Venäjän reservirahaston hupeneminen on kiihtynyt – varat ehtyvät 2017 lopulla?
Olen seurannut Venäjän reservi- ja kansallisen hyvinvoinnin rahastojen varojen kehitystä kuukausittain vuoden 2015 syksystä lähtien. Noiden rahastojen varojen kehitystä on käsitelty kahdessa blogikirjoituksessa aikaisemmin, 13.12.2015 julkaistussa kirjoituksessa otsikolla ”Halpa öljy – onko Venäjälle käymässä kuten Neuvostoliitolle?”, joka löytyy täältä sekä 13.2.2016 julkaistussa kirjoituksessa otsikolla ”Venäjän öljyrahastoista ei vielä ole varat loppumassa”, joka löytyy täältä.
Venäjän finanssiministeriö julkaisee reservi- ja kansallisen hyvinvoinnin rahastoissa olevien varojen suuruuden dollareissa ja ruplissa kerran kuukaudessa. Helmikuisen blogikirjoituksen jälkeen keskuspankki on julkaissut kuuden kuukauden tilastot, viimeisin tilastojulkaisu on elokuun 1. päivältä 2016.
Venäjän reservirahasto on rahasto, josta varoja voidaan käyttää valtion budjettivajeiden täyttämiseen. Sen sijaan kansallisen hyvinvoinnin rahaston tarkoitus oli alun perin rahoittaa eläkejärjestelmän muutoksista aiheutuvia menoja, ja varat on pääosin sijoitettu mahdollisimman turvallisesti ulkomaisiin vähäriskisiin arvopapereihin. Talouskriisin kuluessa kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoja on alettu käyttää myös infrahankkeisiin, ja rahastosta on rahoitettu niin ikään Suomeen rakennettavaa Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalaa.
Venäjän finanssiministeriö arvioi vuoden 2015 syksyllä, että vuoden 2016 lopussa reservirahastossa olisi jäljellä summa, joka vastaisi enää 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja vuoden 2015 lopussa rahastossa olisi jäljellä summa, joka vastaisi 4,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Finanssiministeriön ennustelukujen perusteella ja tasaisella suppenemisvauhdilla on laskettavissa, että ilman rahastotäydennystä reservirahasto kuivuisi varannottomaksi myöhäiskeväällä 2017, tosin bruttokansantuotteen muutoksia – tällä hetkellä supistumista – on vaikea arvioida.
****
1.2.2016 reservirahaston varat olivat 49,72 miljardia dollaria (3 737,29 miljardia ruplaa), joka vastasi 4,8 prosenttia Venäjän suppenevasta bruttokansantuotteesta. Varantolukujen perusteella ruplan dollarikurssi oli varsin heikko, vain 75,16 ruplaa. 1.8.2016 vastaavat luvut olivat 38,18 miljardia dollaria (2 560,28 miljardia ruplaa), joka vastasi 3,3 prosenttia suppenevasta bruttokansantuotteesta. Elokuun (1.8.2016) tilaston perusteella ruplan dollarikurssi oli jo hieman vahvempi, 67,06 ruplaa.
EU:n Venäjä-talouspakotteiden asettamisen jälkeen (heinä- ja syyskuu 2014) reservirahaston varat olivat suurimmillaan 1.9.2014 91,72 miljardia dollaria (3 387,34 miljardia ruplaa). Kuukautta vaille kahdessa vuodessa (1.9.2014-1.8.2016) rahaston varat ovat huvenneet 58,4 prosenttia dollareina ja 24,4 prosenttia ruplina laskettuna varojen olleessa 1.8.2016 38,18 miljardia dollaria (2 560,28 miljardia ruplaa). Valuuttakurssimuutokset (ruplan heikentyminen) ovat tasapainottaneet rahaston ruplamääräistä laskua.
Tänä vuonna reservirahaston dollarimääräiset varat ovat pudonneet kahdeksan kuukauden aikana (1.1.-1.8.2016) 49,95 miljardista dollarista 38,18 miljardiin dollariin, yhteensä 11,77 miljardia dollaria. Kahdeksassa kuukaudessa rahasto on menettänyt varojaan dollareissa laskettuna lähes neljänneksen. Rahaston varojen pudotus tapahtui käytännössä huhti-toukokuussa, jolloin rahastosta nostettiin kahdessa kuukaudessa varoja 12 miljardin dollarin arvosta.
