Ruotsi ei anna satamaa venäläisille Gotlannista – Suomi antoi jo Kotkasta

Ruotsin puolustusvoimain komentaja Micael Bydén kertoi eilen Ruotsin SVT:n haastattelussa, ettei Ruotsin tulisi antaa Gotlannissa sijaitsevaa Sliten satamaa vuokralle venäläiselle Gazprom-yhtiölle Nord Stream 2 -kaasuputkiston rakentamiseen liittyen (SVT 17.10.2016). Suomesta asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle (Yle 17.10.2016).

Komentaja Bydén ei pidä suotavana, että vieraalla vallalla on pääsy Ruotsin puolustusvoimien kannalta tärkeään infrastruktuuriin. Gotlannin sotilasstrateginen asema Itämerellä on Ruotsille erityinen.

Varsinainen toimija ja tilaajataho kaasuputkihankkeessa on Nord Stream 2 AG. Nord Stream 2 AG:sta (kotisivut) omistaa 51 prosenttia venäläinen Gazprom (kotisivut), joten yhtiö on venäläisten enemmistöomistama ja siis venäläisten hallinnassa.

Nord Stream 2 Submits Application to Swedish Government” oli uutisotsikko Nord Stream 2 -yhtiön  sivustolla 16.9.2016 (Nord Stream 2 16.9.2016). Vapaasti suomennettuna: “Nord Stream 2 jättää [rakentamislupa]hakemuksen Ruotsille”. Ruotsin hallitus on tiedottanut omilla sivuillaan kaasuputken rakentamislupahakemuksen vastaanottamisesta (Regerinskansliet 16.9.2016), mutta lupahakemuksen käsittelyaikataulua ei ole ilmoitettu. Tiedot Nord Stream 2 -yhtiön Ruotsia koskevasta lupahakemuksesta löytyvät täältä.

Suunniteltu uusi kaasuputkisto ei kulje Ruotsin aluevesillä (territorial waters), mutta putkisto kulkee noin 510 kilometrin matkan Ruotsin talousvyöhykkeellä (ecxclusive economic zone, EEZ) ja sijaitsee pitkälti samalla lasku-uomassa nykyisen Nord Stream -kaasuputkien kanssa.

                                                                                          ****

Ruotsi on ensimmäinen viidestä maasta, joka tekee Nord Stream 2 -projektista lupa-arvion. Ensi vuonna vuorossa ovat Suomi, Venäjä, Tanska ja Saksa. Ruotsia voidaan pitää hankkeelle kriittisimpänä maana, ja ehkä siksi venäläiset ovat aloittaneet lupahakemusprosessin Saksaan kirjatun Nord Stream 2 AG -yhtiön nimissä Ruotsista.

Ruotsillakaan ei ole oikeudellista perustaa estää putkien rakentamista, vaikka putket sijaitsevat Ruotsin talousvyöhykkeellä. Poliittinen pyrkimys estää putkien rakentamien on kuitenkin Ruotsissa vahva, kunhan siihen vain löytyy hyvät keinot. Puolustusvoimain komentaja Micael Bydén tuli asiassa ulos ensimmäisenä.

Baltian maissa ollaan mielissään Ruotsin ja Ruotsin puolustusvoimain komentaja Micael Bydénin linjauksesta. Nord Stream 2 -kaasuputkistot vaikuttavat suuresti Baltian turvallisuuteen, vaikka ne eivät kuljekaan Baltian maiden aluevesillä eikä edes talousvyöhykkeillä. Baltian mailla on suurin pyrkimys estää putkien rakentaminen toimimalla EU:n kautta. Mukana vastustamisessa on myös etenkin Puola. Baltian maat näkevät Venäjältä kulkevat Itämeren kaasuputket erityisenä heidän turvallisuusuhkia lisäävinä tekijöinä.

Ruotsi ei ollut erityisen innostunut jo ensimmäisten Nord Stream -putkien rakentamisesta vuosina 2010-2012. Ruotsi näki turvallisuuspoliittiset vaikutukset jo tuolloin, ja Ruotsissa virisi myös keskustelu kansallisesta turvallisuudesta. Venäjä-sinisilmäisessä Suomessa turvallisuuspoliittiset näkökulmat eivät ole heränneet vieläkään.

Itämeren kaasuputkissa suurinta riskiä eivät luo itse rakentamistapahtumat, vaan kaasuputkien luoma Venäjän kohonnut intressitarve Itämerellä ja kohonneen intressitarpeen Venäjän edellyttämät sotilaalliset toimet ja Venäjän niihin varautuminen.

