Poliitikot ja virkamiehet ovat kovasti edistäneet venäläismaakauppoja Suomessa

Venäläisten maakaupat ja kiinteistöomistus Suomessa ovat jälleen nousseet puheeksi Suojelupoliisin eduskunnan hallintovaliokunnalle annattaman ja 27.10.2016 päivätyn lausunnon (Dnro 343/2016) perusteella.

Pääministeri Sipilä kommentoi eilen 1.11.2016, että ”Ei pidä olla sinisilmäinen.” viitaten venäläisten maaomistuksiin Suomen turvallisuuden kannalta tärkeiden kohteiden läheisyydessä. Sipilän lausunnosta uutisoivat mm. Iltalehti (IL 1.11.2016), Ilta-Sanomat (IS 1.11.2016) ja Yle (Yle 1.11.2016) sekä lähes koko suomalainen media kattavasti.

Kysymys on aiheellinen: ovatko Suomi ja suomalaiset olleet liian sinisilmäisiä ja hyväuskoisia venäläisten maakauppojen suhteen? Vielä aiheellisempi kysymys kuitenkin on, ovatko suomalaiset poliitikot ja suomalaiset virkamiehet olleet liian sinisilmäisiä ja hyväuskoisia venäläisten maa- ja kiinteistökauppojen suhteen?  

Venäläisten maaomistus Suomessa on kohta ollut auki lähes kymmenen vuotta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmen jälkipuolelta, ja mitään asian ratkaisemiseksi ei ole tapahtunut. Jäljempänä seuraavassa luvussa yksi on esimerkki, joka kuvaa suomaisten poliitikkojen ja suomalaisen virkamieskunnan toimintaa asiassa.

                                                                                    ****

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini – nykyinen ulkoministeri myös – julkaisi 20.9.2009 blogikirjoituksen otsikolla ”Venäläisten maakaupat”, joka löytyy täältä.

Soini oli kysynyt kirjallisena kysymyksenä 7.3.2008 eduskunnassa maan istuvalta Vanhasen toiselta hallitukselta venäläisten maakaupoista Itä-Suomessa otsikolla ”Maa- ja tonttikauppojen rajoittaminen lainsäädäntömuutoksin” (KK 155/2008 vp).

Kansanedustaja Soinin kysymys oli: ”Onko hallitus aikeissa selvittää ulkomaalaisten maakauppoja koskevaa muiden EU- tai ETA-maiden lainsäädäntöä ja aikooko hallitus harkita ja mahdollisesti toteuttaa maa- ja tonttikauppojen rajoittamista lainsäädäntömuutoksin?”.

Hallitus vastasi oikeusministeri Tuija Braxin suulla 31.3.2008. Vastaus oli kokonaisuudessaan:

"Ulkomaalaisiin kohdistuvien kiinteän omaisuuden hankintaa koskevien rajoitusten ottaminen uudelleen käyttöön edellyttäisi painavia perusteita. Toistaiseksi ei ole selkeätä näyttöä, että ulkomaalaisten kiinteistönomistuksesta tietyillä alueilla olisi aiheutunut sellaisia vakavia taloudellisia, yhteiskunnallisia, ympäristöllisiä tai alueellisia vaikeuksia, joiden vuoksi rajoituksia voitaisiin pitää perusteltuna.

Näillä perusteilla valtioneuvostossa ei ainakaan tässä vaiheessa nähdä tarpeellisena ryhtyä valmistelemaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Oikeusministeriössä seurataan kuitenkin jatkossakin ulkomaalaisten kiinteistönomistustilanteen kehittymistä."

Vastaus löytyy samasta osoitteesta kuin kysymys (KK 155/2008 vp). Oikeusministeriö ja eri valtioneuvostot ovat nyt ”seuranneet” asiaa kahdeksan ja puoli vuotta.

Braxin kahdeksan ja puolivuotta sitten antaman vastauksen perusteella pitääkin nyt pääministeri Sipilältä kysyä, ovatko Venäjästä sinisilmäisiä ja hyväuskoisia olleet nimenomaan poliitikot ja suomalaisvirkamiehistö eikä Suomen kansa suinkaan?

Vastaus on Sipilälle helppo antaa: sinisilmäisiä ja hyväuskoisia Venäjästä ovat olleet poliitikot ja suomalaisvirkamiehistö, ei Suomen kansa. Pian täyttyvässä 10 vuodessa asiaa ei ole päästy tuumaakaan eteenpäin. Tuolloin vuonna 2008 turvallisuuspoliittiset syyt ennen Georgian sotaa eivät olleetkaan etusijalla, mutta venäläisomistukseen liittyvät riskit olivat jo tuolloin hyvin tiedossa.

Kun oikeusministeri Tuija Brax vastasi Soinille 31.3.2008. ”Ulkomaalaisiin kohdistuvien kiinteän omaisuuden hankintaa koskevien rajoitusten ottaminen uudelleen käyttöön edellyttäisi painavia perusteita.”, niin voi kysyä nyt, joko nyt on painavat perusteet ottaa uudelleen käyttöön ulkomaalaisiin kohdistuvien kiinteän omaisuuden – siis maa- ja kiinteistöomaisuuden – hankinnan rajoitukset turvallisuuspoliittisista syistä?

Kun ulkoministerinä on tällä hetkellä perussuomalainen Timo Soini, puolustusministerinä perussuomalainen Jussi Niinistö ja oikeusministerinä perussuomalainen Jari Lindström, niin eiköhän tämä ratkaisuja vaativa asia saada pian hoidetuksi, jota Perussuomalaiset-puolueen puheenjohtaja Timo Soini oli siis ajamassa jo vuonna 2008.

                                                                                    ****

Suomalainen julkinen virkamieskoneisto on ollut kovasti edistämässä myö muutoin maakiinteistöjen myymistä venäläiseen omistukseen omilla linjauksilla ja laatimillaan dokumenteilla.

Otetaan vain yksi esimerkki: Maanmittauslaitos. Maanmittauslaitoksen laatima venäjänkielinen asiakirja ”Kiinteistöhankintaoikeus ja asuminen Suomessa” (”Приобретение недвижимости и жилья в Финляндии”) antaa oikein tarkat ohjeet siitä, kuinka venäläinen voi Suomesta maakiinteistöjä ostaa ja miten niille rakentaa. Asiakirja vuodelta 2008 löytyy täältä.

Vastaavia esimerkkejä löytyy muitakin. Vielä 2013 ELY-keskus julkaisi venäjänkielisen oppaan (Opas 6/2013) siitä, miten liiketoimintaa harjoitetaan ja miten yritys (myös kiinteistöosakeyhtiö) rekisteröidään Suomessa. Kyseinen opas löytyy täältä.

Myös yksityispuolella on oltu ahkerana neuvomaan venäläisiä, miten maaomaisuutta hankitaan Suomesta. Suuren metsäomistajan Tornator Oy:n (kotisivut) laatima asiakirja ”Kiinteistöhankintaoikeus ja rakentaminen Suomessa” (”Приобретение недвижимости и строительство Финляндии”) löytyy täältä. Tornator Oy:n omistajia ovat Stora Enso Oyj sekä suomalaiset eläkeyhtiöt 82,5 prosenttisesti.