Vihreiden vahvin puheenjohtajaehdokas vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä täysin
Vihreiden nykyinen puheenjohtaja Ville Niinistö ajaa Vihreiden uudeksi puheenjohtajaksi ensimmäisen kauden kansanedustajaa Emma Karia, joka on 31-vuotias Helsingistä kotoisin oleva vihreä ammattipoliitikko. Hän on toiminut Ville Niinistön erityisavustajana, joten Ville Niinistön mieltymykset Karia kohtaan ovat sangen ymmärrettäviä.
Syksyn 2018 jälkeen Suomelle tulee merkittäviä turvallisuuspoliittisia päätöksiä päätettäväksi, kiitos Ruotsille Ruotsin parlamenttivaalien jälkeen syksyllä 2018. Ruotsin takia meille on tärkeää tietää, millaisia ajatuksia Suomen suuntautumisesta idän ja lännen välillä on eri puolueissa. Kallistummeko Venäjään vai kallistummeko länteen Ruotsin viitoittamana. Asian lopullisesti ratkaisee turvallisuuspoliittinen linjauksemme, joissa puolueillamme on suuri rooli. Siksi myös Vihreitten näkemyksellä on suuri rooli.
Jos Vihreät valitsee puheenjohtajakseen Emma Karin, merkille pantavaa on, miten kovasti ja ankarasti hän vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Äärimmäisen kovasti, hänellä on kaikki vuoden 2015 eduskuntavaalikannanotot Natosta ovat punaisella. Eduskuntavaalien vaalikoneet ovat armottomia Suomen Nato-jäsenyydelle Emma Karin viitoittamana.
Onko Emma Kari Venäjään kallistuja vastustaessaan Suomen Nato-jäsenyyttä?
Emma Kari Ylen vaalikoneessa:
”Nato-jäsenyys ei lisäisi Suomen turvallisuutta. Täyskäännös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa aiheuttaisi pikemminkin jännitteitä ja vähentäisi vakautta. On maailmanrauhan kannalta oleellista, että on olemassa Suomen kaltaisia maita, jotka ovat sotilasliittojen ulkopuolella. Se antaa mahdollisuuksia edistää keskustelua ja toimia rauhanvälittäjänä. Mahdollisista liittoutumisaikeista tulee aina järjestää kansanäänestys.” (Ylen vaalikone 2015).
Helsingin Sanomain vaalikoneessa Emma Kari vastasi kysymysväitteeseen ”Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.”, ja johon hän olisi täysin eri mieltä kuten Ylen vaalikoneessa:
”Nato-jäsenyys ei lisäisi Suomen turvallisuutta. Täyskäännös Suomen linjan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa aiheuttaisi jännitteitä ja vähentäisi vakautta. On maailmanrauhan kannalta oleellista, että on olemassa Suomen kaltaisia maita, jotka ovat sotilasliittojen ulkopuolella. Se antaa mahdollisuuksia edistää keskustelua ja toimia rauhanvälittäjänä. Mahdollisista liittoutumisaikeista tulee aina järjestää kansanäänestys. Liittoutumisaikeista tulee aina järjestää kansanäänestys.” (HS vaalikone 2015).
Helsingin Sanomille annettu vastaus vaikuttaa hyvin samanoloiselta kuin Ylelle antama vastaus. Sama vastaus löytyy myös kaikista muista vaalikoneista, joissa kysytään Emma Karin näkemystä Suomen Nato-jäsenyydestä.
Ei kai kukaan puolueen äänestäjä ole niin tyhmä, että äänestäisi henkilöä, joka on opetellut vastaukset kaiken maailman kysymyksiin ulkoa ilman omaa suurempaa järjenkäyttöä. Kysymys on nimenomaan järjestä, jota puoluejohtajalla pitää olla joka ikisessä kysymyksessä. Ainakin ulko- ja turvallisuuspoliittisesti Emma Kari ei osaa osoittaa vaalikonevastauksillaan suurempaa järjenkäyttöä, mitä minkä tahansa Suomessa toimivan puolueen puheenjohtajalta nykyisin on syytä odottaa.
Et taida ymmärtää, miten suuritöinen urakka ehdokkaille on vastailla suureen määrään vaalikoneita? Viime eduskuntavaaleissa niitä oli varmasti kymmeniä. Mikä ihmeen ongelma siinä on, että samaan kysymykseen antaa saman valmistellun vastauksen?
Vaikuttaa hiukan siltä, että sinulla ei ole riittäviä edellytyksiä arvioida toisten tyhmyyttä tai järjenkäyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
”Vaikuttaa hiukan siltä, että sinulla ei ole riittäviä edellytyksiä arvioida toisten tyhmyyttä tai järjenkäyttöä.”
Vaikuttaa hiukan siltä, että sinulla ei ole riittäviä edellytyksiä arvioida toisten tyhmyyttä tai järjenkäyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno juttu, jos Vihreät saisivat maamme parasta ajattelevan puheenjohtajan. Ruotsissahan huomattava osa vihreistä vastustaa Nato-jäsenyyttä. Niin oli Suomessakin alkuuna. Sitten vaan Sanomat valitsi puheenjohtajaksi Saurin, joka paljastui eurottajaksi ja natottajaksi. Ja erityisesti sitten Sanomat on tehnyt propagandaa Soininvaaran persoonalla.
Onkohan Kari lukenut kirjan Näin Suomea viedään, jossa selostetaan isäntämaasopimuksen vaikutuksia? Myös jokaisen russofoobikon tulisi se lukea, mikäli tautinsa on mitenkään enää parannettavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Emma Kari Vihreiden puheenjohtajana lienee samaa luokka kuin Aarne Saarninen SKP:n puheenjohtajana.
Ilmoita asiaton viesti
”Onko Emma Kari Venäjään kallistuja vastustaessaan Suomen Nato-jäsenyyttä?”
Ihmettelen kovasti tätä tekstin kohtaa. Natojäsenyyden kannatus on Suomessa edelleen kovasta lobbauksesta huolimatta laimeaa. Valtaosa kansalaisista vastustaa mielipidetiedustelujen mukaan jäsenyyttä. Ei Nato-jäsenyyden vastustaminen tarkoita mitään ”Venäjään kallistumista”. Se on vain kannanotto maamme ulko-ja turvallisuuspolitiikan suunnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki Jokinen, Naton vastustaminen tarkoittaa, että Suomen ei haluta saavan apua kriisitilanteessa. Suomalaisten enemmistö, 60%, vastustaa Natoa koska Venäjä vastustaa sitä. Natojäsenyys olisi siis Venäjän edun vastaista. Jäsenyyden vastustajien mielestä jäsenyys puolustusliitossa ei voi olla Suomen edun mukaista, jos se on Venäjän edun vastaista. Tämä on ehkä liian monimutkainen ajatuskuvio mutta onneksi sentään vajaa 30% suomalaisista ymmärtää vaikeitakin asioita.
Kyllä Venäjän edun asettaminen Suomen edun edelle on ”kallistumista” Venäjän suuntaan. Vaikuttaa, että valtaosa suomalaisista potee ”Tukholma-syndroomaa”.
PS. Vielä selventävä kysymys: Jos Venäjä hyväksyisi Suomen Natojäsenyyden, muuttuisiko kansan mielipide liittoutumisesta puolustusliittoon?
Ilmoita asiaton viesti
Matti Villikari. Mielestäni Natokeskustelu on lähinnä Natoa kannattavien toimesta pyritty yksinkertaistamaan banaaliksi kyllä-ei inttämiseksi tai hyvä-paha draamaksi.
Kansalaisten enemmistö ei kannata Nato-jäsenyyttä ja heillä on siihen varsin hyvät perustelut. Suomen asema puolueettomana ja liittoutumattomana maana nähdään maamme identiteettiä ja itsenäisyyttä vahvistavana tekijänä. Presidentti Niinistö on toiminnallaan jo osoittanut, että liittoutumattomana voimme olla sillarakentajia ja aloitteentekijöitä kansainvälisten suhteiden tulehduspisteissä. Suomalaisten maanpuolustustahto on varsin vahva, mutta lähtemistä vieraisiin sotiin kansalaisemme vierastavat. Lisäksi historialliset seikat puoltavat kansalaisten halua ylläpitää mahdollisimman hyviä suhteita kaikkiin ilmansuuntiin. Tuossa oli muutama perustelu Nato-nihkeydelle.
Mitä tulee itse kolumnin aiheeseen, niin en ole havainnut Vihreissä mitään erityistä Venäjä-myönteisyyttä, pikemminkin päin vastoin. Valtaosa heistä vain näkee, ettei Nato-jäsenyydestä ole Suomelle hyötyä. Uskoisin, että heidän perusteluissaan liikkuu samoja aiheita, kuin tuossa yllä kirjoittamassani.
Ilmoita asiaton viesti
Naton vastustajat tekevät keskustelusta mustavalkoisen; ”liittoutunut-liittoutumaton” -kysymyksen.
Natoa kannattavat pohtivat asiaa puolustuksen kannalta ja väittävät, että liittoutuminen maailman voimakkaimpaan sotilasliittoon lisäisi Suomen Armeijan uskottavuutta. Tästä haluttaisiin keskustella. Onko Suomen kansan enemmistö todella sitä mieltä, että ei lisäisi?
Olen melko varma, että kysymyksessä on Venäjän pelko ja ”Tukholma-syndrooma”. Liittoutumista vastustetaan siksi, että se ei ole Venäjän edun mukaista.
Heikki Jokinen, et vastannut kysymykseeni ”Jos Venäjä hyväksyisi Suomen Natojäsenyyden, muuttuisiko siinä tapauksessa kansan mielipide Naton jäsenyydestä”? Jos olet sitä mieltä, ettei muuttuisi, haluaisin kuulla perustelut miksi Venäjän mielipide ei vaikuta Suomen turvallisuuspoliittiseen ratkaisuun.
Ilmoita asiaton viesti
Matti Villikari. Nato-asiasta esitetään usein jos-kysymyksiä. Niihin, kuten muihinkin jossitteluihin voin vastata vain etten tiedä. Ne ovat spekulaatiota, joita tietenkin on herkullista arvuutella, mutta mitään eksaktia vastausta en pysty niihin antamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki Jokinen: ” Nato-asiasta esitetään usein jos-kysymyksiä. Niihin, kuten muihinkin jossitteluihin voin vastata vain etten tiedä. Ne ovat spekulaatiota, joita tietenkin on herkullista arvuutella, mutta mitään eksaktia vastausta en pysty niihin antamaan.”
Heikki Jokinen, mikäli oikein ymmärsin kommenttisi, ilmoittaudut tuohon suomalaisten suureen enemmistöön, jonka mielestä Nato-kysymykset ovat pelkkää spekulaatiota ja herkullisia arvoituksia, joista ei tolkun kansalainen mitään tiedä eikä niin muodoin ole kykenevä eksakteja vastauksia antamaan?
Heikki Jokinen, oletko tietoinen, että Suomen valtiojohto haluaa tuon suuren enemmistön tekevän ratkaisun Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta kansanäänestyksessä, jossa kansalaiset arpovat oman kantansa spekuloiden ja herkullisesti arvuutellen? Pidätkö sitä viisaana menettelynä ratkaista Nato-jäsenyys?
Ilmoita asiaton viesti
Seppo Lavonen. Tulkitsit minua väärin. Jossittelulla tarkoitin tapaa, jolla Nato-jäsenyyden kannattajat ovat lähteneet asiaa perustelemaan ja ajamaan. On esitetty entä jos-väitteitä, jotka ovat mielestäni puhtaasti spekulatiivisia ja joiden tarkoitus on viedä keskustelua sivuraiteille. Niitähän voisi luoda koko joukon lisääkin, mutta en viitsi sille tielle lähteä. Kysymys Nato-jäsenyydestä on lopultakin kohtuullisen selkeä ja yksinkertainen. Tarvittaessa suomalaisilta tulee sitä kysyä. Luotan, että he kykenevät siihen vastaamaan. Tällaisessa asiassa kansan mielipidettä tulee kysyä.