Finanssiministeriön viime vuoden loppupuolella antaman arvion perusteella reservirahaston varat loppuisivat siis vuoden 2017 alkupuolella ilman rahastotäydennyksiä, tarkka tasaisen vauhdin laskennallinen päivämäärä ennusteessa sattuisi toukokuun viimeiseen viikonloppuun vuona 2017.
Kun vertaa reservirahaston varojen kehitystä finanssiministeriön viime vuoden syksyllä antamaan arvioon, on reservirahastossa vielä tällä hetkellä enemmän varoja kuin finanssiministeriön arvion mukaan tulisi olla. Tämän vuoden puolella kirjattujen varojen ero arvioon nähden dollareina on vaihdellut 2,30 miljardista dollarista (1.2.2016) 11,45 dollariin (1.4.2016). Vastaavat ruplamääräiset erot ovat olleet 59,0 miljardista ruplasta 4 777,80 miljardiin ruplaan.
Tosiasia siis on, että reservirahaston varat hupenevat finanssiministeriön arvion mukaisesti, mutta hieman loivemmin. Ilman täydennyksiä varat loppuisivat nykyisellä rahastovarojen suppenemisvauhdilla vuoden 2017 jälkipuolella, ei vielä alkupuolella.
****
Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varat olivat puolestaan 1.2.2016 71,15 miljardia dollaria (5 348,66 miljardia ruplaa), joka vastaa 6,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. 1.8.2016 vastaavat luvut olivat 72,21 miljardia dollaria (4 842,00 miljardia ruplaa), joka vastaa 6,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Kansallisen hyvinvoinnin rahaston dollarimääräiset varat ovat kasvaneet kuudessa kuukaudessa (1.2.-1.8.2016) 71,15 miljardista dollarista 72,21 miljardiin dollariin, ja rahasto ei siis ole menettänyt varojaan dollareissa laskettuna. Sen sijaan rahaston ruplamääräiset varat ovat laskeneet 506,66 miljardia ruplaa (noin 9,5 prosenttia) ruplan dollarikurssin vahvistumisen myötä.
****
Kansallisen hyvinvoinnin rahasto on tällä hetkellä varoissaan, mutta valtion budjettivajeiden kattamiseen tarkoitettu reservirahasto menettää varojaan odotetusti. Vielä tämän vuoden helmikuussa rahastovarojen suppenemista ei ollut havaittavissa, mutta rahastosta hävisi tämän vuoden huhti-toukokuussa varoja yhteensä 12 miljardin dollarin arvosta, mikä vastaa lähes 30 prosenttia rahaston ruplamääräisistä varoista ja lähes neljännestä dollarimääräisistä varoista. Kahdessa vuodessa rahasto on menettänyt varojaan dollareissa laskettuna yli puolet, lähes 60 prosenttia.
On vielä liian aikaista arvioida riittävällä varmuudella, milloin reservirahaston varat olisivat tarkasti loppumassa. Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varat ovat sen sijaan vielä vakaalla pohjalla. Öljyn ja ruplan hintojen muutokset vaikuttavat oleellisesti rahastojen kehitykseen.
Vuoden 2017 syksyllä reservirahasto voi olla melko tyhjä, mikäli rahastosta nostetaan vuodessa ilman rahastotäydennyksiä ne rahamäärät, mitkä vuonna 2015 ja vuonna 2016 tähän saakka on nostettu. Reservirahaston varat tulevat nykyvauhdilla loppumaan vuoden 2017 jälkipuolella ilman täydennyksiä, toisin sanoen hieman myöhemmin kuin mitä finanssiministeriön ennusteen perusteella on laskettavissa.
EU:n ja muiden länsimaiden Yhdysvaltojen johdolla on siis pidettävä yllä Venäjä-pakotteita päättäväisesti ainakin vuoden, ellei Venäjä toteuta sitä politiikkaa, mikä on pakotteiden purun edellytys.
Nähtäväksi jää, antaako Venäjä reservirahaston kuivua varattomaksi, täydennetäänkö sen varoja tai onko rahaston varojen loppumisella vaikutusta Venäjän politiikkaan. Venäjällä seuraavat presidentinvaalit ovat keväällä 2018.
Lähteet:
Reservirahaston varat 1.2.2008–1.8.2016, Venäjän finanssiministeriö: http://old.minfin.ru/en/reservefund/statistics/amount/
Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varat 1.2.2008–1.8.2016, Venäjän finanssiministeriö: http://old.minfin.ru/en/nationalwealthfund/statistics/amount/
Jos meillä tapahtuisi tällaista, tulisi kova haloo että hallitus tuhlaa meidän veronmaksajien varoja.
