Olisiko Puola hyvä esimerkki, miten Suomen ohjustorjuntakykyä tulisi lisätä?

Tämä blogikirjoitus liittyy 15.1.2017 julkaistuun blogikirjoitukseen otsikolla ”Ohjustorjuntakyvykkyys on Suomen erityinen puolustusongelma”. Tuo kirjoitus löytyy täältä.

Kirjoituksessa todettiin, ettei Suomi ole pitänyt huolta ohjustorjuntakyvykkyydestään samaan aikaan, kun Venäjä on lisännyt voimakkaasti ohjusaseistustaan Itämeren ympäristössä ja Kuolan niemimaalla. Venäjän kasvava ohjusvarustautuminen luo Suomelle selvää uhkaa.

Tässä kirjoituksessa verrataan Suomen ja Puolan reagointia Venäjän kasvavaan ohjusuhkaan. Miten Suomi ja Puola ovat tähän uhkaan reagoineet.

Suomessa on valmisteilla puolustusselonteko ja vielä tässä vaiheessa nähtäväksi jää, miten Suomi tulee kasvattamaan selonteon perusteella ohjustorjuntakykyään lähivuosina vai tuleeko ollenkaan.

                                                                                     ****

Suomi ja Puola ovat turvallisuuspoliittisen ympäristön suhteen hyvin samankaltaisessa tilanteessa, tosin Suomi ei kuulu Natoon.

Puolan ohjusuhkapesäkkeenä on maan pohjoisrajalla Venäjän Kaliningradin alue, kun Suomella ovat vastaavasti maan itärajalla Pietarin ja Murmanskin alueet.

Suomi on kiinni Venäjässä 1313 kilometrin maarajallaan. Puola on kiinni Kaliningradissa 210 km kilometrin maarajallaan ja Valko-Venäjässä 605 kilometrin maarajallaan. Valko-Venäjä on ollut valtioliitossa – tosin löysässä sellaisessa – Venäjän kanssa vuodesta 1999 ja maiden välillä on yhteensä 17 sotilaalliseen yhteistyöhön liittyvää sopimusta. Puolalle Valko-Venäjä on sotilaallisessa mielessä yhtä kuin Venäjä, ja Venäjällä on useita sotilastukikohtia Valko-Venäjällä. Valko-Venäjä on Venäjän sotilaallista etupiiriä.

Puola on pinta-alaltaan laaja maa kuten Suomikin, Puolan pinta-ala on 312 679 neliökilometriä ja Suomen 338 424 neliökilometriä. Molemmat maat ovat lisäksi Itämeren rantavaltioita.

Suomen ja Puolan geostrategisesta asemassa on siis paljon yhtäläisyyksiä, mutta eroja toki myös on. Maihin kohdistuvien ohjusuhkien suhteen maat ovat hyvin samankaltaisia. Maita uhkaa samantyyppiset ohjukset ja maat ovat laajasti venäläisohjusten peittoalueen alla. Venäläisohjukset saavuttavat kohteensa molemmissa maissa hyvin lyhyessä ajassa. Molemmat maat ovat eturintaman maita.

                                                                                     ****

Kuinka Suomi ja Puola ovat reagoineet Venäjän kasvavaan ohjusuhkaan?

Varsin eri tavoin, melkeinpä päinvastaisesti. Suomi ei ole toistaiseksi reagoinut mitenkään, Puola sen sijaan on reagoinut voimakkaasti.

Suomella ei käytännössä ole muuta Surface-to-Air-tyyppistä ilmatorjuntaohjuspuolustusjärjestelmää kuin NASAMS-järjestelmä, jonka torjuntaulottuvuudet ovat hyvin rajalliset. Sinänsä hyvällä järjestelmällä ei kyetä torjumaan kaikkea ohjusuhkaa. Järjestelmä on lyhyen kantaman ja ulottuvuuden järjestelmä.

Puolassa asiat ovat poliittisilla päätöksillä toisin kuin Suomessa.

Ensinnäkin Puola toisin kuin Suomi kuuluu rakenteilla olevaan Naton strategiseen ohjuspuolustusjärjestelmään. Naton ohjuspuolustusjärjestelmän yksi SM-3-ohjuspuolustuspatteri tulee Itämeren rannalle Puolan Redzikowoon, josta on vain 165 kilometrin matka Kaliningradin rajalle. Puolan ohjuspuolustuspatteritukikohdan rakennustöiden aloitusjuhlaa vietettiin 13.5.2016 (U.S. DoD 13.5.2016), ja rakennustyöt ovat valmiit vuonna 2018.

Poland to Begin Short Range Air Defence System Procurement in 2016” oli uutisotsikko vuoden 2014 loppupuolella Defence24:n nettisivuilla (Defence24 24.10.2014). Suomennettuna: “Puola aloittaa lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmän hankinnan vuonna 2016”.

Venäjän Krimin valloitus, sotatoimien aloitus Itä-Ukrainassa ja Kaliningradin varustelu saivat Puolan nopeasti reagoimaan.

Puolan puolustusministeriö ja asevoimat asettivat tavoitteeksi täydellinen lyhyen kantaman ohjusjärjestelmän hankinnan, eikä vain sen yksittäisiä osatekijöitä ("complete system, not its individual components”). Ministeriö myös ilmoitti, että järjestelmävalinta tehdään vuonna 2016 (“proceedings will be executed in 2016, and the Narew system supplier is to be selected”). Poliittinen päätös uuden lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmän hankinnasta tehtiin siis jo syksyllä 2014 (Defence24 24.10.2014).

Polish Armament Group Tightens Its Collaboration With Kongsberg. ‘NASAMS, Naval and Space Programmes’” oli uutisotsikko Defence24:n nettisivuilla (Defence24 25.5.2016). Norjalainen asevalmistaja Kongsberg (Kongsberg) ja puolalainen Polska Grupa Zbrojeniowa S.A. (PGZ)  solmivat viime vuoden toukokuussa aiesopimuksen puolustusyhteistyön ja lyhyen kantaman ilmapuolustusjärjestelmän kehittämisestä.

Järjestelmätoimittaja, jonka kanssa esisopimus on tehty, on siis norjalainen Kongsberg, jonka NASAMS- järjestelmä käyttää yhdysvaltalaisia JASSM-ER-ohjuksia. Suomessa on siis samanlainen NASAMS- järjestelmä lyhyen kantaman järjestelmänä. Puolalaiset ovat nimenneet hankkeen “Narew”-ohjelmaksi, ja tavoite on kehittää maa-alueiden lisäksi myös meri- ja rannikkopuolustusjärjestelmä NSM/JSM-ohjuksilla (Naval Strike Missile and the Coastal Defence System). Puolaiset pyrkivät siis kattavuuteen laajassa maassaan.

Kilpailussa olivat mukana myös MBDA:n Mica VL-ohjusjärjestelmä (MBDA), Rafaelin ja IAI:n SPYDER- ohjusjärjestelmä (Rafael ja IAI),  Rafaelin Iron Dome -järjestelmä (Rafael) sekä Diehlin BGT Defencen IRIS-T-järjestelmä (Diehl).

Kongsbergin kanssa solmitun aiesopimuksen jälkeen ohjustorjuntapuolustuskyvyn parantamiseen liittyvä ostovaltuutus Yhdysvalloista (Defence Security Cooperation Agency, DSCA) on saatu 28.11.2016, jonka mukaan Puola hankkii Yhdysvalloista 70 kappaletta JASSM-ER-ohjuksia 200 miljoonan dollarin arvosta F- 16C/D -hävittäjiin. Ohjuksilla voidaan tuhota mm. ohjuslaukaisualustoja. Yhdysvaltain myyntivaltuutus löytyy täältä.

NASAMS-ilmatorjuntaohjuspuolustusjärjestelmä on siis Short Range Air Defence -ympäristön ohjusjärjestelmä. Puolassa puhutaan Narew air Defence System -järjestelmästä, ja Narew-termi on siis lähtöisin Puolasta.

                                                                                     ****

Lyhyen kantaman ohjusjärjestelmä ei luo riittävää ohjuspuolustusturvaa, vaan tarvitaan keskipitkän kantaman järjestelmä myös. Myös Puola on hankkimassa tällaisen järjestelmän NASAMS-järjestelmän ”päälle”. Keskipitkän kantaman ohjusjärjestelmän hankinnassa Puolassa puhutaan Veiksel-hankkeesta (Wisła).