Ilmoita asiaton viesti
re #39
Pitäisikö Hornettien seuraajakin valita kansanäänestyksellä?
Ilmoita asiaton viesti
Miksipä ei. Mehän tämä lysti maksetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, entä veroprosentti? Olisiko siitäkin järjestettävä kansanäänestys?
Ilmoita asiaton viesti
Heikki Jokinen, nämä perustelusi kaipaavat vähän ”inttämistä” jos vasta-argumentteja ja kritiikkiä niin haluat nimittää.
***
”Kansalaisten enemmistö ei kannata Nato-jäsenyyttä ja heillä on siihen varsin hyvät perustelut. Suomen asema puolueettomana ja liittoutumattomana maana nähdään maamme identiteettiä ja itsenäisyyttä vahvistavana tekijänä.”
Perustelu on huono; puolueettomuus ja liittoutumattomuus eivät anna takeita itsenäisyyden säilymiselle. Kokemus mm. 1930 luvulta. Vahva ja uskottava armeija antaa paremmat takuut.
***
”Presidentti Niinistö on toiminnallaan jo osoittanut, että liittoutumattomana voimme olla sillarakentajia ja aloitteentekijöitä kansainvälisten suhteiden tulehduspisteissä.”
Toki voi, mutta väitän, että Saksan liittokanslerilla tai Ranskan presidentillä on rutkasti enemmän mahdollisuuksia onnistua. Jos tarkoitat tulehduspisteillä esim. Ukrainaa ja Syyriaa, mikä on Suomen erikoisasema puolueettomana maana verrattuna vaikka Natomaa Yhdysvaltoihin? Tämä perustelusi on suomettumisen ajan liturgiaa, joka ei enää toimi.
***
”Suomalaisten maanpuolustustahto on varsin vahva, mutta lähtemistä vieraisiin sotiin kansalaisemme vierastavat.”
Natoa koskettava sota voisi syttyä Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Se ei ole ”vieras sota” ja se koskettaa meitä olemme Natossa tai ei. YK:n sotiinkin otamme osaa monessa maassa, joten kansainväliset sodat eivät niin vieraita ole.
***
” Lisäksi historialliset seikat puoltavat kansalaisten halua ylläpitää mahdollisimman hyviä suhteita kaikkiin ilmansuuntiin.”
Maanpuolustus ja hyvien suhteiden ylläpito kaikkiin ilmansuuntiin eivät ole toisiaan pois sulkevia asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Matti Villikari. Intänpä vielä minäkin. Puolueettomuus ja liittoutumattomuus ovat olleet Suomelle hyvä ulkopoliittinen valinta, jonka kautta maamme on ollut osaltaan vahvistamassa Euroopan 71 vuotta pitkää rauhanjaksoa. Me elämme nyt täysin erilaisessa Euroopassa kuin 1930-luvulla ja hyvä niin. Mielestäni meidän Euroopassa pitää kaikin keinoin välttää toimia, jotka voisivat viedä meitä sellaisen vastakkainasettelun suuntaan, joka voisi tuoda mieleen kaikuja 1930-luvulta.
Presidenttimme on ollut toimillaan ratkaisemassa lähialueemme eli Itämeren solmukohtaa, kuten hyvin tiedämme. Presidentin toimilla tuntuu olevan varsin vankka kannatus kansalaisten keskuudessa. Kritiikkiä on tullut vain kiihkeimmältä Nato-siiveltä. Presidentin aktiivisuus näyttää nyt kantavan hedelmää. Mielestäni se on osoitus siitä, että liittoutumattomien maiden toimintaa tarvitaan ja että niiden ääntä kuunnellaan ja että niillä on painoarvoa.
Sota Euroopassa voisi syttyä Venäjän toimien seurauksena, mutta kuten historiaa lukemalla tiedämme, se voisi syttyä myös muiden toimijoiden aktiivisuuden seurauksena tai vaikkapa yksittäisen väkivaltaisen aktin sytyttämänä. Tämä kaikki on taas spekulaatiota. Paras tae spekulaatioiden toteutumattomuudelle on liennytys ja vastakkainasettelun välttäminen. Puolueettomalla ja liittoutumattomalla Suomella voi olla tällaisessa rauhantoiminnassa aktiivinen rooli.
Mitä tulee viimeiseen esittämääsi kohtaan, muistutan sinua, että Venäjä kokee Naton aktivoituneen toiminnan sen raja-alueilla uhkana. Ollaanpa Venäjän mielipiteestä mitä mieltä tahansa, näin se on kuitenkin jo pitkään ilmoittanut. Jos tekee karttaharjoituksen ja vertaa Euroopan sotilaspoliittista tilannetta 25 vuoden takaiseen, voi hieman ymmärtääkin venäläisten huolta. Hyvien suhteiden ylläpitäminen ei helpotu lisäämällä Venäjän kokemaa uhkaa. Ennen kuin suomettumiskommentti vedetään tämän perusteluni kohdalla esille, minä nokitan jo ennakkoon realismikortillani. Parempi rauhantilainen realismi kuin sotaisa itsetyytyväinen idealismi.
Ilmoita asiaton viesti
Minä nokitan sinua todellisuuskortilla, että Suomi ei ole ollut puolueeton yli 20 vuoteen Eu:hun liittymisen jälkeen ja hyvä niin.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki Jokinen, Norjassa on vallinnut rauha sodan jälkeen yhtä kauan. Kukaan ei puhu ”norjaantumisesta” esimerkkinä suurvallan naapurina pärjäämisestä. Norjako on valinnut väärän tien. Jaa, mutta sillä ei ole sitä 1300 km rajaa. Ei toki mutta Murmansk on lähempänä kuin Suomi Pietarista.
Vastasit kommentin #16 kysymykseeni, ettet tiedä. Luuletko myös että Natojäsenyyteen kielteisesti suhtautuvilla, Venäjän mielipiteellä ei heidän kantaansa ole mitään vaikutusta. Kirjoituksestasi saa kuitenkin erilaisen vaikutelman.
Kirjoitit:
”Ollaanpa Venäjän mielipiteestä mitä mieltä tahansa, näin se on kuitenkin jo pitkään ilmoittanut. Jos tekee karttaharjoituksen ja vertaa Euroopan sotilaspoliittista tilannetta 25 vuoden takaiseen, voi hieman ymmärtääkin venäläisten huolta.”
Tarkoitat siis NL:n hajoamisen jälkeen karkuun päässeitä itä-blokin maita. Suomea eivät halua enää päästää etupiiristä karkuun.
Tulkitsen tämän niin, että kyllä Venäjän mielipide vaikuttaa Suomen puolustuspoliittiseen ratkaisuun, koska valtaosa ei halua tehdä Venäjän kannan vastaista päätöstä, vaikka se olisi Suomelle edun mukaista.
Tämä ongelma pitäisi ratkaista analyyttisesti, vaihe kerrallaan. Vaiheessa yksi pitäisi selvittää onko Natojäsenyys sellaisenaan Suomen puolustusvoimia vahvistava sopimus. Jos ei ole, spekulointi voisi loppua tähän vaiheeseen.
Jos todetaan että sopimus olisi Suomen puolustusta vahvistava, siirrytään vaiheeseen kaksi eli päätetään siitä onko poliittiset vaikutukset sellaisia, ettei sopimusta kannata tehdä.
Olen melko varma, että valtaosa Natojäsenyyden vastustajista pelkäävät juuri poliittisia vaikutuksia. Mielestäni kannattaisi keskustella siitä mistä kenkä puristaa eli poliittisista vaikutuksista. Miksi siitä kukaan ei halua puhua? Pelätäänkö ja hävetäänkö tunnustaa Venäjän pelkoa rehellisesti, syyksi etsitään mitä tahansa, ettei tätä tosiasiaa tarvitse kertoa.
Kaikkein typerin peruste on jatkuvuus, uskotaan, että jos näin on mennyt 70 vuotta, näin on pakko jatkua. Samat porukat ovat innokkaita loton pelaajia vaikka kerta toisensa jälkeen ei tule voittoa. Eivät siis kuitenkaan usko jatkuvuuden todellisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
”Puolueettomuus ja liittoutumattomuus ovat olleet Suomelle hyvä ulkopoliittinen valinta, jonka kautta maamme on ollut osaltaan vahvistamassa Euroopan 71 vuotta pitkää rauhanjaksoa”.
Suomen puolueettomuus ja liittoutumattomuusko ovat osaltaan auttaneet Euroopan 71 vuotta pitää rauhanjaksoa. Norjan liittoutuminen on siis ollut heikentämässä tätä rauhaa, niinkö?
Minusta tuntuu, että jatkat suomettumiskauden liturgiaa.
Rauhan tae on siis puolueettomuus ja liittoutumattomuus. Tiedän useita esimerkkejä, joissa tämä väittämäsi ei päde. Se on eräänlainen hokema, jota toistetaan ikään kuin totuutena. Miten perustelet tämän väitteesi?
Ilmoita asiaton viesti
Matti Villikari. Suomen kohdalta, ja puhun nyt Suomesta enkä Norjasta, tuo puolueettomuuden ja liittoutumattomuuden tie on ollut mielestäni menestys. Olemme saavuttaneet sen avulla poliittista arvovaltaa, kohentaneet Euroopan turvallisuustilannetta ja aika ajoin hyötyneet asemastamme jopa taloudellisesti. Nämä ovat sen kokoluokan asioita, jotka painavat vaakakupissani todella paljon, kun mietin suhtautumistani Suomen liittoutumattomuuteen. Pystyn puhumaan vain omasta kannastani. En siis pysty jossittelemaan muiden suomalaisten kantojen puolesta, enkä pysty arvaamaan, mitä mieltä norjalaiset ovat.
Keskustelu on karannut varsin kauaksi vihreiden puheenjohtajakisasta, kolumnin varsinaisesta pääaiheesta. Toisaalta tuossa keskustelussa on ilmeisesti siirrytty käyttämään lähteenä Seiskalehden juorupalstaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit: ”Olemme saavuttaneet sen [liittoutumattomuuden] avulla poliittista arvovaltaa, kohentaneet Euroopan turvallisuustilannetta ja aika ajoin hyötyneet asemastamme jopa taloudellisesti.”
Annapas noista meille esimerkkejä. Kuinka olemme kohentaneet viime aikoina Euroopan turvallisuustilannetta, kun Itämerellä tilanne on vain kiristynyt? Kuinka olemme hyötyneet asemastamme jopa taloudellisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana? Missä se arvovalta näkyy?
Sotilaallinen liittoutumattomuus edellyttää uskottavuutta puolustaa tuota asemaa. Liittoutumaton maa tarvitsee asemansa turvaamiseksi vahvat ja uskottavat puolustusvoimat, joilla pitäisi tulla toimeen yksinään ilman muiden apua. Muuten liittoutumattomuudella ei ole uskottavuutta. Pitää siis olla myös vahva oma aseteollisuus. Asehankinta ulkomailta on itseasiassa liittoutumista.
Suomella ei sellaisia puolustusvoimia ole, mitä liittoutumattomuus edellyttäisi, ja Putinin Venäjä tietää sen myös. Olemme aseteknologiassa riippuvaisia Yhdysvalloista niin ohjusjärjestelmissä kuin myös hävittäjissä. Ilman Yhdysvaltoja emme tulisi toimeen montakaan viikkoa. Keskeiset aatejärjestelmämme ovat Yhdysvalloista, ja varastoresurssimme etenkin ohjuksissa ovat vähäiset.
Ruotsilla oli kylmän sodan aikaan vahvat asevoimat, jotka toivat Ruotsin puolueettomuudelle uskottavuutta, vaikka maa olikin sidoksissa salaisesti Yhdysvaltoihin. Ruotsilla oli 1950-luvulla Euroopan kolmanneksi vahvimmat ilmavoimat Neuvostoliiton ja Iso-Britannian jälkeen. Reservin suuruus oli 700 000 sotilasta. Ruotsilla oli myös vahva oma aseteollisuus Bofors-tykkeineen ja Draken-hävittäjineen.
Enää niin Suomi kuin Ruotsi eivät voi olla uskottavasti liittoumattomia ja tullaa vain omillaan toimeen. Maat ovat yksinkertaisesti liian pieniä pärjätäkseen yksin. Maat ovat jo myös sitoutuneet länteen solmimillaan Naton isäntämaasopimuksilla kuin puolustusyhteistyösopimuksilla. Ei noilla sopimuksilla voi enää olla uskottavasti liittoutumaton, eikä Venäjä sillaiseen usko. Nyt olemme ikävästi välimaastossa harmaalla vyöhykkeellä, emme liiton jäseniä mutta emme liittoutumattomiakaan. Kannamme siis suuren mahdollisen riskin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen jo hieman otettu, kun minulta kysytään niin paljon, mutta mikäs siinä. Yritetään. Pyysit antamaan esimerkkejä. Puhuin 71 vuoden rauhanjaksosta, joka on ollut Suomelle edullinen. Paras esimerkki ulkopoliittisesta vaikuttamisesta on ETYK-kokous vuonna 1975. Tuo presidentti Kekkosen ja Suomen silloisen ulkopoliittiden johdon voimanponnistus nosti Suomen koko maailman valokeilaan, vaikutti liennyttävästi koko maailman tilanteeseen ja toi valtavan joukon merkittäviä valtionpäitä Suomeen. Aika hieno saavutus. Se toi Suomelle melkoisesti ulkopoliittista painoarvoa. Unohtaa ei suinkaan sovi, että teimme tuolloin myös merkittäviä taloudellisia sopimuksia, joilla oli voimakas piristävä vaikutus talouteemme. Tavallisen suomalaisen työntekijän tulot nousivat tuolloin historiallisen paljon.
ETYK:n seuraajan ETYJ:n toiminnassa Suomi on myös ollut aktiivinen. Unohtaa ei voi suinkaan toimintaamme YK:ssa. Ensi vuoden alussa Suomessa pidetään YK:n alainen Syyria-kokous, jossa pohditaan maan pakolaistilannetta. Rauhanturvatehtävissä olemme myös olleet aktiivisia ja haluttuja. Jos menemme nykypäivään, en voi olla nostamatta esille presidentti Niinistön aloitetta Itämeren lentoturvallisuuden parantamiseksi.Se herätti aluksi Suomessa jopa arvostelua, mutta konkretisoituu ensi keväänä Helsingissä pidettäväksi kokoukseksi, jossa liittoutumaton Suomi isännöi Venäjän ja Naton edustajien tapaamista.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi kuului vuosina 1948-1992 Neuvostoliiton sotilaalliseen etupiiriin YYA-sopimuksen kautta eikä missään nimessä ollut sotilaallisesti liittoutumaton ja vielä vähemmän puolueeton. Neuvostoliiton vilpitön puolueettomuustunnustus saatiin vasta noin kaksi vuotta ennen Neuvostoliiton hajoamista, ja tämän tunnustuksen antoi Finlandia-talossa Mihail Gorbatšov 25.10.1989. Syyskuussa 1990 Suomi yksipuolisesti mitätöi Pariisin rauhansopimuksen aseartiklat (ydinasekieltoa lukuun ottamatta), joten irtautuminen YYA-sopimuksesta kesti oikeastaan 2 vuotta.
YYA-sopimus oli rankka liittoutumissopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä, eikä enää moni sinun lisäksi Suomen maassa tuota aikaa kaipaa, koska se oli pakkosopimus, johon Suomi ei vapaalla tahdolla halunnut vaan oli pakotettu.
Tuota aikaako sinä todella halaajat, jolloin Suomi oli Neuvostoliiton pakkoikeen alla?
YYA-sopimuksen kaltaisia sopimuksia Neuvostoliitto solmi myös itäisten keski- ja eteläeurooppalaisten liittolaistensa kanssa, joiden sotilaallinen yhteistyö sai kiinteän valtiollisen muotonsa vuonna 1949 tapahtuneen Naton perustamisen jälkeen vuonna 1955 Varsovassa tehtynä sopimuksena ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta eli Varsovan sopimusjärjestönä (Varsovan liitto).
Nyt nuo kaikki Itä-Euroopan maat ovat jo Naton jäsenmaita.
Natoon liittyminen oli ja on edelleen kaikille maille vapaaehtoista tosin kuin Varsovan liittoon kuuluminen.
Käy lukemassa blogikirjoitus otsikolla ”Liittoutumisessa Natoon ja Yhdysvaltoihin Suomi ei saa jäädä Ruotsin taakse”, joka löytyy: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213082…
Ilmoita asiaton viesti
Heikki Jokinen, puhuit Euroopan 71 vuotta kestäneestä rauhan jaksosta, joka kirjoituksesi mukaan on vahvistunut Suomen puolueettomuus- ja liittoutumattomuus politiikasta.
Mielestäni tähän rauhanjaksoon ovat vaikuttaneet enemmän Naton eurooppalaiset jäsenmaat kuin Suomen suomettumispolitiikka.
Ilmoita asiaton viesti
Matti Villikari. Sinä näet asiat tavallasi. Minä näen asiat toisin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kielteinen suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen on ”Venäjään kallistumista” niin sillä logiikalla suurin osa Suomen kansasta on ”Venäjään kallistujia”. Mutta mihin ollaan kallistumassa silloin, jos kansan enemmistön kielteinen kanta Natoon – tai mihin tahansa – tietoisesti ja tarkoituksella sivuutetaan?
Ilmoita asiaton viesti
Tuula Komsi, jos kansa ei tunne asiaan vaikuttavia asioita, sen mielipiteen sivuuttaminen päätöksenteossa on oikein ja vastuuntuntoista. Kansa ei voi tietää kaikkea oleellista, koska esim. UTVAssa käsitellyt asiat eivät ole julkisia.
Oletko tosiaan sitä mieltä, että enemmistö on aina oikeassa. Jos faktat sivuutetaan siksi että kansan enemmistö on eri mieltä, se on kallistumista populismin suuntaan ja nyt näyttää pahasti siltä.
Ilmoita asiaton viesti
Hän on toiminut Ville Niinistön erityisavustajana, joten Ville Niinistön mieltymykset Karia kohtaan ovat sangen ymmärrettäviä.
Ymmärrettävissä, jos näki kesäisen uutisvälähdyksen Vihreitten delegaatiosta jossain rockfestareilla. Alkoholi tms. oli rentouttanut Villen ja Emman asentoon, josta olisi voinut sanoa, että mites’ olis’ hotellihuone ruohikon sijaan?
Ilmoita asiaton viesti
Olen myös kuullut vastaavanlaisia ”huhuja”. Ne ovat tosiaankin toistaiseksi vain huhuja ilman vahvistusta, ja ihmisethän ovat vapaita tekemään mitä haluttaa. Kari on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta. Toivottavasti ”huhut” ei kuitenkaan ole Niinistön syy tukea Karia puheenjohtajaksi.
Minua kiinnostaa vain poliitikkojen Nato- ja Venäjä-kannat ja se, olisiko Vihreistä tulossa uuden puheenjohtajan myötä uusi länsieurooppalainen voima Suomeen. Ei näytä tuulevan. Outi Alanko-Kahiluoto on vielä pahempi Nato-vihaaja, oikein melkeinpä kunnon vanhan ajan stalinisti ulko- ja turvallisuuspoliittiselta ajattelultaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä Natokiihkoilijat nyt tuppaavat näkemään maailman mustavalkoisesti. Olet joko kiihkomielinen Nato-kannattaja tai Venäjä-fani. Mitään ei mahdu väliin.
Ja Natoon liityminen ei ole mikään helppo prosessi. Ei sinne vain liitytä. Tarvittaisiin kaikkien Nato-maiden hyväksyntä ja liityminen on muutenkin vuosien prosessi.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys on ajatusmaailmasta eikä missään nimessä asia ole mustavalkoinen. Vaalikoneeseen kirjoitettu paljastaa hyvin paljon henkilön ajatusmaailmasta, miten kirjoittaja maailman näkee. Nato-asia ei todellakaan ole vain jäsenyysasia puolustusliitossa. Vihreissä Heidi Hautala näkee myönteisesti Naton ja länsimaisuuden, ehkäpä toiminta europarlamentissa ja kansainvälisissä asioissa on antanut hänelle hyvää ajatusperspektiiviä.
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö. Nato jäsenyyteen tarvitaan vain yhden maan suostumus ja se tekee sen tod.näk yhdessä Saksan, Brittien ja Ranskan kesken. Muiden suostumus on vain teatteria ja pokkurointia.
Onko yhtään arvauksia maasta ? 😀
Nato sopimus ei sitä paitsi ole valtiosopimus vaan sopimus Usan hallinnon ja sopijamaan kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Höpöhöpö, väität että Kreikan tai Turkin olisi pokkuroitava USA:a tässä jäsenyyden hyväksymisprosessissa. Älä viitsi yliarvioida USA:n vaikutusvaltaa, ei ainakaan Ranskaa määräillä Washingtonista.
Puhut täyttä soopaa.
Ote perussopimuksesta: ”Tämä sopimus, jonka englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan
Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen arkistoon. Kyseinen hallitus toimittaa asianmukaisesti oikeaksi
todistetut jäljennökset muiden allekirjoittaneiden valtioiden hallituksille.”
Kyllä Naton jäsenyyssopimus on valtiosopimus vaikka asiakirja arkistoidaankin Washingtonissa.
Ilmoita asiaton viesti
”Höpöhöpö, väität että Kreikan tai Turkin olisi pokkuroitava USA:a tässä jäsenyyden hyväksymisprosessissa. ”
Et ymmärtänyt mitä tarkoitin ? Turkki ja Kreikka on jo jäseniä joten … ? Naton jäsenyys ratkaistaan käytännössä Washingtonissa. Kaikkien muiden ”hyväksyntä” on vain asiatilan tunnustamista ja sopimuksen allekirjoitus Brysselissä pelkkää teatteria.
”Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen arkistoon..” Yhdysvalloissa ei ole suomalaista hallitusta vaan hallinto. Eli Goverment. Jotta asia tulisi selväksi niin vielä isolla kirjaimilla : GOVERMENT. Tammikuun 20 tämän hallinnon johtajaksi astuvat Usan tuleva presidentti Donald Trump ja hänen valitsemat secretaryt eli no jonkinlaiset ministerit. Secreteryt ja jotkut muut joutuvat pokkuroimaan kongressissa eli hyväksyttämässä itsensä siellä.
Nato sopimus on siis sopimus Usan hallinnon ja sopijamaan kesken. Ei siis Usa state eli Usan valtion kanssa.
Tuosta yksityiskohdasta onko Nato sopimus Usan kannalta valtiosopimus vai ei, itse kallistuisin kannelle ’Ei’ koska näitä sopimuksia ei hyväksytetä kongressissa. (Jos joku tietää paremmin niin voi kertoa …).
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitatpa sen pienillä tai isoilla kirjaimilla, niin government -sanassa kuuluu olla kaksi n:ää. Lyhenne USA puolestaan kirjoitetaan isoilla kirjaimilla. Käsitettä ”Usa state” ei ole olemassakaan, koska State viittaa Yhdysvalloissa osavaltioon.
NATO-järjestö tekee päätöksensä konsensus-periaatteella, eli uuden jäsenmaa-ehdokkaan tulee saada kaikkien nykyisten jäsenten hyväksyntä. Kirjoitat ikiomia fantasioitasi NATO-järjestön hallinnosta, puuttuvaa asiatietoa löydät tästä linkistä: http://www.finlandnato.org/public/default.aspx?nod…
Ilmoita asiaton viesti
Olli-Pekka Wallin, pieni englanninkielen oppitunti ensiksi
hallinto on englanniksi enimmäkseen administration ja hallitus government.
Muita käännöksikin löytyy:
administration:
hallinto, antaminen, hallitus, hoito, hallintoviranomaiset, johto
government
hallitus, valtio, hallinto, hallitseminen, ministeristö
Kallistu sinä mille kannalle hyvänsä mutta sopimus on valtiosopimus jos sen allekirjoittavat jäsenmaiden hallituksen edustajat.
Ilmoita asiaton viesti
re #8 Ville Mäki
Totta puhut. Suomen puolustusvalinnoista pitäisi keskustella ilman amatöörejä ja mustavalkoista asettelua. Miten luulet Hornettien seuraajien valinnan menevän? Luuletko että jotkut leimataan Naton kannattajiksi tai Venäjä-faneiksi. Pitäisikö hävittäjävalinnasta järjestää kansanäänestys?
Pitäisikö Venäjän mielipide ottaa huomioon?
Ilmoita asiaton viesti
NATO jäsenyys tässä nyt oli otsikossa mutta kärsineekö kysellä että jos Niinistö on Karia suosinut niin mitkä ovat käytännön ilmentyät näissä väitetyissä tukitoimissa?
Ilmoita asiaton viesti
Asian nosti esille Helsingin Sanomat, jonka jutuista löytyy vastauksia.
Outi Alanko-Kahiluoto syyttää kovin sanoin Ville Niinistöä Niinistön entisen avustajansa suosimisesta.
HS:n uutisotsikkoja:
”Ville Niinistö vihreiden puheenjohtajakisan suosimissyytöksistä: ’Olen hämmentynyt ja surullinen'”, HS 27.12. klo 18:38, http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005022984.html
”Outi Alanko-Kahiluoto ei pyri vihreiden puheenjohtajaksi – moittii Ville Niinistöä Emma Karin suosimisesta”, HS 27.12. klo 2:00, http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005022028.html
”Tilanne on epäreilu muille ehdokkaille. En koe, että minulla olisi mahdollisuuksia pärjätä puheenjohtajakisassa, kun istuva puheenjohtaja tukee yhtä ehdokasta näin voimalla”, Alanko-Kahiluoto sanoo HS:lle.
Alanko-Kahiluoto kyllä osannee minua paremmin ilmaista noista Niinistön Karin ”suomisista”.
Ilmoita asiaton viesti
Alanko-Kahiluodon uhriutuminen on naurettavaa, ja osoittaa sekä itseluottamuksen puutetta että puolueen jäsenkunnan aliarviointia. Ääniä tuskin voi missään puolueessa testamentata siinä määrin, että sillä olisi valintaan ratkaisevan suuri merkitys.
Puheenjohtajalla tuskin on puolueen Nato-kantaankaan suurta merkitystä. Vihreiden kannattajakunta ei paljonkaan eroa Vasemmistoliiton vastaavasta, ja enemmistön Nato-mielipide on pysyvästi lukkiutunut EI-asentoon.
Ilmoita asiaton viesti
NATO on kuoleman kielissä. Putin on todennut että NATO on kylmän sodan sivutuote jolla ei ole enää merkitystä.
Olen samaa mieltä Putinin kanssa. Ja kun heitetään vielä Trumpin nimi ilmoille niin NATO on enemmän kuin pahoissa vaikeuksissa.
Emma Kari on yllättävän hyvin perillä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi sitten Putin ja Venäjä pelkäävät Natoa ja ovat nimenneet sen päävihollisekseen, jos Nato kerran on merkityksetön, kuolemankielissä ja vaikeuksissa?
Miksi Putin siis pelkää kuin ruttoa tuollaista mitättömyyttä kuin Nato? Kai Putin olisi sitä mieltä, että kaikki valtiot liittykää vaan Natoon, tuohon kuolevaan mitättömyyteen, menettepähän samalla Naton mukana lopulliseen kuolemaan, ja Venäjä voi katsoa vain siinä sivussa tuota tuhoa.
Jokin ei nyt tuossa logiikassa oikein täsmää. Toivottavasti tuo ajatus ja logiikka ei ole peräisin Emma Karin päästä.
Ilmoita asiaton viesti
Katselin jokin aika sitten hyvän dokumentin ”Historiaa: Reigan ja Gorbatsov” http://areena.yle.fi/1-3733341
Silloin lopputuloksena oli NL:n romahdus. Syyksi on kerrottu ”Tähtien Sota”, SDI-ohjustenpuolustusjärjestelmä. Ohjuspuolustusjärjestelmä on nytkin ongelma. NL ei taloudellisesti pystynyt SDI-järjestelmään vastaamaan. Muutama päivä sitten, Putin puhui Venäjän ydinaseen kehittämisestä sellaiseksi, että se pystyy ohittamaan lännen ohjuspuolustuksen http://yle.fi/uutiset/3-9368630. Vastaavaan yritykseen NL romahti, rahat eivät riittäneet. Miten käy nyt?
Kiinnostava yksityiskohta dokumentissa oli, että Reigan sopi Saudien kanssa öljyn hinnan alentamisesta. Lopullinen syy NL romahdukseen oli siis talous.
Nyt Putin ei ehkä tee enää samaa virhettä, vaikka talouskehitys ei hyvältä näytä
http://www.svkk.fi/uutishuone/muita_uutisia/talta_…
Vanha kettu, Putin, näyttää käyttävän vanhaa kiinalaista sotaoppia: ”jos et voi voittaa vihollista, tee siitä ystävä”. Ei Trumpkaan aivan eilisen teeren poika ole, varmaan monenmoista hännystelijää on ollut riesaksi asti.
Saa nähdä miten tämä ystävyys kehittyy. Toivottavasti Suomi ei ole kauppatavaraa.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdysvaltojen strategiat Neuvostoliittoa kohtaan olivat kylmän sodan aikaan englannin kiellellä nimettyinä: ”The Offset Strategy”.
Nyt on menossa kolmas Offset Strategy (The Third Offset Strategy) ja Reaganin aikaan oli toinen Offset Strategy (The Second Offset Strategy).
Yhdysvalloilla oli Neuvostoliiton hajottua kausi, jolloin ei ollut mitään strategiaa, mutta nyt otettiin muutama vuosi sitten uusin Offset Strategy käyttöön, kun Venäjä alkoi uudestaan muodostaa uhkaa Yhdysvalloille ja sen liittolaiselle etenkin Euroopassa.
Ohjuspuolustusjärjestelmä on uusimman strategian toimintaväline, aikaisempien strategioiden toimintavälineet – ja strategiapäämäärät – voi lukea 9.5.2016 julkaistusta blogikirjoituksesta otsikolla ”Yhdysvaltain puolustuksen uusin Offset strategy luo Venäjälle uusia haasteita”, joka löytyy: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216680… .
Venäjä käyttäytyy nyt kuin Neuvostoliitto 1980-luvulla, kun Reaganin ja toisen Offset Strategyn (The Second Offset Strategy) aikaan Yhdysvallat kehitti ja toi Eurooppaan risteilyohjukset, joihin Neuvostoliitolla ei ollut pitkään aikaan vastausta. Nykyinen ohjuspuolustusjärjestelmän perusteet olivat jo Reaganin SDI:ssä, mutta järjestelmää kehitetään avaruuden sijaan maan pinnalle ja alempaan ilmakehään.
Nyt kun Venäjällä ei riitä teknologinen osaaminen vastata ohjuspuolustusjärjestelmään, on Venäjä ottanut ydinaseet ja niillä uhkaamisen keinovalikoimaansa vastata ohjuspuolustusjärjestelmään. Jos ohjuspuolustusjärjestelmä kykenee tulevaisuudessa blokkaamaan Venäjän ydinaseet täysin, Venäjä on aika heikoilla sotilaallisesti. Toinen keino Venäjällä on ollut vastata ohjuspuolustusjärjestelmään heilua konventionaalisin asein Itä-Euroopassa.
Öljyn hinnan vaikutus Neuvostoliiton hajoamiseen oli ratkaiseva, ja kiitos siitä kuuluu Saudi-Arabialle. Asiaa koskeva blogikirjoitus 13.12.2015 löytyy otsikolla ”Halpa öljy – onko Venäjälle käymässä kuten Neuvostoliitolle?” löytyy: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208340…
Käy lukemassa!
Ilmoita asiaton viesti
Ei Trump yksin tule johtamaan USA:n ulkopolitiikkaa. Kannattaa muistaa, että Trumpia vastusti äänekkäästi ainakin 50 republikaanisen puolueen kansallisen turvallisuuden asiantuntijaa:
http://edition.cnn.com/2016/08/08/politics/republi…
Toisin sanoen kansallinen turvallisuus ei ole Trumpin oma leipälaji. Se voi olla myös aihe, josta hän tulee ottamaan yhteen senaatissa ja edustajainhuoneessa niin oman puolueensa kuin myös demokraattien kanssa.
”Emma Kari on yllättävän hyvin perillä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.”
Uskallan olla tästä täysin toista mieltä. Venäjän toimissa on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten Venäjä yksipuolisesti ja aseellista voimaa käyttäen liitti Krimin niemimaan itseensä. Tuo oli ensimmäinen väkipakolla tapahtunut alueliitos yhdestä maasta toiseen maahan Euroopassa sitten II maailmansodan.
Samalla Krimin tapahtumat viittaavat hyvin selkeästi siihen, että Venäjä ei välitä kunnioittaa allekirjoittamiaan sopimuksia kuten YK:n peruskirjaa, ETYJ:n päätösasiakirjaa, Alma-Atan julistusta, Budapestin muistiota ja Mustanmeren laivastosopimusta. Tällä tavalla käyttäytyvään, sopimuksia rikkovaan naapuriin ei voi luottaa eikä sen toimintaa voi perustella millään tavalla. Eikä tällaisen naapurin armoille ole viisasta jäädä, vaikka Suomen valtiojohto on suuressa ”viisaudessaan” toista mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
”NATO on kuoleman kielissä. Putin on todennut että NATO on kylmän sodan sivutuote jolla ei ole enää merkitystä.”
Nato on yhdistys, jonka jäsenet sitoutuvat puolustamaan yhteisvastuullisesti toisiaan.
Onko Putin todennut, ettei Natolla ole enää merkitystä? Todellisuudessa puolustusliiton jäsenet harkitsevat, onko yhteiseen puolustukseen tarvetta vai ei, joten ”kuoleman kielissä olo” on hieman ennenaikaista.
Putin voisi tehdä paljon Naton tarpeellisuuden vähentämiseksi, valitettavasti teot ovat olleet aivan päinvastaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Ari hyvä veto kertoa missä mennään. Itse päivitin tekstiä liittyen omiin presidenttiehdokaskuvioihin Unitaksen sivuille – ”Koko kansan Nato”
http://e-liike.net/nato
Tänään julkaisen blogin presidenttiohjelmaani liittyen parin kolmen tunnin päästä, jossa himppu myös Nato-asiaa joukossa. Minun joukoissa on paljon porukkaa jotka eivät vedä hernettä nenäänsä siitä että kannatan Natoa, vaikka itse eivät olekaan asiassa niin innokkaita – meillä on monia muita vielä suurempia yhdistäviä tekijöitä.
Kun turvallisuuspolitiikasta päästään OIKEASTI ja avoimesti keskustelemaan niin tilanne muuttuu. Epävarmojen osuus on valtava tässä maassa. Minä en ole epävarma enkä pidä asiaa maton alla – suomalaisilla on Natomörkö päänsä sisällä ihan turhaan. Minä haluan omalta osaltani ottaa sen pois.
Ari – erittäin mielelläni ottaisin tiimiin tai taustajoukkoihin mukaan kaltaisesi suoraselkäisen Nato-asiantuntijan!
Ilmoita asiaton viesti
Vihreät on puolue, jota tulee kuunnella kaikessa tarkoin — ja toimia sen jälkeen täsmälleen päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti