Suomen on ymmärrettävä Yhdysvaltain puolustushaasteet Baltiassa
Presidentti Barack Obama vieraili Virossa syksyllä 2014. ”Tulin tänne ennen kaikkea vahvistamaan Yhdysvaltojen sitoutumisen Viron turvallisuuteen. Se on ainainen ja järkkymätön", Obama sanoi Virolle ja samalla myös muille Baltian maille, joiden turvallisuudentunnetta Venäjä oli horjuttanut pahoin Krimin valloituksella keväällä 2014.
Vaikka Ruotsi ei ole Nato-maa, on se Yhdysvaltain tärkein liittolainen Pohjolassa. Ruotsi on Pohjalan turvallisuuden suurvalta. Ruotsilla on Pohjolan suurin talous, ja myös asukasmäärältään Ruotsi on ylivoimaisesti suurin valtio. Kun Tanskassa, Norjassa ja Suomessa asukkaita on 5-6 miljoonaa, Ruotsin asukasmäärä lähes 10 miljoonaa. Vuonna 2013 Ruotsin bruttokansantuote (579,7 mrd. USD) oli reilusti yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna (267,3 mrd. USD).
Suomessa ei ole oikein täysin ymmärretty Ruotsin asemaa ja merkitystä Pohjolassa varsinkin turvallisuuspolitiikassa. Pohjolan turvallisuuspolitiikassa Ruotsin merkitys Yhdysvalloille on paljon suurempi kuin Suomen.
Ruotsissa ovat kahden vuoden aikana vierailleet varapresidentti Joe Biden, varapuolustusministeri Robert Work sekä senaatin asevoimien ja puolustusministeriön rahoituksesta vastaavan komitean puheenjohtajana John McCain. Pohjoismaiden valtionpäämiesten ja presidentti Obaman ensitapaaminen vuonna 2013 tapahtui Tukholmassa. Myös tämän vuoden vastaavassa johtajatapaamisessa Washingtonissa Ruotsilla oli merkittävin rooli. Oheiset esimerkit kuvaavat Ruotsin merkitystä Yhdysvalloille Pohjolassa.
Yhdysvallat luottaa Ruotsin harkintakykyyn ja Ruotsilla on hyvät näytöt jo kylmän sodan ajalta, kun Norjan turvallisuus ja Suomen asema piti vakiinnuttaa Pohjolassa. Kun kylmän sodan aikaan Ruotsi turvasi Nato-maa Norjan selustan, ja nyt sillä on vastaavaa halukkuutta huolehtia Nato-maa Viron, Latvian ja Liettuan selustaa. Samalla Ruotsi turvaa myös oman asemansa ja turvallisuutensa Yhdysvaltain keskeisenä liittolaisena.
Yhdysvalloille syvempien turvallisuuspoliittisten suhteiden luomisessa yksi avainasia Suomeen ja Ruotsiin on, miten maat suhtautuvat Baltian turvallisuuteen, joiden turvallisuudelle presidentti Obama antoi vuoden 2014 vierailullaan niin suuren vakuuden, kuin suurvalta voi vain antaa: presidentin sanan.
Ruotsi toistaa nyt taitavasti samaa kuviota suhteessa Baltian maihin kuin kylmän sodan aikaan suhteessa Norjaan, ja näin Ruotsi samalla varmistaa Yhdysvaltain turvallisuuspoliittisen huolenpidon itsestään. Suomen asema suhteessa Yhdysvaltoihin on Ruotsia epävarmempi.
”Pääministeri [Sipilä] painottaa, että Suomi haluaa pysyä USA-suhteissa samalla tasolla kuin Ruotsi.”, kirjoitti sanomalehti Kaleva 22.8.2016. Suomen politiikan päämäärä suhteessa Yhdysvaltoihin on oikea. Suomi ei saa saattaa itseään tilanteeseen, että Ruotsin Nato-jäsenyys olisi yksistään riittävää Natolle sekä Yhdysvalloille, jonka jälkeen Suomea ei enää haluttaisi Natoon ja jäisimme yksin Pohjolan harmaalle vyöhykkeelle: idän ja lännen rajan kulkisi Tornionjoessa.
Presidentti Niinistö totesi 26.8.2015: ”Suomi ei ole asemassa, jossa se voisi antaa muille [Baltian maille] sellaisia sotilaallisia turvatakuita, joita sillä itselläänkään ei ole.” (Iltalehti_25.8.2015 ja Ilta_Sanomat_26.8.2015). Tieto, ettei Suomi ole halukas auttamaan uhkatilanteessa naapureitaan, otettiin Baltiassa yllättyneenä vastaan.
Suomelle edelleen tuottaa ongelmia suhtautuminen Baltian maihin, Ruotsilla ei vastaavia ongelmia ole. Suomi ei ole saanut vielä aikaiseksi puolustusyhteistyösopimusta Yhdysvaltain kanssa ja neuvottelut ovat syksyn edetessä hieman takkuilleet. Ruotsi allekirjoitti puolustusyhteistyösopimuksen Yhdysvaltain kanssa jo 8.6.2016. Suomella Baltian turvallisuuskysymys on vielä ratkaisematta.
Suomen pitäisi kyetä ratkomaan Baltian turvallisuuskysymys osaltaan uskottavasti: mikä on Suomen lopullinen rooli Baltian turvallisuudessa? Suomen puolustusyhteistyösuhteet Yhdysvaltoihin riippuvat suuresti Suomen suhtautumisesta Baltian maihin.
Jos Suomi keskittyy ratkomaan pohjoisen Baltian turvallisuuskysymyksiä, voidaan samalla unohtaa koko Suomen puolustaminen nykyisten puolustusmäärärahojen puitteissa, koska Suomen voimavarat eivät tulisi riittämään samanaikaiseen sodankäyntiin sekä koko Suomessa että Virossa. Puolustusmäärärahoja tulisi ainakin kaksin- tai kolminkertaistaa, jotta Viron auttaminen voisi olla mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen pitää kyetä puolustamaan omaa maa-aluettaan, ilmatilaansa ja merialuettaan niin, ettei mikään valtio voi käyttää niitä sotilaallisen toimintansa edesauttamiseen. Eikä yhtään enempi, mutta se kaikki.
Sellaista mielikuvaa ei saa syntyä minnekkään suuntaan, etteikö Suomi pidä tästä lähtökohdasta kiinni.
Mikäli jollakulla lähinaapurilla on halua pitää tilanne tällaisena ja uskottavana, niin Suomi voi ottaa vastaan aseapua ja rahallista kompensaatiota puolustuksensa doktriinin tehostamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Missä tämä doktriini on dokumentoitu?
Ilmoita asiaton viesti
Se dokumentoidaan sitten, kun kenraalimme ymmärtävät tilanteen. Politiikot pelaavat sitten kenraalien peliä sujuvasti.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys ei ole Suomen eikä myöskään Ruotsin ase- tai sotavoimavarallisuuden käyttämisestä tai tuhlaamisesta Baltiassa, vaan Suomen ilmatilan, meritilan ja maa-alueen käyttämisetä Yhdysvaltain ja Naton operaatiossa Baltian puolustamiseksi.
Samalla sotilaallisessa kriisissä Yhdysvallat ja Nato suojaisi myös Suomea.
Samanlainen oli Ruotsin rooli kylmässä sodassa. Eivät Yhdysvallat ja Nato tarvinneet Ruotsin asevoimia vaan Pohjolan tärkeintä geostrategista asemaa Norjan turvallisuuden varmistamisessa.
Suomalaispolitiikkojen ovat niin urpoja, että ajattelevat Suomen joutuvan puolustamaan Baltiaa Suomen omilla aseilla ja Yhdysvallat haluaisi tätä. Onneksi sentään ruotsalaiset eivät täällä Pohjolassa ihan noin urpoja ole kuin me suomalaiset.
Tuo Baltia-kysymys olisi kyllä Suomessa käsiteltävä todellakin perusteellisesti, niin paljon siihen liittyy vääriä olettamuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin alue on ensiarvoisen tärkeä huolto- ja kuljetusreitti Baltiassa toimiville NATO joukoille. Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa ovat tässä suhteessa myöskin merkittäviä alueita. Naton jäsenenä voisi Suomella olla kauttakulkumaan roolia suurempi rooli Viron puolustuksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten jo aiemmin vinkkasin. Suomen Maa-, meri- ja ilmarajoja ei mikään yhteisö voi loukata niin, että Suomi ei siihen puuttuisi. Se on jämpti.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisellä ajattelulla ja reservillä koko suomea ei ole mahdollista puolustaa.
Saksalaiset puolustivat 1941-1944 7oo km pohjista rajaamme. Saksalaisia oli 213,000 vuoristojääkäriä.
Mistä meidän pitäisi panna suomi poikki ?, ilmeisesti Oulu-Joensuu linjalta, tässä menisi myös Norjan geostrateginen asema, samalla Venäjä ottaisi koko pohjoiskalotin halliintaansa.
Suomi, Ruotsi ja Norja katkevat Pohjopisen napapiirin kohdalta, suomesta lähtee huomattavasti suurempi alue myös napapiirin alapuolelta.
Kenraalien ja Amiraalien pitäisi kertoa totuus päättäjille nykyisestä geopoliittisesta tilanteesta, missä nyt mennään.
Suomella tulee olemaan täysi työ puolustaa itseään, jos tilanne riistäyttyy käsistä, balttiaan meiltä ei voimia riitä, ruotsilta vielä vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Meidän ei tarvitse ajatella mistä Suomi pannaan poikki, Venäjä on sen jo suunnitellut.
Alakurtin varuskuntaa ei rakenneta huvin vuoksi eivätkä siellä toimivat joukot turhaan harjoittele nopeaa motorisoitua hyökkäyssodankäyntiä modernein välinein. Kun Suomen kapeimmalta kohtaa tungetaan nopeasti länteen isolla porukalla, Suomesta tulee sen jälkeen käytännössä saarivaltio. Ainoa merkityksellinen apu joka tänne pääsisi, kulkisi meren kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Uunituoreessa UPI:n Venäjä-selvityksessä oli mielenkiintoinen yksityiskohta koskien Alakurtin sotilastukikohtaa. Venäjän piti aluksi sijoittaa tukikohta pohjoisempaan Kuolan niemimaalle, mutta kun Suomi solmi Naton kanssa isäntämaasopimuksen, selväyksen mukaan sen jälkeen Venäjä päätti perustaa tukikohdan alemmaksi Alakurttiin. Toistaiseksi tukikohdan sotilaallinen varustus on vähäinen.
Ilmoita asiaton viesti
Alakurtin varuskunta on ymmärtääkseni miesvahvuudeltaan moninkertainen verrattuna mihin tahansa Suomen varuskuntaan. Se on kaikilta osin rakennettu majoitustiloiltaan viimeisen päälle moderniksi. Tukikohdan varustaminen on ilmeisesti vielä kesken.
Käsityksen varuskunnasta saa YouTuben monista videoista hakusanalla ”Alakurtti” (Алакуртти).
Dosentti, eversti evp Pekka Visuri kommentoi Vladimir Putinin kuuluisia puheita Kultarannassa (”Venäjän joukot on vedetty 1500 km Suomen rajalta”) ja siinä yhteydessä mainitsi, että Alakurtin varuskunnan ”operaatiosuunta on Pohjoisella Jäämerellä”. Hän ei sen sijaan kertonut sitä, kauanko Venäjällä vie sotilaskäskyn antaminen operaatiosuunnan muuttamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
”idän ja lännen rajan kulkisi Tornionjoessa.”
Nimenomaan tästä keskustelin eilen erään Kokoomuksen sisäpiiriläisen kanssa. Niin se vain on, että Lenin-museo ja Aleksanteri II:n patsas ovat Suomessa, ei Ruotsissa. Suomi sijaitsee henkisesti ja fyysisesti Kaliningradista itään.
”Suomi ei ole saanut vielä aikaiseksi puolustusyhteistyösopimusta Yhdysvaltain kanssa ja neuvottelut ovat syksyn edetessä hieman takkuilleet.”
Hesarin ja venäläisen median levittämä kuva näiden neuvottelujen kulusta on todella synkkä. Alexander Stubb saa toivottavasti Lontoon reissullaan levitettyä todenmukaisempaa kuvaa Suomesta maailman päättäjien korviin.
Ilmoita asiaton viesti
Hybridisotaa Baltiaa, Natoa ja Yhdysvaltoja vastaan? Englanti on hieman kulmikasta, mutta kyllä tästä selvän saa. Samoja väitteitä levitetään tänään venäjäksi Vzgljad-lehdessä:
”As Sputnik reports, the note indicated that the “explosion” in the region can be triggered by dysfunctional social situation of the inhabitants, of which only one-fifth of Estonians, and in large cities even less – only 5%. This County has the highest unemployment and crime. The majority of residents are loyal to Russia and negatively – to the United States and NATO. Guarantee of safety they call a good relationship with Russia, and one in three believes that Russia has the right to protect their compatriots on the territory of the former USSR.”
http://the-newspapers.com/2016/09/15/estonia-ran-i…
Ilmoita asiaton viesti
Samaa voisi sanoa valtaosasta Suomen asukkaita ja erityisesti poliitikoista, ainakin mitä tulee lojaalisuuteen Venäjää kohtaan ja hyviin suhteisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Bringeus viittasi selvästi Niinistön lausumaan, kun hän otti kantaa suomalaisten haluttomuuteen auttaa muita.
Käytännössä Suomen apu koskisi vähäisten joukkojen lähettämistä ja Venäjän ilma- ja merihyökkäysten estämistä Viroon sekä tietysti oman alueen suojaamista. Järkevä kysymys kuuluukin: miten Suomi sen tekee ja auttaako joku vastaavasti Suomea? Kun Suomi on jo ennakkoon ilmoittanut, ettei se auta muita, miksi muiden pitäisi auttaa Suomea?
Ilmoita asiaton viesti
Omituinen otsikko. Maailmalla ongelmia aiheuttaa juurikin suurvaltojen ”puolustushaasteet” rajojensa ulkopuolella. Asiaa voisi helpottaa, jos jenkit vievät kymmenkunta erilaista prikaatin vahvuista itsenäistä osastoa ystävällismielisesti miehittämään Balttiaa.
Ilmoita asiaton viesti