Baltian maiden ja Ruotsin tapaan myöskään Yhdysvallat ei näe uusien putkien rakentamista suotavana, koska se lisää Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä. Suomi on taas kerran asettumassa tälläkin asialla itsensä eri puolille Baltian maiden ja Ruotsin kanssa. Kun Suomi asettuu eri linjoille Baltian maiden ja Ruotsin kanssa, asettuu se eri linjoille myös Yhdysvaltojen kanssa. Suomi on tällä kertaa valinnut kaasuputkiasiassa vuorostaan Venäjän. Keikumme siis taas kerran epävakaasti kiikkerällä aidalla, joka erottaa itää ja länteä.

Ruotsi on ensimmäinen viidestä maasta, joka tekee Nord Stream 2 -projektista lupa-arvion. Ensi vuonna vuorossa ovat Suomi, Venäjä, Tanska ja Saksa. Ruotsia voidaan pitää hankkeelle kriittisimpänä maana, ja siksi lupahakemusprosessi lienee aloitettu Ruotsista. Suomesta kaasuputkiyhtiö tarvitsee valtioneuvoston luvan talousvyöhykkeen käyttöön sekä aluehallintoviraston myöntämän vesiluvan.

Kaikkien Itämeren maiden turvallisuuspoliittinen etu olisi, ettei Ruotsi puoltaisi poliittisesti hanketta eikä antaisi hakemukselle Ruotsin siunausta, joka repii pahoin myös EU:ta. Vaikka Ruotsilla ei ole juridista mahdollisuutta estää uuden putkiston rakentamista talousvesialueelleen, on se kuninkaantekijä estämään hankkeen poliittisesti. Ruotsilla on hankkeen kaatamiseen lupakäsittelyprosessin yhteydessä hyvät mahdollisuudet, jos poliittista uskallusta löytyy. Pitäisi löytyä.

                                                                                          ****

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi 28.9.2016 eduskunnassa kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.) kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa, että uuden putkiston rakentaminen vanhan putkiston rinnalle ei tämän hetkisen arvion mukaan vaikuttaisi Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan (KKV 426/2016 vp). Kanta on toinen kuin Ruotsin kanta on puolustusvoimain komentaja Micael Bydénin suulla sanottuna. Venäläinen kaasuputkisto vaikuttaa Ruotsin turvallisuuspoliittiseen asemaan jo rakentamisvaiheessa, ja se edellyttää Ruotsilta rajoittavia toimia.

Hanke ei vaikuta Suomen energiaturvallisuuteen eikä hankkeella tämänhetkisen arvion mukaan ole muitakaan suoria turvallisuusvaikutuksia Suomeen.” ”Myöskään rakentamisvaiheeseen ei odoteta kohdistuvan turvallisuusuhkia, koska rakentamisvaiheessa lupaehtojen noudattamisen seuranta sekä Suomen satamien aluevesien käyttöä rakentamisen yhteydessä sääntelevä lainsäädäntö mahdollistavat tehokkaan viranomaisvalvonnan.” lausui pääministeri Sipilä vastauksessaan kansanedustaja Lepomäen kirjalliseen kysymykseen.

Sipilä ei ole tarkentunut, mitä satamien aluevesien ja ennen kaikkea satamien viranomaisvalvonta pitäisi sisällään. Tuskinpa mitään.

Suomen pääministerin kanta on siis toinen kuin ainakin Ruotsin puolustusvoimain kanta. Ruotsin puolustusvoimille ei riittäisi Sipilän tokaisu ”Myöskään rakentamisvaiheeseen ei odoteta kohdistuvan turvallisuusuhkia…”, joka on päinvastainen Ruotsin puolustusvoimain komentaja Micael Bydénin. Bydén ei siis päästä venäläisiä Gotlannin satamaan ja rakentamaan sieltä käsin kaasuputkea 1-2 vuoden ajan tilanteessa, jossa Itämeri voi myös räjähtää Venäjän aloittamana.

Mikäli tilanne Itämerellä räjähtäisi rakentamisaikana käsistä, voisi Venäjä tuoda Gotlannin Sliten satamaan Iskander- ja S-400-ohjuksia laukaisujärjestelmineen vastaavasti siviilirahtilaivalla, kuin miten Venäjä siirsi Iskander-ohjuksia Ust-Lugan satamasta Kaliningradin Primorskin satamaan 6.10.2016. Mukana ro-ro-aluksessa kulkisi helposti myös muutamia satoja ”vihreitä ukkeleita” kuten Krimillä nähtiin keväällä 2014.

Mikä on Suomessa puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindbergin kanta kaasuputkihankkeeseen? Onko se poliitikko Sipilän kanta vai ammattisotilas Bydénin kanta?