Patriot-ohjustorjuntajärjestelmän toimittajan Raytheonin nettisivuilta löytyy juttu otsikolla ”Poland announces it will officially request Patriot Integrated Air and Missile Defense System” (Raytheon 6.10.2016). Suomennettuna: ”Puola ilmoitti, että se virallisesti pyytää Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmää”. Reuters kirjoitti samana päivänä nettijutun, jossa otsikko oli ”Poland to seek U.S. OK for $5 billion missile deal with Raytheon” (Reuters 6.10.2016). Suomennettuna: ”Puola hakee Yhdysvalloilta 5 miljardin dollarin ohjuskauppalupaa Raytheonin kanssa”.

MEADS Internationalin nettisivuilla, joka siis valmistaa MEADS-ohjuspuolustusjärjestelmää Patriot-järjestelmän kilpailijana, oli 7.10.2016 tiedote, jossa yhtiö kertoo olevan edelleen mukana ohjuskilpailussa (Meads international 7.10.2016). Ristiriitaisuutta on aiheuttanut Puolan vaatima ohjuksen 360 asteen tutka ja suoja (360-degree protection), mitä Patriot-ohjuksilla ei vielä ole.

Defence Newsin mukaan Raytheon toimittaisi yhteensä kahdeksan Patriot-yksikköä, joista kuusi tulisi olemaan uusia ”360 asteen”-ohjuksia kuten MEADS-ohjuspuolustusjärjestelmän ohjukset ovat (Defense News 12.10.2016). Puolan ratkaisuun voi vaikuttaa, että Patriot-järjestelmä voidaan linkittää AEGIS BMD järjestelmään eli strategiseen ohjuspuolustusjärjestelmään. MEADS-ohjuspuolustusjärjestelmä puolestaan mainostaa, että sen toiminta on 24/7-aikaista, mitä Patriot ei olisi.

Lopullinen vahvistustieto, että Puola hankkii Patriot-ohjukset, saatiin 1.12.2016, jolloin puolustusviranomaiset, Polska Grupa Zbrojeniowa S.A. (PGZ) ja Raytheon (Raytheon) allekirjoittivat aiesopimuksen Veiksel-hankkeesta (Defence24 2.12.2016).

                                                                                     ****

Puola on ottanut Venäjän muodostaman ohjusuhan vakavasti ja ryhtynyt aktiivisiin toimiin sen eliminoimiseksi. Se rahamäärä satsataan, mitä uhan torjuminen edellyttää.

Saksa on tekemässä samoin ja uusimassa keskipitkän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmänsä. Saksan uhka on myös Kaliningrad kuten Puolalle. ”MBDA Deutschland Submits Proposal For TLVS/MEADS” oli lehdistötiedoteotsikko MEADS Internationalin sivuilla (MEADS 14.10.2016). Sopimus Saksan ja järjestelmätoimittajan välille olisi tarkoitus saada viimeistellään keväällä 2017. Saksan ohjustorjuntahanke maksaa noin 4,5 miljardia euroa (Defense-aerospace 28.9.2016). Saksa ja Puola torjuvat yhdessä venäläisohjuksia siis lähes 10 miljardilla eurolla.

5 miljardin dollarin ja esimerkiksi kahdeksan Patriot-järjestelmän käsittämä hankinta keskipitkän kantaman ohjusjärjestelmäksi on suuri satsaus Puolalta. Hankinnalla saadaan Kaliningradin ohjuksien muodostamaa uhkaa tehokkaasti torjutuksi, kun huomioidaan myös 70 JASSM-ER-ohjuksella täydennetty NASAMS-järjestelmä.

Hankinnan mittavuutta kuvaa 5 miljardia dollarin eli noin 4,7 miljardin euron hinta, mikä on melkein sama hinta kuin mitä Suomen uudet hävittäjät maksavat halvimmillaan ilmoitetussa 5-10 miljardin euron haarukassa.

Huomioiden Suomeen kohdistuvat Venäjän ohjusuhat, Suomen pitäisi kyetä samansuuruiseen satsaukseen ohjuspuolustuksessa kuin mitä Puola ja myös Saksa nyt tekevät.

Suomessa ei ole vielä oikein edes tunnustettu, että Venäjä uhkaa meitä lähialueittensa ohjusvarustelulla. Puhuttamattakaan, että olisi ryhdytty joihinkin toimiin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu