Ruotsi julkaisi uuden turvallisuusstrategiansa, mikä muuttuu?

Ruotsi julkaisi tänään 8.1.2017 noin klo 18.00 Suomen aikaa uunituoreen turvallisuusstrategiansa, kun pääministeri Stefan Löfven oli pitänyt Sälenin turvallisuuskonferenssissa puheensa otsikolla ”Gemenensam säkerhet i en ny tid” (”Yhteistä turvallisuutta uudessa ajassa”). Julkaistu turvallisuusstrategia käsittelee Ruotsin kokonaisturvallisuutta, sekä sisäisiä että ulkoisia turvallisuustekijöitä.

28-sivuinen Ruotsin kansallinen turvallisuusstrategia (Nationell säkerhetsstrategi) pdf-muodossa löytyy täältä.

Ruotsin uuden turvallisuusstrategian laatimisen historia lähtee vuoden 2015 alusta, kun pääministeri Stefan Löfven ilmoitti puoluejohtajatapaamisessa 14.1.2015, että hän haluaa nähdä: ”…samtal kring ett brett säkerhetsperspektiv där vi belyser också andra säkerhetsrisker, exempelvis terrorismen, den digitala sårbarheten, epidemier och klimatförändringar och utifrån detta skapar en gemensam, nationell säkerhetsstrategi för Sverige."

Suomennettuna: "…[yhteistä] keskustelua laajasta turvallisuuskäsitteestä, jossa korostamme myös muita turvallisuusuhkia, kuten terrorismia, digitaalista haavoittuvuutta, epidemioita ja ilmastonmuutosta, ja tästä luomme yhteisen ja kansallisen turvallisuuden strategian Ruotsille.”

Maltillinen kokoomus oli jo hieman aikaisemmin vaatinut hallitusta laatimaan yhteistyössä opposition kanssa Ruotsille uuden turvallisuusselvityksen. Kokoomuksen pohjimmainen tavoite käsitellä tuossa vaiheessa sotilaallisia uhkia, kun taas sosiaalidemokraateilla oli ajatuksia liittää muukaan myös kaikkea laajempaa. Löfvenin hallitus ei oikein innostunut porvariopposition ottamisesta mukaan strategian valmisteluun.

Porvaripuolueiden tahdon mukaisesti Ruotsi teki kuitenkin erillisen turvallisuusselvityksen – Nato-selvityksen – otsikolla ”Säkerhet i ny tid” (”Turvallisuus uudessa ajassa”), joka julkaistiin 30.9.2016. Asiakirja löytyy täältä.

Löfvenillä tuolla tammikuisella kannanotolla 2015 yhteisessä puheenjohtajatapaamisessa oli tarkoitus miellyttää sen verran Maltillista kokoomusta, jotta Löfvenin johtama vähemmistöhallitus ei kokisi suurempaa olemassaolon uhkaa, ja kokoomus ja muut opposition porvaripuolueet olisivat kohtuudella tyytyväisiä. Löfvenin lupaama turvallisuusstrategian luonti ei kuitenkaan lähtenyt kovin vauhdikkaasti liikkeelle – ei ollenkaan. 

Asian käsittelyä jatkettiin hallituksen ja porvariallianssin yhteistapaamisessa elokuussa 2015, jossa porvariallianssin edustajat pyysivät hallitusta uudestaan luomaan Ruotsille turvallisuusstrategian. Venäjä oli edelleen kiristänyt tilannetta Itämerellä, ja pakolaisongelma kuritti Eurooppaa kiihtyvään tahtiin. Löfvenin hallitus ei osoittanut edelleenkään sangen suurta kiinnostusta porvariallianssin vaatimuksia kohtaan.

Tammikuussa 2016 Sälenin turvallisuuskonferenssissa pääministerin valtiosihteeri Hans Dahlgren ilmoitti, että strategian laatimistyö hallituksessa on aloitettu. Maltillisen kokoomuksen kansanedusta Hans Wallmark teki valtiopäivillä 31.5.2016 kirjallisen kysymyksen (interpellation, 2015/16:698 Strategi mot säkerhetsrisker) turvaisuusstrategian luomisesta, kun sosiaalidemokraattinen hallitus ei ollut edennyt kokoomuslaisen mielestä strategiatyössä toivotusti.

Puolustusministeri Peter Hultqvist vastasi kansanedustaja Hans Wallmarkin kolmeen kysymykseen 27.6.2016, ja tuo puolustusministerin ja kansanedustajan välinen keskustelu on luettavissa täältä. Tämän jälkeen sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus alkoi todella laatia turvallisuusstrategiaa, joka julkaistiin siis tänään 8.1.2017. Raportti on hallituksen itsensä laatima ilman oppositiota.

                                                                              ****

Uudessa turvallisuusstrategiassa Ruotsin uhkakuvia on kirjattuna yhteensä kahdeksan: sotilaalliset uhat (militära hot), kyberturvallisuuteen liittyvät uhat (hot mot informations- och cybersäkerhet), terrorismiin ja väkivaltaiseen ääritoimintaan liittyvät uhat (terrorism och våldsbejakande extremism), järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät uhat (organiserad brottslighet), energiahuollon toimintavarmuuteen kohdistuvat uhat (hot mot energiförsörjning), liikennettä ja infrastruktuuria koskevat uhat (hot mot transport och infrastruktur), terveysuhat (hälsohot) ja ilmastomuutoksiin liittyvät uhat (klimatförändringar).

Pääministeri Stefan Löfven totesi Dagens Nyheterin Debatt-palstan uutta turvallisuusstrategiaa koskevassa kirjoituksessa otsikolla ”Sveriges säkerhet måste ses i ett bredare perspektiv” (”Ruotsin turvallisuus on nähtävä laajemmassa näkökulmassa”), että Ruotsin turvallisuus on heikentynyt viime vuosina (DN Debatt 7.1.2017).

Vaikka Ruotsin turvallisuus on heikentynyt, Löfven kuitenkin kirjoittaa Dagens Nyheterissä: ”Ett militärt väpnat angrepp ses som osannolikt, samtidigt ska försvaret förstärkas och anpassas efter dagens förhållanden.”

Suomennettuna: ”Sotilaallinen hyökkäys [Ruotsiin] nähdään epätodennäköisenä, mutta samanaikaisesti puolustusta on sekä vahvistettava että mukautettava nykypäivän olosuhteisiin.”

Kyse Ruotsin turvallisuuden heikentymisessä on siis sotilaallisesta turvallisuudesta.

Tässä kirjoituksessa analysoidaan vain turvallisuusstrategiaan kirjattua sotilaallista uhkaa (militära hot), jonka Ruotsille muodostaa strategiareaportin perusteella Venäjä. Muita turvallisuusstrategian seitsemää kohtaa ei kirjoituksessa käsitellä.

Strategia-asia nousee todennäköisesti selkeämmin esiin vuoden 2018 parlamenttivaalien jälkeen, mikäli porvariallianssi voittaa vaalit niin, että voisivat muodostaa jopa enemmistöhallituksen. Tällöin Ruotsin Nato-jäsenyys olisi askelta lähempinä todellisuutta. Toisaalta vaatimalla demarivähemmistöhallitusta laatimaan yhdessä turvallisuusstrategian, porvaripuolueet pyrkivät koulimaan sosiaalidemokraattien kantoja osaltaan kohti Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Porvariallianssin alkuperäinen tavoite oli tehdä strategia yhteistyössä hallituksen kanssa, jolloin allianssilla olisi ollut paremmat mahdollisuudet vaikuttaa sosiaalidemokraattien Nato-kantoihin.

Nähtäväksi jää, missä laajuudessa Ruotsin Nato-jäsenyyttä kannattava porvarioppositio – porvariallianssi – tulee haastamaan strategian sisällön lähipäivien poliittisessa käsittelyssä. Onko strategia riittävästi porvaripuolueiden mieleen. Todennäköisesti porvariallianssi tulee haastamaan strategian ainakin Nato-yhteistyöasiassa. Myös puolustuksellinen kahdenvälinen yhteistyö Yhdysvaltain kanssa voi synnyttää erimielisyyttä: millä tasolla yhteistyötä strategiassa harjoitetaan.

                                                                              ****

Ruotsin uudessa turvallisuusstrategiassa kirjoitetaan sotilaallisesta uhasta noin yhden sivun verran sivuilla 17 ja 18. Venäjä nimetään uhkaa muodostavaksi tekijäksi, koska Venäjän toimet Ukrainaa vastaan sisältävät riskin sotilaallisesta konfliktista myös Ruotsin lähialueella. Riskin muodostavat kriisit tai vaaratilanteet, jotka voivat sisältää myös [Venäjän] sotilaallista voimankäyttöä, eikä sotilaallista hyökkäystä voida poissulkea.

Raportissa ehdotetut toimenpiteet ovat otsikoitu selkeästi (åtgärder). Sotilaallisen uhan torjumiseksi Ruotsi nimeää raportissa sotilaallisen puolustuksen toiminnan myös muiden kanssa, mutta kumppaneita ei erikseen nimetä. Kumppanina ei mainita esimerkiksi myöskään Suomea.

Liittoutumisesta ja avunannosta kirjataan: ”Sverige är inte med i någon militär allians men Sverige ska fortsätta att fördjupa sina bilaterala och multilaterala försvars- och säkerhetspolitiska samarbeten.” ja ”Sverige kommer inte att förhålla sig passivt om en katastrof eller ett angrepp skulle drabba ett annat EU-medlemsland eller nordiskt land. Vi förväntar oss att dessa länder agerar på samma sätt om Sverige drabbas. Sverige behöver därför kunna ge och ta emot civilt och militärt stöd.”

Ruotsi siis jatkaa ja syventää strategiassa kahden- ja monenkeskistä puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä. Ruotsi on valmis auttamaan muita EU-maita ja muita Pohjoismaita, mutta edellyttää, että myös Ruotsia autetaan vastaavasti. Huomattavaa on, että Ruotsilla on siis halukkuus auttaa myös esimerkiksi Baltian maita ja että Ruotsi on valmis auttamaan myös sotilaallisesti. Ruotsista poiketen Suomi ei ole tehnyt vastaavasti linjauksia esimerkiksi Baltian maiden suhteen.

”Den försämrade säkerhetspolitiska situationen ställer ökade krav på svensk försvarsförmåga.” Suomennettuna: ”Heikentynyt turvallisuutenanne asettaa vaatimuksia puolustuskyvylle, ja Ruotsi myös tulee kasvattamaan puolustuskykyään.”

Ruotsi siis tulee kasvattamaan sotilaallista puolustuskykyään.

”Sverige ska fortsätta sitt aktiva engagemang och deltagande i internationella insatser, såväl civila som militära. Det kan ske inom ramen för FN, EU, Nato och OSSE. Där bidrar vi till ökad säkerhet, konfliktförebyggande och skapar förutsättningar för hållbar fattigdomsbekämpning och utveckling. Deltagandet i insatser är ett sätt att visa solidaritet och fördjupa samarbetet med länder och organisationer som är viktiga för säkerheten i vårt närområde.”

Suomennettuna: "Ruotsi jatkaa aktiivista sitoutumista ja osallistumista kansainvälisiin operaatioihin, sekä siviili- että sotilastarkoituksessa. Osallistuminen voidaan toteuttaa YK:n, EU:n, Naton ja Etyjin puitteissa. Järjestöissä olemme lisäämässä turvallisuutta, konfliktin estämistä ja luomassa olosuhteita kestävälle köyhyyden vähentämiselle ja kehitykselle. Osallistuminen toimintaan on tapa osoittaa solidaarisuutta ja syventää yhteistyötä niiden maiden ja järjestöjen kanssa, jotka ovat tärkeitä turvallisuudelle lähialueillamme.”

Ruotsin on siis valmis sotilaalliseen operointiin myös Naton puitteissa lähialueiden turvallisuuden takaamiseksi. Siis myös Baltian maiden turvallisuuden takaamiseksi, ovathan Baltian maat myös EU-maita.

                                                                              ****

Porvaripuolueiden muodostaman opposition tuoreimpien kannanottojen perusteella hallituksen julkaisema turvallisuusstrategia on mitäänsanomaton.

”Jag ser inte hur det här dokumentet som listar åtta hot egentligen tillför något nytt. Det är relevanta hot, men de är välkända.” kommentoi Liberaalien puolustuspoliittinen tiedottaja, kansanedustaja Allan Widman. Suomennettuna: ”En näe, miten tämä asiakirja, jossa luetellaan kahdeksan uhkaa, todella tuo jotain uutta. Ne ovat relevantteja uhkia, mutta ne ovat jo hyvin tiedossa.”

Strategiaraportissa Venäjä-sana (Ryssland) mainitaan 10 kertaa, Nato-sana (Nato) 7 kertaa, Suomi-sana (Finland) 2 kertaa ja Yhdysvallat-sana (Förenta staterna tai USA) 5 kertaa. Venäjä on mainittu raportissa 10 kertaa negatiivisessa – jopa vihanmielisessä – sävyssä, sen sijaan edellä lueteltuja muita sanoja ei kertaakaan ole mainittu negatiivisessa sävyssä.

Suomea koskevat kaksi mainintaa ovat:

”Partnerskapet med Nato är viktigt för vår säkerhet och för vår militära förmåga. Det bilaterala samarbetet med Finland men också med flera andra länder utvecklas.”

”Fördjupade bilaterala samarbeten med Danmark, Finland, Norge, Polen, Storbritannien, Tyskland och USA syftar likaså till att stärka säkerheten i vår del av Europa.”

Suomi-mainintojen perusteella strategiassa Suomella ei ole mitään erityisasemaa Ruotsin puolustukselle, vaikka puolustusyhteistyö maiden välillä syveneekin suunnitellusti. Suomessa puolustusyhteistyölle Ruotsin kanssa on annettu paljon suurempi rooli, ja myös virallisissa puheissa on ollut paljon suurempi rooli. Ruotsilla ei ole enää Suomelle raportissa mitään erityisroolia, ei pienintäkään. Ja Suomessa vielä viime kesänä monet arvovaltaiset poliitikot haikailivat kovasti jopa puolustusliitosta Ruotsin kanssa.

Ruotsin porvarioppositiota närästää, että hallitus läksi yksin työstämään tätä turvallisuusstrategia eikä siinä Nato ja läntinen puolustusyhteistyö ole saanut sitä roolia, minkä porvariallianssi olisi halunnut.

Ruotsin uudessa turvallisuusstrategiassa ei ole mitään tosiasiallisia muutoksia tuoreimpaan viime vuona linjattuun nykymenoon. Venäjä voi olla jatkonkin rauhassa syksyn 2018 parlamenttivaaleihin saakka Ruotsin suhteen. Ruotsi ei vielä liity Natoon. Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunta ja sen mahdollinen muutos katsotaan syksyn 2018 vaaleissa. Säilyykö nykyinen sosiaalidemokraattinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja vai tuleeko porvarillinen Ruotsin Nato-jäsenyyteen perustuva linja.

Suomen kannalta ruotsalaisstrategia vahvistaa, että Ruotsi on Suomea valmiimpi auttamaan sota- ja kriisitilanteessa Baltian maita myös sotilaallisesti ja että Ruotsi ei paljon anna painoarvoa Suomen ja Ruotsin väliselle puolustusyhteistyölle, jolle Suomessa on annettu ylisuuri merkitys.

Ovatko Suomen ja Ruotsin linjat eroamassa Baltian maita koskevien linjausten vuoksi? Ruotsi ottaa etäisyyttä Suomeen myös siinä, että puolustusyhteistyöllä ei ole erityisroolia verrattaessa puolustusyhteistyöhön vaikka Tanskan tai Norjan kanssa.