Mutta Venäjällä on toisin. Koska kansalaiset eivät maksa juurikaan veroja, heitä ei kiinnosta valtion rahat. Aina on ollut selvä jako, omat rahat ja tsaarin rahat. Putin on hankkinut nykyisetkin rahat, ne ovat hänen rahojaan. Mistä Putin hankkii lisää, se on hänen asiansa. Se ei ole alamaisten päänsärky.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä myy osuuksia valtionyhtiöistä. Timanttiyhtiö Alrosasta myytiin jo, seuraavaksi on vuorossa Rosneft.
http://uk.reuters.com/article/russia-rosneft-priva…
Ilmoita asiaton viesti
”Jos meillä tapahtuisi tällaista, tulisi kova haloo että hallitus tuhlaa meidän veronmaksajien varoja.”
Tuo oli vitsi? Suuret ikäluokat jäivät eläkkeelle ja Suomi on syvällä suossa kun ei olla tehty mitään suurimmalle ongelmalle. Ikääntymiselle.
http://velkakello.fi/
Venäjä joutuu ehkä ottamaan velkaa 2018 vuonna. Se on kyllä ennenkuulumatonta että valtio alkaa elämään velaksi.
Seuraava velkakriisin vaihe lähtee joko Euroopasta tai Yhdysvalloista. USA vesisäröttää maailman suurinta velkatalouttaan pitkittäen dollarin kriisin alkua. Yhdysvalloista on tullut maailman suurin öljyn tuottajamaa. Euroopassa taas on velkojen osto-ohjelma. Ilman Saksaa ei eurolla olisi sellaista luottoa.
Jos puhutaan ongelmista niin kannattaa alkaa omasta taloudesta ja miettiä suurimpia uhkia.
Ilmoita asiaton viesti
”Venäjä joutuu ehkä ottamaan velkaa 2018 vuonna. Se on kyllä ennenkuulumatonta että valtio alkaa elämään velaksi.”
Venäjän luottoluokituksesta johtuen nähtäväksi jää millä korolla.
http://yle.fi/uutiset/venajan_luottoluokitus_laski…
Öljyn tuotannossa Venäjä ja Saudi Arabia ohittavat vielä USA:n.
http://money.cnn.com/interactive/news/economy/worl…
Ilmoita asiaton viesti
Ajatella, kun suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, niin kansantaloutemme vihdoin saa alkaa louhimaan ehtymätöntä eläkerahastopottia…
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaiset elävät kuplassa. Meillä ei voisi moista tapahtua ilman että nousisi haloo. Voi voi voi voi…voi voi kun jykä velkaelvytti ja suuret ahneet ikäluokat äänestivät vastuuttomuuden eli omien etujensa puolesta. Suomalaiset ovat vauraudessaan lähes itäisen Euroopan kärkeä. Juu juu.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Suomessa rahat ole menneet turhuuksiin. Omaisuus on myyty ja varat on viety veroparatiiseihin yksityisiin yhtiöihin ja otettu velkaa ja syöty. Muuten kansa älähtäisi.
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/08/0…
Ilmoita asiaton viesti
Jukka Laine, eiköhän ne meikäläisten rosvojen rahat ole samoissa pankeissa kuin venäläisten oligarkkien ja Putinin?
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä on tässä suhteessa totaalisen erilaisessa asemassa, kuin EU-valtiot, jotka kaikki Luxemburg poislukien ovat velkaantuneet yli EU:n itsensä asettaman kriisirajan bkt:sta.
Venäjä sen sijaan voi käyttää vararahastojaan vielä muutamia vuosia, ja vasta sen jälkeen alkaisi EU-mainen velkaantuminen edellytyksellä, että öljyn hintataso pysyisi nykyisellään alhaisena.
Se vuorostaan on epätodennäköistä, sillä Opec-hintajyränä toimineen Saudi-Arabian ei kannata kauan toimia omien intressiensä vastaisesti vaikka Washington kuinka pyytäisi.
Ilmoita asiaton viesti
”Venäjä sen sijaan voi käyttää vararahastojaan vielä muutamia vuosia..”
Sitä paljonko Venäjällä on käytettävissään epäili entinen finanssiministeri Kudrinkin, samoihin aikoihin kuin linkin uutinen.
http://www.economist.com/blogs/freeexchange/2014/1…
Ilmoita asiaton viesti
Tämä tieto on huolestuttava.
Jos Venäjällä tulisi levotonta jota länsi saattaa odottaa niin meille se saattaisi olla huono asia pakolaisten muodossa.
Tulisi Kreikan tilanne johon ei muu europpa halua puuttua.
Nyt on rauhallista kun virkamieskunta tottelee Putinia.
Jos virkamiehiltä loppuu palkanmaksu niin ikäloppuautot muuttuvat palkan korvikkeeksi.
Ilmoita asiaton viesti
USA:n nousu maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi vesisärötyksellä on ehkä enemmän talouden fundamenttien sanelemaa kuin halu heikentää öljyntuottajamaiden asemaa painamalla öljyn hintaa alas. OPEC on tässä tilanteessa aika avuton kun USA:lla on tarve ylläpitää talouskasvua halvan energian avulla. USA lepyttää saudeja myymällä heille uusinta aseteknologiaa.
Pitemmällä aikavälillä vesisärötyksen ongelmat nousevat tuottoja suuremmaksi, mutta kun kyse on meistä ihmisistä, niin ratkaisut talouden ongelmiin ovat pragmaattisuudessaan lyhytnäköisiä.
Lisäksi työntämällä halpaa öljyä markkinoille hidastetaan ilmastotavoitteita ja uusien vähempipäästöisten energiamuotojen kehitystä. Dollarin asemaa ja velkakriisiä tilanne edesauttaa. Kukapa meistä haluaa finanssikriisin kolmannen vaiheen etenevän vauhdilla.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ei mitenkään liity aiheeseen, sen sijaan Venäjä on pumpannut öljyä kuin viimeistä päivää korvatakseen hintaa määrällä, ja välittämättä siitäkään että vanhat putket vuotavat:
Gazprom Neft Shelf LLC, is responsible for Russia’s worst ever offshore oil spill after a floating rig sank in the Sea of Okhotsk. Its sustainability report noted that in 2012 the company suffered 2,626 pipeline leaks, and in 2011 that number was 3,257.
Rosneft has recently been named the country’s worst environmental polluter after 2,727 oil spills were reported in 2011, in just one province.
http://oilprice.com/Latest-Energy-News/World-News/…
Edit: Tuoreempi artikkeli,
Venäjän öljyputket valuttavat hukkaan – 11 709 vuotoa vuodessa
Ympäristöministeri Sergei Donskoin mukaan vuodessa öljyä vuotaa ympäristöön 1,5 miljoonaa tonnia. Määrä on kaksinkertainen verrattuna vuonna 2011 sattuneeseen öljyonnettomuuteen Meksikonlahdella, jota pidetään yhtenä tuhoisimmista öljyonnettomuuksista.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/venajan-ol…
Ilmoita asiaton viesti
Miten pakotteet suhtautuvat Venäjän rahoitukseen? Velkaahan Venäjällä ei ole, vielä, mutta tarvitessaan millä hinnalla rahoittajia löytyy ja löytyykö riitävästi? Rahastojen ehtymisvauhti on hurja.
Ilmoita asiaton viesti
Pari tuntia sitten RIA ilmoitti Venäjän puolustusministeri Shoigun ilmoittaneen että jenkit ja Venäjä ovat hyvin lähellä sopua yhteisten taistelutoimien käynnistämisestä Aleppossa, jotta Syyrian konfliktiin saataisiin edistysaskel.
Tämä liittynee monimuoto-ohjaukseen, jossa Venäjän politiikka on hyvän aikaa ollut, askel siellä, toinen taa täällä..
http://uk.reuters.com/article/uk-mideast-crisis-ru…
Ilmoita asiaton viesti
Maan kokoon ja väkimäärään nähden luvut ovat pieniä. Maalla ei ole velkaa. Venäläisillä on ollut armoton kyky loikkia tavalla tai toisella yli hyllyvän suon mutta nyt on jo kasvanut pullamössäsukupolvi sielläkin tai kaksikin.
Jenkeillä omistus on on mitä on. 500 suurimman yrityksen voittosumma viime vuonna oli n 900 miljardia taalaa. Liikevaihto liki 11000 miljardia. Kuluvana vuonna menee voitoissa miljardi miljardia puhki. Minä en ymmärrä tuollaisia lukuja.
Käsittääkseni Norjan vakuusrahastot lähentelevät samaa summaa. Se on suhteessa paljon.
Mä en vaan tajua miten kummallakaan nk suurvallalla on varaa tuohon järjettömään asevarusteluun. Tai tajuan sillä molemmissa maissa aseteollisella kompleksilla on valtava vaikutusvalta. Näkyykö se myös Vennään rahastoissa?
Ilmoita asiaton viesti