Venäjän interventio Valko-Venäjälle on mahdollinen jo syksyllä

Helsingin Sanomissa oli tänään 30.1.2017 Moskovan kirjeenvaihtaja Pekka Hakalan kirjoitus otsikolla ”Venäjän ja Valko-Venäjän välit tulehtuivat – ’Moskova on päättänyt vaihtaa yhden epäonnistuneen johtajan toiseen’” (HS 30.1.2017).

Hyvä kirjoitus kannattaa käydä lukemassa ymmärtääkseen yhä enemmän Venäjän toimia sekä puskurivaltiovyöhykkeen luomiseksi että sen ylläpitämiseksi länsirajallaan. Kuinka häikäilemättömiin toimiin Venäjä onkaan valmis.

Kirjoituksessa mainittujen Venäjän Valko-Venäjään kohdistamien painostustoimien perusteella herää kysymykseksi, mitä kaikkea Venäjä sallii Valko-Venäjän tekevän ilman, että Venäjä suorittaa sotilaallisia toimia läheisen naapurimaan palauttamiseksi Venäjän sotilaalliseen valvontaan. Käykö Valko-Venäjälle kuten Ukrainalle? Salliiko Venäjä liittolais-Valko-Venäjälle paljon vähemmän kuin Ukrainalle? Mitä Venäjä sallisi Suomelle?

                                              ****

Pekka Hakalan kirjoituksesta löytyy yksi pieni mielenkiintoinen yksityiskohta Venäjän tavasta yrittää sitouttaa taloudellisilla toimillaan naapurimaita itseensä.

 ”Valko-Venäjä on nimittäin ostanut vuosittain sopimuksen perusteella 24 miljoonaa tonnia venäläistä öljyä. Seitsemän miljoonaa tonnia on käytetty omaan kulutukseen, loput on jalostettu ja myyty maailmalle miljardivoitoilla.”, Hakala kirjoittaa.

Tuo Venäjän toiminta sinänsä on tuttua jo pitkältä ajalta. Valko-Venäjän lisäksi Venäjä sallii samanlaisia ”kauttakulkuvoittoja” muutamalle muulle ”ystävällismielisille” naapurimaille, joita tällä hetkellä ovat Suomi ja Saksa.

Suomi tuo öljyä Venäjältä Nesteen Porvoon jalostamolle, joka jalostaa öljyn rikkipitoiselle öljylle kehitetyllä jalustusmenetelmällä ja myy petrokemian tuotteina edelleen länsimaihin hyvällä katteella. Neste on Suomen valtion enemmistöomisteinen yhtiö 50,1 prosentin omistusosuudella.

Saksa puolestaan saa maakaasua Venäjältä asevelihintaan, jota se välittää muualle Eurooppaan ottaen todella helposti ansaitun katteen välissä. Nord Stream 2 -kaasuputkihanke Venäjältä suoraan Saksaan olisi tuhoisa Euroopan energiariippumattomuudelle Venäjästä. Pelko on aiheellinen ja todellinen, että Venäjä kykenisi saamaan maakaasulla Saksan yhä tiukemmin energiapihteihinsä.

Kuinka sitten Valko-Venäjälle on käymässä venäläisöljyn välityksessä? ”Venäjä toimitti viime vuonna vain 18 miljoonaa öljytonnia ja ilmoitti, että enempää ei heru. Vastatoimeksi Valko-Venäjä nosti vuodenvaihteessa venäläisen öljyn siirtohintaa Valko-Venäjän putkistossa.”, kirjoittaa Hakala.

Ei olisi yllätys, jos kohta Valko-Venäjä ei saa Venäjältä öljyä edes omaan tarpeeseensa. Venäjä on kyllä valmis mittaamaan, mihin asti Valko-Venäjällä riittää kantti.

Venäjä katkaisi erimielisyyksien vuoksi maakaasun tulon Ukrainaan täysin 1.-4.1.2006. Seuraava toimitushäiriö oli jo lokakuusta 2007 maaliskuuhun 2008 ja jälleen vuodenvaihteessa 2008-2009. Eikä Venäjän maakaasulla kiristämien loppunut tuohonkaan.

Venäjälle ei tuota suurta ongelmaa laittaa joltakin maalta energiahanat täysin kiinni.

                                                                                        ****

Pekka Hakalan kirjoittamat uhkakuvat Venäjän Valko-Venäjän miehityksestä kuulostavat hurjilta. Tapahtuisiko valtaus – jos sellaista Venäjä todella harkitsee – syksyllä Valko-Venäjän kanssa pidettävissä yhteisissä Zapad-2017-sotaharjoituksissa (Запад-2017), jotka pidetään Länsi-Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Kaliningradissa perinteiseen tapaan.

Venäjä luo harjoituksissa uskottavat puitteet Valko-Venäjän miehittämiselle, ainakin Venäjä luo vahvan uhkakuvan miehittämisestä. Venäjä kuljettaa harjoituksissa Valko-Venäjälle 4162 rautatievaunua ase- ja sotilaskuljetuksena, viime vuona vastaava määrä oli vain 50 vaunua ja sitä edellisenä vuonna 125 vaunua (Apostrof 24.11.2016).

Kyseisessä Apostrof-ukrainalaisnettilehden jutussa otsikolla ”Второй украинский фронт: зачем Путин перебрасывает войска в Беларусь” (”Toinen Ukrainan rintama: miksi Putin keskittää joukkoja Valko-Venäjän rajalle”) kirjoittaja Andrei Santarovitš (Андрей Сантарович) näkee tulevissa Zapad-2017- sotaharjoituksissa olevan samoja piirteitä kuin Zapad-2013-sotaharjoituksissa (Запад-2013), joka pidettiin 20.-26.9.2013.

Kirjoittaja näkee, että Venäjällä oli Valko-Venäjän kohdalla Zapad-2013-sotaharjoituksissa vuonna 2013 samanlaisia ryhmityksiä kuin mitä sillä oli Ukrainan kohdalla 2014 Itä-Ukrainan sotatapahtumien alkaessa. Toisin sanoen ukrainaislähde näkee, että Venäjä harjoitteli Zapad-2013-sotaharjoituksissa toimintaa, joka toteutui muutama kuukausi myöhemmin vuonna 2014 Itä-Ukrainassa.

Mitä Venäjä harjoittelee nyt tämän vuoden Zapad-2017-sotaharjoituksissa ennätyksellisellä sotakalustolla ja massiivisella sotakalustosiirroilla?

Onko Venäjällä tarkoitus valloittaa Valko-Venäjä jo tulevan syksyn 2017 sotaharjoituksissa? Tätä epäilen vahvasti.

Onko Venäjällä tarkoitus joko uhkailla ja paimentaa Valko-Venäjää takaisin täysin sotilaalliseen hallintaansa tai harjoitella koko maan miehittämistä, mikäli myöhemmin tulisi tarvetta, jos Valko-Venäjä ja sen kansa olisivat tekemässä ”ukrainat” ja irtaumassa enemmän Venäjästä. Tätä pidän mahdollisena ja jopa todennäköisenä.  Uhkaillaan ja harjoitellaan samalla kertaa venäläiseen tapaan.

                                                                                        ****

Jos Venäjä tekisi intervention – tai jopa täydellisen miehityksen –  Valko-Venäjälle ja valtaisi Ukrainan kokemuksien perusteella tällä kertaa koko maan kerralla ilman mitään väliaikaista jäätynyttä konfliktia, miten länsi reagoisi? Ennen kaikkea, miten Nato reagoisi? Siinä ryskeessä vaarassa olisivat Puola ja Baltian maat aluksi, ja pian kaikki muut Itämeren maat Suomi mukaan lukien.

Suurin vaara kuitenkin olisi Ukrainalla. Suorittaisiko Venäjä saman tien loppuun ne toimet, joita se ei vielä ole saanut päätökseen vuonna 2014 aloittamallaan sodalla. Viime aikoina tilanne Itä-Ukrainassa on kärjistynyt, eilen 29.1.2017 ja tänään 30.1.2017 itäisen Ukrainan taistelukentillä kuoli 8 sotilasta ja 14 haavoittui.

Venäjä tietää lännen reaktiot Georgian sodan, Krimin valloituksen, Itä-Ukrainan sodan sekä Syyrian sodan perusteella, ettei lännellä ole riittävää rohkeutta aloittaa sotatoimia Venäjää vastaan. Tuskin vielä vähemmän nyt löytyy halukkuutta, kun Yhdysvaltain presidentti on Venäjän ystävä Donald Trump, joka ihannoi voimakkaita ja nopeasti tulosta tuottavia sotatoimia.

Venäjän sotatoimet Valko-Venäjällä on otettava jo nyt hyvissä ajoin todellisena uhkana, joihin pitää varautua huolella. Jos sotatoimia ei tapahdu syksyllä, ne voivat tapahtua myöhemmin muutaman vuoden sisällä, jos Venäjälle tarve aktivoituu. Varautuminen on viisautta toteutumisesta riippumatta.

Lännellä pitää olla täysin hiottu suunnitelma kaikenpuolisesta reagoinnista, mikäli uhkakuva toteutuu. Toistamiseen länsi ei saa tulla yllätetyksi, kuten kävi helmikuun lopulla 2014 Venäjän aloittaessa Krimin niemimaan valloituksen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu