvennettäessä otetaan huomioon, että kumppanuusyhteistyö ei sisällä 5 artiklan mukaisia turvatakuita eikä velvoitteita. Yhteistyön kautta saavutettu yhteensopivuus varmistaa kuitenkin osaltaan, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta.”
Niin Suomen ulkopoliittinen johto Sauli Niinistön johdolla kuin myös muutkin suomalaispoliitikot melko yleisesti ovat kuitenkin edellyttäneet, että liittyminen sotilasliittoon tulee tapahtua neuvoa-antavan kansanäänestyksen kautta. Liittyminen Natoon edellyttäisi siis kansan enemmistön kannustusta. Nato-kannatuksen jääminen vähemmistöön on selontekoon kirjattu käytännön este, mitä ei korvaa mikään tekninen yhteensopivuus tai toimiva sotilasyhteistyö.
Kansanäänestysvelvoitteen asettaminen oli poliitikoilta ovela veto, koska Suomella ei ole tuon velvoitteen vuoksi tosiasiallisia mahdollisuuksia liittyä Natoon. Kun Nato-kannatus pidetään Suomessa alhaisena, ei Suomi voi liittyä Natoon.
Niinistön johtama Suomi ei siis ole tosissaan missään olosuhteista hakemassa Nato-jäsenyyttä, koska Suomi ei täytä itse itsellensä asettamia vaatimuksia. Tuolla politiikalla Suomi pyrkii huijaamaan vain Venäjää Nato-jäsenyydellä. Presidentin tähdennys ruotsalaislehdessä sekä selontekoon kirjoitettu olivat tarkoitettu vain Venäjälle: jos Venäjä ei rauhoita Itämeren tilannetta, Suomi tulee liittymään Natoon. Suomi siis uhkailee Nato-jäsenyydellä Venäjää. Tällä hetkellä Suomi pyrkii käyttämään Natoa vain pelinappulana vaikuttaakseen Venäjään.
Suomi pitää Venäjää tyhmänä. Venäjä kyllä näkee, ettei Suomella ole tosiasiallisia mahdollisuuksia liittyä Natoon, koska kannatustavoite ei kansanäänestyksessä täyttyisi. Venäjä onkin vedonnut siihen, ettei Suomi voi liittyä Natoon, koska Suomen kansa ei kannata Nato-jäsenyyttä.
Suomessa liittymisedellytysten priorisointi on tehty täysin väärin. Priorisointi on todennäköisesti tehty tarkoituksella väärin niin, että Suomella ei ole vähäisen Nato-jäsenyyskannatuksen vuoksi mahdollisuutta liittyä Natoon, vaikka tekninen valmius liittymiselle on huippuluokkaa eikä liittymiselle olisi teknisiä esteitä. Mitään MAP-ohjelmia ei Suomi tarvitsisi kuten itäisen Euroopan maat aikoinaan tarvitsivat liittymisprosesseissaan.
Itä-Euroopan maat menivät aikanaan Natoon kansan vahvalla tuella, eivät missään nimessä sotilaallisella valmiudellaan. Suomi on lähestynyt purkamaan Nato-jäsenyysasiaa väärästä päästä.
Nato-jäsenyyskannatuksen vuoksi option täytäntöönpano ei tällä hetkellä onnistu, ja siksi optio on täysin tehoton. Alhaisesta Nato-jäsenyyskannatuksesta on muodostunut käytännön este liittoutumiselle. Nato-optio edellyttäisi Suomelta siis toimia ollakseen voimassa. Optiolla ei ole tällä hetkellä mitään pelotearvoa.
Mikäli Suomi haluaisi optiolle todellista vaikuttavuutta, pitäisi kansan enemmistön kannattaa Nato-jäsenyyttä ja valtiovallan tulisi ryhtyä aktiivisiin toimiin Nato-jäsenyyshalukkuuden kasvattamiseksi. Suomen kansan korkea liittymishalukkuus Natoon olisi se todellinen uskottava optio.
Suomen poliittisessa johdossa virheellisesti kuvitellaan, että Suomi voisi uhata Venäjää jollakin tavalla. Natolla uhkaamiselle todennäköisesti naureskellaan Venäjällä, koska venäläiset tietävät, että Suomi ei uskalla uhata Venäjän mielipidettä asiassa ja Suomesta ei ehdi tulla jäsen, jos Venäjä panee toimeksi.
Venäjällä tiedetään hyvin, että Nato suojaa vain jäseniään ja että Nato ei ota jäseniä kriisitilanteessa. Venäjä voi siten milloin tahansa alkaa riitelemään Suomen kanssa esimerkiksi jostain alueesta tai vaikkapa alueen osan vuokrauksesta. Jos Venäjä haluaisi säikäyttää Suomea, Venäjä voisi esittää Porkkalan alueen vuokraamista sotilaskäyttöön. Peruste on se, että Porkkalan luovutus takaisin Suomelle oli aikanaan virhe ja että Venäjä haluaa turvata Naton toiminnan takia Pietaria. Tästä saisi nopeasti riidan aikaiseksi eikä Nato takuuvarmasti haluaisi sekaantua asiaan. Naton seuraava liike olisikin turvata Ruotsi myöntämällä sille ainakin USA:n taholta turvatakuut hakemusajalle. Ruotsi pelästyisi Venäjän liikettä Suomen kanssa sen verran, että jäsenyyshakemus lähtisi saman tien.
Suomalaiset ovat siis kattaneet pöydän valmiiksi Venäjälle ja poliitikot harhaisesti luulevat olevansa ovelia.
Ilmoita asiaton viesti
Pasi tuo kommenttini #2 Arille koskee myös sinua – ole yhteydessä! Pannaan päitä yhteen ja aletaan muuttaa asetelmia ja sitä tapaa millä kansa saadaan Naton taakse.
Sinulla on sellaista selkeää ”peliitta-asennetta” olen havainnut;-)
http://www.peliittamedia.net/tervetuloa/
Kaikki liittyy kaikkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Kansaa ei tarvitse käännyttää, riittää, kun presidentti, hallitus ja eduskunta tajuavat tilanteen. Jokin aika sitten julkaistiin gallup-kysely, jonka mukaan kansa hyväksyy Nato-jäsenyyden, jos valtiojohto sitä suosittelee. Kun valtiojohto on lamaantunut, kansakin on peloissaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Ari tästä!
Sinulla on erittäin ansiokkaita blogeja ja hyvää ajattelua Nato-asiassa.
Olet oikeassa tarvitaan kansan tuki – missään nimessä ei saisi tehdä kansan selän takana – kansa inhoaa sellaista. Nato ei saa olla Kokoomus missään nimessä!
Jos laitetaan päitä yhteen ja hieman muutetaan taktiikkaa. Nato liittyy suurempaan kokonaisuuteen. Lue tarkasti seuraava linkki ja blogini. Jos tulee ajatuksia mieleen niin voit olla yhteydessä myös privaatisti petri.hirvimaki@gmail.com niin mietitään uusia kujeita ennen kuin tullaan julkisuuteen enemmän.
Nyt tarvitaan radikaalia uutta ajattelua Nato-asiassa ja siihen kykenevien yhteistyötä… ennen kuin palaa!
http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2082…
Ilmoita asiaton viesti
Mulla pisti selontekoa lukiessani silmään mm. seuraava kohta
Kappale 5.6 suhteiden kehittäminen Naton kanssa, viimeinen lause..
”Nato-jäsenyyden hakeminen olisi perustavanlaatuinen ja kauaskantoinen päätös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja se vaatisi laaja-alaista keskustelua ja huolellista harkintaa.”
Tässähän ei oikeastaan ole esitetty vaatimuksena mitään kansanäänestyksiä.. Olettaisin että mikäli vaateena olisi kansanäänestys, se olisi tuossa yhteydessä mainittu.
Ilmoita asiaton viesti
Neuvoa antavan kansanäänestyksen vaatimusta ei ole kirjattu ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, sen sijaan monet poliitikot ovat ottaneet siihen aktiivisesti kantaa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti vaatimuksen kansanäänestyksestä jo vuonna 2015 (28.2.2015): ”EU:stakin järjestettiin kansanäänestys, ja kyllä tämä on saman mittaluokan asia, vähintäänkin, Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa. Kansanäänestys on hänen mukaansa paikallaan.” Lähde: http://yle.fi/uutiset/niinisto_yha_nato-kansanaane…
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on myös todennut kansanäänestyksen välttämättömyyden (Yle 29.5.2016): ”Tulee sellainen mielikuva, ettei Kokoomus pidä omaa Nato-kantaansa sellaisena, joka voisi saada kansan enemmistön tuen. Siksi se yrittää viedä Natoon liittymistä eteenpäin ilman kansan mahdollisuutta vaikuttaa siihen. Näyttää siltä, että kokoomuksen demokratiakäsitys on vanhentunut.” Lähde: http://yle.fi/uutiset/vihreiden_niinisto_nato-kans…
Samassa jutussa Yle kirjoittaa, että SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto pitävät itsestään selvänä, että mahdollinen Nato-linjan muutos Suomessa edellyttäisi kansanäänestystä. Eli puolueet, jotka vastustavat Suomen Nato-jäsenyyttä. Puolueet, jotka vastustavat Nato-jäsenyyttä, vetoavat kuitenkin optioon, jota kuitenkaan ei ole alhaisen jäsenyyskannatuksen vuoksi. Kyseisten puolueiden Nato-linjaukset ovat sekaisin ja ristiriitaisia.
Myös Keskustan puheenjohtaja Sipilä on vaatinut kansanäänestystä. Yle 29.5.2016: ”Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että Nato-jäsenyyshakemusta ei voi jättää ilman kansanäänestystä.” Lähde: http://yle.fi/uutiset/sipila_nato-jasenhakemuksest…
Puolueet ovat heikosti miettineet tuota jäsenyys- ja optioasiaa; tuskin ollenkaan maan turvallisuuspoliittisten etujen kannalta. Jos jäsenyyskannattajia on vähemmän kuin vastustajia, ei Suomella ole mahdollisuutta liittyä Natoon ja myös optiovaihtoehto on siten poissuljettu. Suomella ei siis ole vaihtoehtoa nykylinjalle ja vaihtoehtoja on tasan yksi: jatketaan vanhaan malliin. Jos sen sijaan jäsenyyskannattajia on enemmän kuin vastustajia, on Suomella vaihtoehto nykylinjalle ja vaihtoehtoja on kaksi. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että Suomi liittyisi välttämättä Natoon, vaan se tarkoittaisi sitä, että päätösvalta olisi maan ulkopoliittisella johdolla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole kirjattu ei… miksiköhän näin? Minusta se on erikoista.
Kirjoitat blogissasi :
”Kansanäänestysvelvoitteen asettaminen oli poliitikoilta ovela veto, koska Suomella ei ole tuon velvoitteen vuoksi tosiasiallisia mahdollisuuksia liittyä Natoon.”
Mikäli Suomen ulkopoliittinen johto päättäisi ilmaista maan kiinnostuksen sotilasliiton jäsenyyteen ilman kansalta mitattua tukea, olisi merkillistä jos kaikki NATOn jäsenmaat yksimielisesti päättäisivät kutsua Suomen jäseneksi.
NATO kuitenkin julistaa edistävänsä demokraattisia arvoja…
Toisekseen en ole ollenkaan varma olisiko Suomen jäsenyys sotilaallista tilannetta vakauttava muutos nykytilanteeseen. Noinkohan saisi Suomen kutsuminen sotilasliiton jäseneksi nykyiselläänkään yksimielistä kannatusta jäsenmailta.. vähän epäilen.
Pitää muistaa että Natohan saa Suomelta jo kaiken tarvitsemansa tuen nykyisten sopimusten puitteissa ja lisäksi selonteossa Suomi linjaa pyrkivänsä USAn kanssa yhä tiiviimpään kahdenväliseen puolustusyhteistyöhön.. eli sieltäkään ei varmaan suurempaa tahtotilaa Suomen jäsenyyshankkeen ajamiseen olisi odotettavissa.
Ellei sitten nimenomaan haluta kärjistää tilannetta ja provosoida Venäjää reagoimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma ehkä on, että ilman täysvaltaista jäsenyyttä Suomella ei ole Naton perussopimuksen 5. artiklan mukaisia turvatakuita. 5. artiklan mukaiset turvatakuut ovat aivan keskeisiä Natossa, kuten Nato itsekin sanoo.
Ilman jäsenyyttä Suomella ei olisi varmuutta avusta, ei minkäänlaista varmuutta. Siitä, että esimerkiksi Yhdysvallat harjoittelee Suomessa Suomen armeijan kanssa, ei pidä vetää vääriä johtopäätöksiä siitä, että Suomi saisi sotilaallista apua kriisi- ja sotatilanteessa.
Kun uusi maa liittyy Natoon, vanhat jäsenmaat käsittelevät päätöksen ja sopimuksen parlamenteissaan ja sitoutuvat tuossa vaiheessa 5. artiklan velvoitteisiin uutta maata kohtaan.
On kyseenalasta, että eri maiden poliitikot olisivat valmiita auttamaan Suomea tilanteessa, jossa Suomi olisi hyökkäyksen kohteena, koska mikään sopimus ei velvoita auttamaan. Poliittinen päätäntä ja myötämielisyys Suomelle olisi epävarmaa. Poliitikko on perusluonteeltaan sellainen, ettei vaikeita päätöksiä haluta tehdä, ja joista itselle saattaisi syntyä haittaa. Oliiviöljyä Suomi kyllä varmasti saisi.
Myös Venäjä tietää tuon asetelman ja varmasti uhkaisi niitä maita, jotka olisivat valmiita auttamaan Naton ulkopuolella olevaa Suomea. Ukraina on hyvä esimerkki, todellista sotilaallista apua maahan ei ole lännestä tullut Venäjän uhkauksen takia.
Ilmoita asiaton viesti
Artikla 5:n mukaiset turvatakuut eivät ole velvoittavuudeltaan yhtä vahvat kuin Lissabonin sopimuksen 42:7.
….auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai sopimuspuolia ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi. Artikla 5:stä
…jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin. 42:7
Kuten edelläolevista käy ilmi, on Lissabonin sopimus luonteeltaan velvoittavampi sotilaallisen avun antamiseen kuin Pohjois-Atlantin sopimus.
Toki 42:7 voidaan tulkita niinkin, että siihen on sisällyttävä artiklan 5 mukainen tarpeellisuusarviointi ristiriitaisuuden välttämiseksi. Silti vähintään samat turvatakuut on jo olemassa Lissabonin sopimuksella.
Mikäli Suomen puolustamiseksi joudutaan laukaisemaan 42:7 ja sen nojalla aloitetaan sotilaalliset toimet on todennäköistä että sitä seuraa artiklan 5 laukaiseminen myös koska avunantajina olisi tällöin Nato-maita. USAn osallistuminen toimiin tuotakin kautta on enemmän kuin todennäköistä.
”Kun uusi maa liittyy Natoon, vanhat jäsenmaat käsittelevät päätöksen ja sopimuksen parlamenteissaan ja sitoutuvat tuossa vaiheessa 5. artiklan velvoitteisiin uutta maata kohtaan.”
Maa ei ”liity” Natoon ihan noin, se kutsutaan jäseneksi artiklan 10 mukaisessa järjestyksessä.
”10 artikla
Sopimuspuolet voivat yksimielisellä sopimuksella kutsua minkä tahansa muun Euroopan valtion, … , liittymään tähän sopimukseen. Näin kutsuttu valtio voi tulla sopimuksen sopimuspuoleksi tallettamalla hyväksymiskirjansa Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan. Amerikan Yhdysvaltojen hallitus ilmoittaa kaikille sopimuspuolille kunkin hyväksymiskirjan talletuksesta.”
Ennen mahdollista kutsua maa voi ilmaista halukkuutensa jäsenyyteen tai olla ilmaisematta. Periaatteessa Nato voi kutsua jäsenekseen ilman halukkuusilmausta. Oletettavasti näin ei kuitenkaan menetellä.
Periaatteessa maa voinee ilmaista halukkuutensa jäsenyyteen ilman kansanäänestystä. Miten sotilasliitto sellaista ilmoitusta käsittelee on toinen asia. Mikäli sotilasliiton jäsenien yksimielinen kutsu selvästä demokratiavajeesta huolimatta lähtisi liikkeelle, käsitellään kutsu kohdemaan parlamentissa sen lainsäädännön mukaisella tavalla.
Suomen kohdalla tulisi käsittääkseni säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Epäilen vahvasti läpimenon mahdollisuuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi liittoutumattomuuden muuttaminen vaatisi määräenemmistöpäätöksen?
Eihän Suomen liittoutumattomuutta ole kirjattu perustuslakiin eikä liittoutumattomuudesta ole päätetty määräenemmistöpäätöksellä. Minun nähdäkseni liittoutumattomuus on keskeisten poliittisten päättäjien konsensuksen tuotos.
Määräenemmistösuojan taakse meneminen, jota Niinistökin Kultarannassa väläytti, on vain jatke sille, että valtiojohtomme haluaa sitoa käsiään sille kiusallisessa Nato-asiassa. Puhutaan Nato-optiosta, mutta samalla sitoudutaan olemattomien esteiden, kansanäänestyksen ja määräenemmistön taakse.
Ulkopolitiikkaamme leimaa tällä hetkellä aktiivinen vastuun välttäminen. Venäjä voisi helposti käräyttää Suomen bluffin, kuten Majuri totesi. Leikki Nato-optiolla ilman oikeaa Nato-optiota voi olla Suomelle vaarallista.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. (4.11.2011/1112)”
Jotenkin olin antanut itseni ymmärtää kyseessä olevan Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävästä toimivallan siirrosta…
Tarkemmin ajatellen eihän se tosiaan niin ole, koska ei artikla 5 velvoita ketään yhtään mihinkään..
Kuitenkin puolustusministeriön työryhmä toteaa seuraavaa:
Perustuslain 95 §:ssä säädetään kansainvälisten velvoitteiden
voimaansaattamisesta. Lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset
saatetaan voimaan lailla ja muilta osin tasavallan presidentin
asetuksella. Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen
voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain
säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia
tai valtakunnan alueen muuttamista, eduskunnan on se hyväksyttävä
sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään
2/3 annetuista äänistä. Edellä raportissa esitetystä johtuen työryhmä
katsoo, että liittoutumisratkaisu sisältää sellaisia perustuslakia
koskevia kysymyksiä, joiden kansallinen voimaansaattaminen
edellyttää voimaansaattamislain hyväksymistä eduskunnassa 2/3
äänten enemmistöllä. – PLM selvitys 2004
Ilmoita asiaton viesti
Ja optiosta kannattaa muistaa sekin, että kyse on pelkästä hakemisesta, ei jäseneksi pääsystä. On vähän idioottimaista puhua siitä, että meillä on mahdollisuus hakea jäsenyyttä, kun se ei merkitse yhtään mitään. Meillähän on mahdollisuus hakea vaikka leipää kaupasta, mutta se on eri asia kuin saada sitä leipää. Se, miten asioiden pitäisi olla, on eri asia, kuin miten asiat todella ovat.
Ilmoita asiaton viesti
Natoon ei edelleenkään haeta, siihen kutsutaan jäseniä.. Kutsua voi halutessaan pyytää ilmaisemalla halukkuuden jäsenyyteen. Kutsu voi siis tulla pyytämättäkin.. Jos ”kansa haluaa Natoon” ja valtionjohto vatuloi, voi myös sotilasliitto olla aloitteellinen ja lähettää kutsun.
Ja silloinkin kutsu käsitellään kuten edellä selostin..
Ilmoita asiaton viesti
Maan valtaaminen ja vallattuna pitäminen on kallista varsinkin köyhälle Venäjälle.
Irakin ja Afganistanin valtaus jatkuu ja vuodet kuluu.
Ei Suomikaan 1800luvun valtauksen jälkeen jäänyt pysyvästi Venäjään.
Suurvalta ei oppinut mitään Vietnamin miehityksestä.
Amerikkalaiset ovat viisaampia kuin venäläiset joten Natolle kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Selonteko ei oikein selvitä voisiko Venäjän uhkaan vaikuttaa joku Suomen ulkopuolinen syy vai pelkät suomalaiset olemassa olollaan.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen kansan kielteinen suhtautuminen NATOon on tulosta sen suuntaisesta politiikasta ja samalla mielipiteiden muokkauksesta. Jos suomen johtavista vaikuttakjista muutama merkittävä henkilö muista puolueista kuin Kokoomuksesta ja RKP:sta ilmoittautuisi NATOn kannattajiksi, kansan mielipiden kääntyisi siinä mukana.
NATO-kielteisimmät puolueet ovat Keskusta ja Vasemmistoliitto. Demareissakin vastustus on suurta, mutta NATO-myönteisiäkin löytyy muitakin kuin Ahtisaari.
Ajan peluuta nykyinen kaartelu on. Vakuutus on tarjolla, mutta sitä ei selonteon tai ainakaan presidentin tulkinnan mukaan voi hakea ennen kuin palo on jo alkanut. Pelkästään puheiden varaan rakennettu turvallisuusajattelu on vähintäänkin kummallista.
Miten jäsenyyden hakeminen turvallisuutta heikentäisi, kun se kriisin jo päällä ollessa olisi kuitenkin tarpeen? Miten tuollainen tilannejohteinen ja jälkijättöinen jäsenyyshakemus Suomea enää auttaisi, kun muuta ennakointia ei käytännössä ole?
Ilmoita asiaton viesti
Suomalainen rahvas kääntyy enemmälti natomyönteiseksi vasta sitten kun Sukhoi-hävittäjien nokat kaartuvat Helsingin ylle ja T90-tankkien telaketjut raapivat Lappeenrannan tietä… Myöhäistä, auttamatta liian myöhäistä!!
Ilmoita asiaton viesti
Kannatan Mikko Aholan ehdotusta:
”Ruotsissa ja Suomessa yhteinen kansanäänestys NATOon liittymisestä?”
http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218714-….
Maakohtaiset tulokset voisi pitää salassa, jolloin Venäjän mahdollinen reagointi kohdistuisi kumpaankin maahan.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli Suomi ja Ruotsi päättäisivät hakea Nato-jäsenyyttä, olisi jäsenyyden hakuprosessi erilainen kuin tähän saakka. Tuo saattaisi olla hyvä idea, että tuloksia pidettäisiin salassa sopivaan ajankohtaan saakka ja samanaikaisessa kansanäänestyksessä tulokset julkistettaisiin sitten samanaikaisesti.
Ennen hakemusjulkistusta tulisi Yhdysvaltojen olla sitoutunut pitämään yllä Itämeren ympäristössä ja Fennoskandiassa turvallisuutta antamalla Suomelle ja Ruotsille maakohtaiset turvatakuut hakemisprosessin ajaksi. Nato ei turvatakuita voi antaa ei-jäsenille, mutta Yhdysvallat voi.
Tarkoitus olisi pitää Venäjä kurissa hakemusprosessin ajan Yhdysvaltain sotavoimalla.
Ilmoita asiaton viesti
””Ruotsissa ja Suomessa yhteinen kansanäänestys NATOon liittymisestä?””
”Suomi tekisi tällöin oman erillisen päätöksensä tavallaan ruotsalaisäänin.”
– Mjaha ihmiset ovat jo ulkoistamassa Suomen äänestyksiä.
Kultarannasta:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016061921759757_…
-Ruotsin pääministeri Stefan Löfven katsoo, ettei Ruotsin ole tarvetta jättää puolueetonta politiikkaansa ja pyrkiä Naton jäseneksi.
-Ruotsin Löfven: ”Ei tarvetta Nato-jäsenyydelle”
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitatko, että Ruotsissa pääministerin kanta riittää?
Jos kuitenkin äänestys järjestettäisiin, se kannattaisi järjestää yhtaikaa ja julkistaa yhteenlasketut tulokset. Ei tässä äänestyksessä mistään ulkoistamisesta ole kysymys jos suomalaisetkin saisivat äänestää.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikessa politiikassa, mutta etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa seurataan, ja pitää tietenkin aina seurata, tilanteiden muutoksia maailmalla. Sitä ei tarvitse joka käänteessä erikseen tuoda esiin. Mutta sitten mennään hakoteille, jos seuraaminen jää ainoaksi toimenpiteeksi.
Ilmoita asiaton viesti