Ruotsi sulki tänään pois Suomen kaukaisen haaveen puolustusliitosta
Ennen tätä päivää suomalaispolitiikkojen kannanotot jopa Suomen ja Ruotsin välisestä puolustusliitosta ovat olleet myönteisiä, eikä puolustusliittomahdollisuutta oltu suljettu tulevaisuudessa.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (HS 2.2.2015): "En kuitenkaan halua sulkea pois, että viiden, kymmenen tai viidentoista vuoden päästä tulisimme siihen johtopäätökseen, että kahdenvälinen puolustusliitto on mahdollinen ja toivottava, vaikkei se ole tavoitteemme tällä hetkellä."
Puolustusministeri Jussi Niinistö (IL 31.1.2016): ”Ei voi pitää poissuljettuna, etteikö tällainen valtiosopimustasolla sidottu kriisiyhteistyö olisi mahdollista. Mutta se vie aikaa. Olemme vasta yhteistyöpolun alussa.”
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen (US 3.2.2016): "Puolustusliittoa koskeva valtiosopimus ratkaisisi tämän ongelman ja loisi tarvittavan automatiikan yhteisten resurssien käytölle."
Puolustusministeri Jussi Niinistö (HS 8.3.2016): ”Sitäkään [Suomen ja Ruotsin välistä puolustusliittoa] ei pidä pitää pois suljettuna. Tässä on sellainen vaihe menossa, että harjoittelemme yhdessä, teemme hankintoja yhdessä tulevaisuudessa, kasvatamme luottamusta.”
Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ole tähän saakka sulkenut puolustusliiton mahdollisuutta pois.
17.6.2016 julkaistussa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa on puolestaan kirjattu Ruotsin kanssa puolustusyhteistyöstä: ”Ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö Ruotsin kanssa on laaja-alaista ja sitä edistetään yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita.”
Pääministeri Stefan Löfven (IS 19.6.2016): ”Yhteistyö Suomen kanssa ei ole [puolustus]liitto, eikä sellaista peräänkuuluteta.” Statsminister Stefan Löfven (Folkbladet 19.6.2016): ”Allians med Finland inte aktuell.”
Ruotsi on siis tänään pääministeri Stefan Löfvenin suulla asettanut rajoitteen: puolustusliitto Suomen kanssa ei ole mahdollinen, siinä kulkee raja. Tänään tuli Ruotsista suomalaispoliitikoille lunta tupaan. Ruotsin ilmoitus oli erittäin järkevä, ja se selkeyttää puolustuspoliittista tilannetta.
Puolustusliitto on nähty Suomessa kaukana tulevaisuudessa olevana mahdollisuutena. Ruotsi on sen sijaan koko ajan ollut tuota puolustusliittoa poissulkevaa mieltä, mutta suomalaispoliitikot ovat kuitenkin haaveilleet puolustusliitosta lopullisena päämääränä. Yksi keskeisimmistä haaveilijoista on ollut presidenttiehdokas Matti Vanhanen, joka oli ostamassa jo hävittäjätkin Ruotsista. Tänään oli sitten asialle syytä sanoa Ruotsista selkeäsanaisesti: puolustusliitto ei käy. Muu puolustusyhteistyö toki jatkuu ja tiivistyy.
Suomi tuskin tulee ostamamaan ruotsalaisia Gripen-hävittäjiä, – ja hyvä niin.
Ruotsi on solminut puolustusyhteistyösopimuksen Nato-maa Tanskan, Yhdysvaltain ja Iso-Britannian kanssa. Mitään allekirjoitettua puolustusyhteistyötä koskevaa sopimusta Suomen kanssa ei ole lukuun ottamatta työsuunnitelmaa vuodelta 2014.
Miksi Ruotsin pitäisi uhrata äyriäkään puolustukseen kun Suomi hoitaa sen ilmaiseksi idän suunnasta. Emme mekään kait pistäisi senttiäkään likoon lännen (Tanskan) hyökkäyksen varalta.
Teoreettinen pohdiskelu:
Muuttuisiko Ruotsin Nato-kanta, jos Suomi luopuisi asevelvollisuusarmeijasta (kuten Ruotsi) ja jättäisi Hornetit uusimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä vikaa Gripeneissä on, Suomen tai Naton kannalta? Liian pieni hinta?
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys on puolustusyhteistyöstä valtioiden välillä, jossa hävittäjät ovat vain yksi tekijä. Suomen pääasiallinen puolustusyhteistyökumppani tulee olemaan Yhdysvallat, ei Ruotsi, jolle ei siis puolustusliitto käy. Siksi hävittäjät tulevat todennäköisesti Yhdysvalloista.
Jos Ruotsille ei käy puolustusliitto, siitä herää epäluulo, käykö Ruotsille muukaan. Yhdysvallat maailmanvaltana lienee luotettava kumppani.
Lisäksi Ruotsi on pieni hävittäjävalmistaja, jolle täydennystoimitus sodassa saattaisi olla liian haastavaa.
Ilmoita asiaton viesti
JAS Gripeneissä ei ole sinänsä mitään vikaa.
Kysymys lienee enemmänkin strategiasta kuin pelkästä hävittäjähankinnasta. Jos Suomi mieli syventää kahdenvälistä puolustusyhteistyötä USA:n ja Naton kanssa, niin hävittäjät pitänee hankkia USA:sta.
Toisaalta järkevään ja tasapainoisesti mitoitettuun puolustusjärjestelmään voisi kuulua vaikkapa 35-40 JAS Gripenin hankinta. Näin säästyvät varat pitäisi sijoittaa ohjuksia torjumaan kykenevien ilmatorjuntaohjusten hankintaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän se taas kerran , tällä kertaa Ruotsin päämiehen toimesta, väännettiin suomalaisille rautalangasta ( ties monennenko kerran), että Ruotsi ei tule solmimaan puolustusliittoa Suomen kanssa. Toisen kotimaisen kuullun vajavaisesta ymmärtämisestä ei tällä kertaa voi olla kysymys, sillä Löfenin puhe tulkattiin. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, demareissa ja kepussa jatketaan kuitenkin Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyön hengessä puhumista ja osa mediasta tartuu taas tähän oljenkorteen ratkaisuna Suomen turvallisuuspoliittisiin haasteisiin, jotta saataisiin jarrutettua Suomen Nato-vaihtoehdon toteutumista. Suomen ja Ruotsi teknistä puolustusyhteistyötä aiotaan syventää entsiestään niin, että kohta ollaan jo toisella puolella maapalloa siinä syventämisessä. Tulee muistaa, että tästä syventämisestä puuttuu kuitenkin poliittinen päätös ja mustaa valkoisella sotilaallisesta yhteystyöstä tiukan paikan tullen.
Pienen muutoksen olen kuitenkin haistavinani perussuomalaisten ulkoministeri Timo Soinin, ennen niin impivaaralaisessa, ajatusmallissa. Ehkä siihen on vaikuttanut hänen vierailunsa Venäjän Duumassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kanssa maaliskuussa 2013 ja keskustelut ulkoministeri Lavrovin kanssa sekä mahdolliset muut sisäpiirin tiedot. Ja hyvä niin. Ehkä myös puolustusministeri Jussi Niinistö on saanut nykyisessä virassaan lisää näkökulmia Itämeren turvallisuuspoliittiseen ympäristöön ja sen tosiasioihin. Viime aikoina ei ole enää niin voimakkaasti nostettu esiin Suomen ”uskottavaa itsenäistä puolustusta”.
Tuli muuten mieleen, kun kuunteli pääministeri Löfenin Kultarannan puhetta sekä Löfenin ja presidentti Niinistön lehditöhaastattelua, että onkohan presidentti Niinistöllä se Nato -kortti taskussaan, ei vain Venäjää varten, vaan myös Ruotsia varten. Vuonna 1941 Suomihan käytti Saksa-korttia ja se taisi tulla silloin yllätyksenä Ruotsillekin. Saksa-korttiahan piti käyttää, kun muita kortteja ei enää ollut. Ruotsi-korttihan oli pelattu jo syksyllä 1939. Vuonna 1939 Suomi taisi laskea väärän kortin varaan uskoessaan kansainväliseen oikeuteen sekä Ruotsin ja Suomen väliseen puolustusliittoon. Suomi jäi Talvisodassa yksin.
Ilmoita asiaton viesti
Tämmöistä se on rajamaassa; sekä Ruotsille ynnä muille länsimaille että Venäjälle olemme puskuri hyökkääjää vastaan.
http://asfalttikukka.blogspot.fi/
Ilmoita asiaton viesti
Poliitikoille kova tappio. Suomi rukoilee kohta polvillaan, että joku ottaisi meidät suojelukseensa. EU:ta on rukoiltu apuun ja nyt on tajuttu, että EU ei voi auttaa ja mahdollisen Brexitin myötä se ei takuuvarmasti edes kykene auttamaan. Ruotsin taholta on pyydetty apua ja nyt Ruotsi ilmoitti, ettei tipu. Koska Nato-vaihtoehto on poliitikkojen taholta käytännössä pilattu, eli juna meni jo, Suomelle jäi käteen mustapekkakortti. Itku oli varmaan kova eilen, kun Ruotsi kaatoi jäävettä niskaan.
Ilmoita asiaton viesti
Koko Suomen ja Ruotsin puolustusliitto oli natokammoisten tarpeisiin luotu ”köyhän miehen Nato”. Hyvä, että se on nyt viimeinkin kuopattu, joten Suomi pääsee asiassa eteenpäin ja voi aikanaan hakea jäseneksi ihan siihen oikeaan Natoon.
Ilmoita asiaton viesti