Venäläisten olisi syytä muistaa, mistä suomalaiset eivät todellakaan pidä

Yhdysvaltain varapuolustusministeri Bob Work saapui vierailulle Suomeen myöhään eilen illalla, ja tänään 7. päivänä Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat aiesopimuksen (The statement of intent to develop closer defense collaboration) kehittää läheisempää puolustusyhteistyötä maiden välillä (SoI 7.10.2016).

Kirjoitin tässä yhteydessä edellä tuosta asiakirjasta sopimuksena, vaikka kyseessä onkin julkilausumasta (statement), koska Suomi ja Yhdysvallat tulevat toimimaan tuon asiakirjan mukaan niin kuin se olisi sopimus.

Bob Workin Suomen vierailu on sisältänyt ja sisältää tänään 7.10.2016 kahdenkeskisiä tapaamisia Suomen hallituksen jäsenten ja puolustushallinnon korkeimpien virkamiesten kanssa sekä ja monenkeskisiä tapaamisia Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustushallinnon virkamiesten kanssa aiheena Itämeren alueen turvallisuuskysymykset.

Venäjä rikkoi Suomen ilmatilaa SU-27-hävittällä eilen 6.10.2016 klo 16.43 Porvoon edustalla. Yhdysvaltain varapuolustusministeri Bob Work ei vielä ollut tuolloin laskeutunut Suomeen Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Venäjä rikkoi Suomen ilmatilaa SU-27-hävittällä toistamiseen eilen 6.10.2016 klo 21.33 Porvoon edustalla. Yhdysvaltain varapuolustusministeri Bob Work oli juuri saapumassa Suomeen Helsinki-Vantaan lentokentälle.

                                                                                            ****

Kerta ei ole ensimmäinen, kun Venäjä uhittelee ja osoittaa aggressiivisesti mieltään Suomelle ilmatilaloukkauksilla tai muilla vastaavantyyppisillä manöövereillä. Seuraavat mieltä osoittavat ilmatilaloukkaukset ovat tapahtuneet kevään 2014 jälkeen, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja aloitti sodan Itä-Ukrainassa:

20. ja 21. toukokuuta 2014 (kaksi erillistä loukkausta): Venäjän ilmoittamana vallitsevia sääolosuhteita (ukkosrintamaa) voidaan toki myös pitää sinänsä hyväksyttävinä syinä venäläiskoneiden ilmatilaloukkauksille. On kuitenkin muistettava, että Baltiassa alkoi hieman myöhemmin 20.6.2014 saakka kestävä Yhdysvaltain johtama Saber Strike -sotaharjoitus, johon myös Suomi osallistui. Todellisin syy venäläisprovokaatiolle kuitenkin lienee ollut – kuten elokuisille ilmatilaloukkauksille hieman myöhemmin – Suomen ulkopoliittisessa johdossa tehty vielä tuolloin julkistamaton päätös, että Suomi solmii isäntämaasopimuksen (Memorandum of Understanding, MoU) Naton kanssa. Sopimuksen laatimisprosessi sen sijaan oli tiedossa julkisuudessa jo aikaisemmin keväällä 2014. Nato Watch (Briefing Paper No. 51) uutisoi 19.5.2014 ja siis päivää ennen ensimmäistä ilmatilaloukkausta, että Suomen hallitus oli tehnyt [periaate]päätöksen MoU-asiassa jo 22.4.2014, ja tieto tuli siis tuolloin julkisuuteen (Nato Watch, Briefing Paper No. 51 19.5.2014):

”Finland's Defence Minister Carl Haglund said that the Memorandum of Understanding  (MoU) that his government agreed with NATO on 22 April 2014 is not a step towards NATO membership. It is believed to be similar to the military interoperability deal to which Sweden has also subscribed and is based on Finland’s commitment to NATO’s Partnership for Peace, and to support its Planning and Review Process (PARP).”

Venäjälle Suomen MoU-asia päätöksenä tuli tietoon siis viimeistään tuolloin 19.5.2014 Naton kautta, mikäli se ei ollut tiedossa esim. tiedustelun kautta jo aikaisemmin.

23.5.2014 tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP + UTVA) keskustelivat Naton kumppanuustavoitteita koskevasta prosessista (Planning and Review Process, PARP), mutta siihen liittyviä tarkkoja päätöksiä tai linjauksia ei ole kerrottu julkisuuteen. Valiokuntakokousta koskeva tiedote löytyy täältä. PARP lienee tarkoittanut tässä tapauksessa Naton kanssa solmittavaan isäntämaasopimukseen liittyvää. Uskon, että toukokuun loppupuolella 2014 on tapahtunut jotain sellaista suomalaisessa ulkopoliittisessa päätöksenteossa Suomen Nato-suhteisiin liittyvää, jota ei vielä nytkään tarkasti tiedetä, mutta jonka Venäjä on tiennyt ja reagoinut siihen kahdella ilmatilaloukkauksella.

23., 25. ja 28. elokuuta 2014 (kolme erillistä loukkausta): Turun merialueella alkoi 29.8.2014 Suomen ja usean Nato-maan yhteinen Northern Coasts 2014 -merisotaharjoitus (NOCO14), jolle venäläiset osoittivat mieltään ilmatilaloukkauksilla. Harjoitukseen osallistui 13 maasta yli 3 000 sotilashenkilöä, ja harjoitus päättyi 11.9.2014. Harjoitusasiasta uutisoivat mm. Lentoposti (Lentoposti 12.9.2014) ja Suomen erityisedustusto Natossa (MoFt Nato 2.7.2014). Lisäksi presidentti Sauli Niinistö ja ulkopoliittinen ministerivaliokunta (TP + UTVA) päättivät perjantaina 22.8.2016 ja siis vain päivää ennen ensimmäistä ilmatilaloukkausta, että Suomi allekirjoittaa isäntämaasopimuksen (MoU) Naton kanssa.

Kolmantena tapahtumana 21.5.2015 lähestyivät Ruotsin rannikkoa aggressiivisesti venäläiset Tupolev TU-22-pommikoneet. Samana päivänä Suomen ilmavoimat suoritti Suomenlahdelle operatiivisen Hornet-lennon, eivätkä venäläispommikoneet ehtineet tällä kertaa rikkoa Suomen ilmatilaa. Suomelle vuoden 2015 merkittävin sotaharjoitus, Arctic Challenge Exercise -harjoitus (ACE15), jossa mukana on lukuisia Nato-maita sekä myös Nato, alkoi päivän myöhemmin perjantaina 22.5.2015 venäläiskoneen häiriköinnistä. Harjoitusasiasta uutisoivat mm. Verkkouutiset (Verkkouutiset 25.5.2015) ja Helsingin Sanomat (HS 7.5.2015).

                                                                                            ****

Suomalaiset eivät pidä alkuunkaan tämän laatuisesta uhittelusta eikä tämän laatuisesta Suomen asioihin puuttumisesta. Tällaisesta uhittelevasta toimintatavasta eivät pidä myöskään ne henkilöt, jotka suhtautuvat Yhdysvaltoihin ja Natoon negatiivisesti tai jopa vihamieliseksi. Kysymys on sellaisiin Suomeen omaan päätäntään kuuluviin asioihin puuttumisesta, joihin Venäjän viimeisenä valtiona maailmassa tulisi puuttua.

Suomessa on edelleen vahva vuosisatainen ryssäviha, jota venäläisten ei olisi syytä yhtään ruokkia, mikäli Venäjä haluaa ajaa ollenkaan omia etujaan Suomessa. Toimintatapa ei vain ole sopiva Suomen ja suomalaisten kanssa. Suomalaiset eivät salli itsensä olla uhkailtavana, sen verran omapäisiä olemme olleet ja olemme edelleen idän suhtaan. Kysymys on suomalaisesta luonteenlaadusta.

Venäjä on nyt tyystin unohtanut, miten Suomi reagoi 77 vuotta sitten, kun Neuvostoliitto laukoi Mainilan laukaukset ja hyökkäsi perusteetta Suomeen. Suomalaiset eivät käännä mielipiteitään pelosta eikä muiden pelottelun tuloksena vaan vain omasta tahdosta. Eri tavoin ajattelevat suomalaiset yhdistyvät nopeasti, jos jokin taho alkaa uhata Suomea perusteettomasti. Tuo jatkuva uhittelu Suomea kohtaan on Venäjältä todella typerää politiikkaa ja saa suomalaiset vain yhä päättäväisemmin Venäjää vastaan.

Nykymaailmassa pelottelemalla ei mikään valtio saa mitään toista valtiota puolelleen. Lännessä tämä jo on tiedetty ja ymmärretty jo pitkään, mutta Venäjä elää edelleen tässä vuosisatojen takaisessa uskossaan.

Kuten on niin moneen kertaan todettu: Venäjä ja presidentti Putin ovat parhaita lobbareita kääntämään Suomen kohti Nato-jäsenyyttä. Taas eilen ja tänään on tullut varmasti monta kääntynyttä suomalaiskantaa Suomen Nato-jäsenyyden puolelle.

Suomalaismedian olisi syytä olla nyt tarkkana, mitä he kirjoittavat ilmatilaloukkausasiasta, kyse kun on Venäjän hybridisodasta myös.