                                                                                          ****

Nord Stream 2 -hankkeen sopimuspaperit on allekirjoitettu – putkien pinnoitus alkaa Kotkassa alkuvuonna 2017” oli uutisotsikko Kymen Sanomissa 7.9.2016 (Kymen Sanomat 7.9.2016). Jutun mukaan Nord Stream 2 -hankkeen putkien betonipinnoitusta ja varastointia sekä logistiikkatoimintoja koskevat sopimukset on allekirjoitettu Wasco Coatings Europe BV:n (kotisivut) ja Nord Stream 2 AG:n kesken.

Kaasuputkistoa siis jo rakennetaan sopimuksia solmimalla ja putkia valmistelemalla, vaikka rakentamiseen liittyvistä luvista ei ole varmaa tietoa.

Kotka ja sen satamat eivät ole Suomelle sotilasstrategisesti niin tärkeitä kuin Hankoniemen tai Ahvenanmaan satamat. Kun ensimmäisiä putkia rakennettiin vuosian 2010-2012, oli Hangossa Koverharin tehtaalla putkien välivarasto. Myös Nord Stream 2 -hankkeessa Hangossa toimineen Koverharin terästehtaan (Fnsteel Oy Ab:n) satama-alue olisi tarkoitus täyttää vuonna 2017 Kotkassa pinnoitetuista kaasuputkista. Satamaan kuljetetaan, siellä varastoidaan ja sieltä viedään aikanaan merelle satoja kilometrejä.

Koverharin terästehdas sijaitsee Ahvenanmaan jälkeen Suomen toiseksi tärkeimmällä sotilasstrategisella alueella, kolmanneksi tärkein on Porkkalan alue Uudellamaalla. Koverharin terästehtaan vierellä sijaitsee Syndalenin ampuma-alue ja alueella pidetään tarkoituksella sotaharjoituksia, koska sen sotilasstrateginen sijainti on niin tärkeä. Viimeksi alueella pidettiin Baltops-harjoitus viime keväänä, ja harjoitukseen osallistui myös Yhdysvallat. Hankoniemeä voidaan melkeinpä verrata Ruotsin Gotlantiin sotilasstrategiselta merkitykseltään.

Jos Suomi olisi Ruotsi, kyseiselle alueelle ei päästettäisi venäläistä Gazprom-yhtiötä vastaavasti kuin ei myöskään Gotlantiin tässä Itämeren turvallisuustilanteessa, jossa Venäjä häiriköi nyt voimakkaasti myös sotilaallisella voimallaan.

                                                                                          ****

Hyvä lukuvinkki asiaan liittyen: Venäjä ja kaasuputki, 6.9.2009, Erkki Toivanen (kirjoitus).

Tuossa kirjoituksessa Suomen paras toimittaja kautta aikojen näki jo seitsemän vuotta siten Venäjästä ja Venäjän kaasuputkesta sen, mitä moni Suomessa ei kykene näkemään vielä tänä päivänäkään.

Erkki Toivanen kysyi jo vuonna 2009 kirjoituksen aluksi: ”Olisiko Putinin Venäjä tiellä ”viidenteen imperiumiin”?”’

Muita lainanauksia kirjoituksesta:

Länsimaiden riippuvuus Venäjän energiasta kasvaa kaiken aikaa, kunnes ne tulevat lopulta tilanteeseen, jossa niiden on hyväksyttävä Venäjän kasvava sotilaallinen, poliittinen ja taloudellinen vaikutusvalta entiseen Neuvostoliittoon kuuluneilla alueilla”.

Vaikka Venäjä luopuisikin imperiaalisista hankkeistaan, olemmeko tulleet kyllin selvästi ajatelleeksi Itämeren tulevaisuutta ”Rauhan Merenä”, jos putkihanke toteutuu? Kun Venäjän laivasto partioi Gotlannin vesillä, ruotsalaiset alkanevat vaatia hallitustaan liittämään puolustuskykynsä riisuneen maan Natoon Baltian ja Puolan rinnalle. Entä Suomi? Jättäydymmekö ainoana rantavaltiona Venäjän vaikutuspiiriin?”

Kaikki tuo, mitä Erkki vuonna 2009 kirjoitti, on tapahtunut.

Voi, kunpa edes yksi poliittinen toimija olisi lukenut ja ottanut tosissaan aikanaan tuon jo seitsemän vuoden ikään ehtineen erinomaisen blogikirjoituksen ja alkanut sitten toimia!

Liittyvät blogikirjoitukset:

Myös Nord Stream 2-kaasuputkea ei tule rakentaa, 19.12.2015 (kirjoitus)

Hankoniemi Baltops-harjoituksen maihinnousupaikkana on tarkkaan harkittu, 7.6.2016 (kirjoitus)

Tämän takia Nord Stream 2 voi olla niin tuhoisa Euroopalle, 19.10.2016 (kirjoitus)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu