Trumpin lista osoittaa Suomen olevan paljon jäljessä Tanskaa, Ruotsia ja Norjaa

”Ehkä näin voi sanoa, että puolueeni yhteistyöpuolue on demokraatit ja sillä tavalla suosikkini on Clinton.”, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Helsingin Sanomille Tukholmassa pidetyssä Itämeren strategiaseminaarissa tiistaina 8.11.2016, kun Yhdysvalloissa käytiin parhaillaan presidenttivaalien äänestystaistoa Hillary Clintonin ja Donald Trumpin välillä (HS 8.11.2016).

Tukholman kerta ei ollut ensimmäinen, kun pääministeri Sipilä on lausunut Yhdysvaltain tulevasta presidentistä penseästi.

MTV3:n nettikolumnissa Sipilä vertaisi jo presidentiksi valitun Trumpin puheita Suomen sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjettikirjauksiin, joissa SDP vertasi Sipilää, Orpoa ja Soinia Thorbjørn Egnerin lastenromaanissa kirjoittamaan kolmeen iloiseen rosvoon. Sipilä siis noteerasi tulevan suurvaltajohtajan puheet samantasoiseksi kuin suomalaisopposition, joka on nimitellyt hallituspuolueiden puheenjohtajia rosvokolmikoksi. ”Tällä viikolla kotimaan politiikassa on nimitetty hallituspuolueiden puheenjohtajia kolmeksi rosvoksi. Tämähän on kuin suoraan Trumpin puheista.”, kirjoitti Sipilä nettikolumnissaan vaalien jo ratkettua (MTV3 11.11.2012).

Hallituksen kärkiministereistä myös valtiovarainministeri Petteri Orpolla (kok.) oli toivomus, että Yhdysvaltain seuraava presidentti olisi Hillary Clinton. ”Taisin sanoa kysyttäessä, että toivon Clintonin voittavan. Luulen, että valtiovarainministerit kaikkialla ovat olleet vähän samaa mieltä. Eli siis toivotaan vakautta. Se [lausunto] lähti ennen kaikkea siitä, että Trumpin voittoon liittyy epävarmuuksia, ja olen huolissani talouskehityksestä ja työllisyydestä.”, Orpo selitteli täyttymättömiä kantojaan vaalien jälkeen (IS 9.11.2016).

Sen sijaan Suomen ulkoministeri Timo Soini ei ottanut kantaa Yhdysvaltain presidenttiehdokkaiden paremmuuteen ennen vaaleja. Soini toimi niin kuin hyvän ulkoministerin tuleekin toimia.

Myös presidentti Niinistö ei ottanut suoraan kantaa Yhdysvaltain presidenttiehdokkaiden paremmuuteen ennen vaaleja, mutta rivien välistä oli luettavissa toive, että Clinton voittaisi.

                                                                                         ****

”Statsministern har talat med Donald Trump” oli tiedotteen otsikko Ruotsin hallituksen sivuilla marraskuun loppupuolella (Regeringskanliet 23.11.2016). Pääministeri Stefan Löfven ja tuleva Yhdysvaltain presidentti olivat olleet puhelinyhteydessä 23.11.2016. Soittaja oli Donald Trump.

Donald Trump ilmaisi puhelussa hyvin myönteisen suhtautumisen Ruotsin ja näki kaikki mahdollisuudet yhteistyön lisäämiseksi. Trump pyysi myös Ruotsin pääministeri henkilökohtaiseen tapaamiseen, kun pääministeri Stefan Löfven tekee vierailun Yhdysvaltoihin. Tiedotteessa Ruotsin pääministerin tuleva matka oli ilmaistu näin: ”Donald Trump uttryckte en mycket positiv syn på Sverige och ser alla möjligheter till fortsatt samarbete. Han bjöd även in statsministern till ett personligt möte vid ett kommande besök i USA.”

Ruotsin hallituslähteiden mukaan pääministeri Löfven matkustaisi heti ensi vuonna Yhdysvaltoihin ja tapaisi samalla matkalla myös presidentti Trumpin, mikäli Yhdysvaltain tulevan presidentin 23.11.2016 puhelinkeskustelussa esittämä toive toteutuu.

Pääministeri Stefan Löfven oli jo ennen presidentinvaaleja huomioinut ennakkoon Ruotsin tärkeät suhteet Yhdysvaltoihin, ja hän oli laatinut onnittelukirjeluonnokset tulevalle presidentille, olipa valittu presidentti Trump tai Clinton. Nuo luonnokset ovat tämän blogikirjoituksen kuvina 1 ja 2. Kuvassa 1 on kirjeluonnos Tumpille ja kuvassa 2 kirjeluonnos Clintonille, ja luonnokset ovat tekstiltään hieman erilaiset. Kuvassa 3 on Trumpille lähetty onnittelukirje, josta ruotsalaishallinto on mustannut salassa pidettävät asiat, mutta jotka ovat nähtävissä Trumpille tehdystä luonnoksesta. Onnittelukirjeen päiväys on 9.11.2016.

Pääministeri Löfven kirjoittaa onnittelukirjeessään Trumpille Ruotsin turvallisuudesta: ”Global and regional challenges require transatlantic cooperation. The United States engagement in Europe is central for both European and American security. Sweden in committed to the security situation in Europe and in our neighborhood through partnership with NATO, bilateral security and defense cooperation with key countries such as the United States. The promotion of dialogue and reduction of tension are fundamental elements in our approach. Sweden also takes global responsibility by contributing to the anti-Daesh coalition by the being one of the largest humanitarian donors in the world. We value our cooperation with the United States on anti-terrorism and on countering violent extremism.”

Vapaasti suomennettuna: ”Maailmanlaajuiset ja alueelliset haasteet edellyttävät transatlanttista yhteistyötä. Yhdysvaltain sitoutuminen Euroopassa on keskeistä sekä Euroopan että Yhdysvaltojen turvallisuudelle. Ruotsi on sitoutunut Euroopan turvallisuustilanteeseen ja lähiympäristössä Nato-kumppanuuden, kahdenkeskisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kautta yhteistyössä Yhdysvaltojen kaltaisten avainvaltioiden kanssa. Vuoropuhelun edistäminen ja jännityksen vähentäminen ovat keskeisiä elementtejä lähestymistavassamme. Ruotsi ottaa myös globaalia vastuuta osallistumalla Isisin vastaiseen koalitioon ja olemalla yksi suurimmista humanitaarisen avun antajista maailmassa. Arvostamme yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa terrorisminvastaisen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnassa.”

Ruotsi oli siis hyvin valmistautunut pääministerinsä johdolla vallanvaihtoon Yhdysvalloissa, ja jo onnittelukirjeessä Ruotsi nosti tärkeänä asiana esille turvallisuusyhteistyön Yhdysvaltain uuden presidentin kanssa. Vastavalittu Yhdysvaltain presidentti soitti Ruotsin pääministerille kahden viikon kuluttua valinnastaan. Ruotsin pääministeri on menossa matkalle Yhdysvaltoihin heti ensi vuonna, ja hän todennäköisesti tapaa samalla Yhdysvaltain uuden presidentin.

                                                                                         ****

”Samtale mellom Solberg og Trump” oli tiedotteen otsikko Norjan hallituksen sivuilla joulukuun ensimmäisenä päivänä (Regjeringen 1.12.2016). Pääministeri Erna Solberg ja tuleva Yhdysvaltain presidentti olivat olleet puhelinyhteydessä 1.12.2016. Soittaja oli Donald Trump.

Tiedotteeseen oli kirjoitettu: ”Statsminister Solberg tok opp den sikkerhetspolitiske situasjonen, og den påtroppende presidenten la vekt på samarbeidet med Norge som en sentral NATO-alliert. Trump ga sin fulle støtte til NATO, og de var enige om betydningen av at europeiske allierte også øker sine forsvarsinvesteringer. Trump takket også Norge for innsatsen i bekjempelsen av ISIL og internasjonal terrorisme.”

Vapaasti suomennettuna: ”Pääministeri otti esille turvallisuuspoliittisen tilanteen, ja tuleva presidentti korosti yhteistyötä Norjan kanssa keskeisenä Nato-liittolaisena. Trump antoi täyden tukensa Natolle, ja piti tärkeänä, että eurooppalaiset liittolaisten kasvattavat puolustusmenoja. Trump kiitti myös Norjaa sen ponnisteluista Isilin ja kansainvälisen terrorismin torjunnassa.”

                                                                                         ****

”Statsministerens kommentar efter samtale med Trump” oli puolestaan tiedotteen otsikko Tanskan hallituksen sivuilla marraskuun puolivälissä viikon kuluttua vaaleista (Regeringen 16.11.2016). Pääministeri Lars Løkke Rasmussen ja tuleva Yhdysvaltain presidentti olivat olleet puhelinyhteydessä 16.11.2016. Soittaja oli Donald Trump.

Tiedotteen perusteella Trumpin viesti oli samansisältöinen kuin Norjalle ja Ruotsille, joiden pääministereille Trump soitti myöhemmin, Ruotsiin siis 23.11.2016 ja Norjaan 1.12.2016. Tanskalle Trump korosti maan läheistä liittolaisuutta Yhdysvaltoihin ja Tanskan osuutta Isisin ja kansainvälisen terrorismin torjunnassa.

                                                                                         ****

Trumpin Pohjoismaihin soitettujen puhelujen järjestys kuvastaa liitolais- ja kumppanisuhteiden tärkeysjärjestystä. Trump korosti Tanskan ja Norjan puheluissa läheistä liittolaissuhdetta. Tanska on Pohjoismaista pitänyt tiiveintä liittolaissuhdetta Yhdysvaltoihin, ja Tanskan pääministerille Trump soitti ensimmäisenä, seuraava vuorossa aikajärjestyksessä – ja myös tärkeysjärjestyksessä – olivat Ruotsi ja Norja.

Suomeen presidentti Niinistölle Trump ei ole vielä soittanut. Myös Islannin pääministeri ei ole saanut vielä soittoa. Soitto Suomeen varmaan jossakin vaiheessa tulee – toivottavasti. Pohjoismainen soittojärjestys kuitenkin kertoo, mikä on Suomen asema Yhdysvaltain pohjoismaisessa tärkeysjärjestyksessä. Suomen asema ei ole sama kuin Tanskan, Ruotsin ja Norjan. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja poikkeaa myös Tanskan, Ruotsin ja Norjan linjasta.

Vaikka Suomi sanoo pitävänsä yllä ja kehittävänsä yhteistyösuhteita Yhdysvaltoihin, todellinen politiikka ei sitä välttämättä kuvasta. Tanskan pääministeri Rasmussen, Ruotsin pääministeri Löfven ja Norjan pääministeri Solberg olivat pidättyväisiä arvostelemaan Tumppia vaalikampanjan aikana. Suomessa myös presidentti Niinistö ja ulkoministeri Soini eivät suoranaisesti arvostelleet, mutta sen sijaan pääministeri Sipilän kannanotot ovat olleet ulkopoliittisesti harkitsemattomia.

Suomen Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta poikkeavaa turvallisuuspoliittista näkemystä kuvaa hyvin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan lähes yksimielinen lausunto hallituksen laatimasta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selosteosta, jossa Itämeren turvallisuustilanteen huononemisen syitä eivät ole pelkästään Venäjän varustelutoimet vaan myös Naton varustelutoimet. Lausunto puhuu ”Venäjän ja Naton kasvavasta voimannäytöstä”. Naton toiminnasta Itämeren alueella ei voitaisi kirjata noin Tanskassa, Norjassa eikä myöskään Ruotsissa.

Ulkoasianvaliokunnan lausunto on Erkki Tuomiojan (sd.) ja Matti Vanhasen (kesk.) käsialaa, ja kyseinen lausunto (UaVM 9/2016 vp) löytyy täältä.

Nähtäväksi jää, milloin presidentti Niinistö saa soiton presidentti Trumpilta vai saako koskaan. Puhelut Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan – siis Pohjolaan – ovat tulleet melko tarkasti viikon välein 16.11.2016 alkaen. Samalla kaavalla ja aikavälillä toistettuna seuraavana soitto voisi tulla ensi viikon puolivälissä, jolloin Suomi viettää itsenäisyyspäivää. Jos onnittelusoittoa Suomeen ei tule, olen huolissani. Suomen ja Yhdysvaltain suhteet eivät ole samalla tavalla kunnossa kuin muilla alueen Pohjoismailla.