Jussi Halla-aho olisi ehkä sopivin Perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi
Ensi vuoden presidentinvaalien ehdokasasettelu alkaa pikkuhiljaa selkiintyä.
Keskusta on nimennyt ehdokkaakseen kansanedustaja Matti Vanhasen ja Vihreät kansanedustaja Pekka Haaviston. Vasemmistoliiton todennäköisin ehdokas on europarlamentaarikko Merja Kyllönen.
SDP:n ilmeisin ehdokas ensi vuoden vaaleihin on kansanedustaja Jutta Urpilainen. Kokoomuksella ehdokas on istuva presidentti Sauli Niinistö, joka viimeaikaisten luistelutempausten ja myös maakuntamatkaesiintymisten perusteella on asettumassa ehdolle.
Kuka on Perussuomalaisten presidenttiehdokas? Kuka olisi paras ehdokas perussuomalaiselle kannattajakunnalle? Puolustusministeri Jussi Niinistö vai europarlamentaarikko Jussi Halla-aho?
Presidenttiehdokkaat – Vanhanen, Haavisto, Kyllönen, Urpilainen ja Niinistö – ovat kuin yhdestä puusta veistettyjä. Ei mitään eroa ehdokkaiden välillä, vaikea on edes vivahde-eroa löytää. Kaikki kannattavat pitkälti nykyistä linjaa ilman muutoksia ja myös Suomen pysymistä Naton ulkopuolella.
Useimmat ehdokkaat eivät ole asettaneet itselleen tosiasiallisesti ja uskottavasti pyrkimystä presidentiksi. He näkevät presidentinvaalit tilaisuutena esitellä puolueensa arvoja ja sisäpoliittisia päämääriä. Noilla ehdokkailla vaalikamppailusta tulee puuduttava, mielenkiinnoton ja ennen kaikkea ilman todellisia vaihtoehtoja niiden asioiden ratkaisuun, joihin presidentti voi lainsäädännön turvin vaikuttaa.
Jos Perussuomalaiset valitsee presidenttiehdokkaakseen puolustusministeri Jussi Niinistön, ei hän eroa mitenkään Vanhasesta, Haavistosta, Kyllösestä, Urpilaisesta eikä kaima-Niinistöstä.
Presidentinvaali on henkilövaali ei puoluevaali. Vain ehdokkaan oma linja ratkaisee.
****
Perussuomalaisilla on vielä mahdollisuus tuoda uutta väriä vaalikamppailuun ja ehdokkaiden välisiin ulkopoliittisiin linjauksiin. Mitä ovat Suomen EU-politiikka, pakolaispolitiikka, ulko- ja turvallisuuspolitiikka mukaan lukien mahdollinen Nato-liittoutuminen.
Puolustusministeri Jussi Niinistö ei toisi mitään uutta presidenttiyteen eikä ehdokasasetteluun. Hänkin olisi vain sukunimikaimansa väljähtynyt kopio, kuten kaikki muutkin tällä hetkellä tiedossa olevat ehdokkaat. Ehdokkaat ovat perusasioista liian yksimielisiä, todellinen vaihtoehtojen kilpailu puuttuisi.
Perussuomalaisissa europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon ei kannattaisi nyt vielä tässä hetkessä pyrkiä Perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Ajankohta ei ole sopiva puolueen ollessa hallituksessa. Uuden puheenjohtajan oli melko vaikea reivata puoleen linjaa nykyisestä mihinkään suuntaan synnyttämättä epävarmuutta puolueen lisäksi koko yhteiskuntaan. Hoitakoon Soini tämän hallituksen loppuun. Epäkelvon hallituksen, joka ei ole saanut muuta hyvää aikaan kuin kauppojen aukiolon vapauttamisen.
Halla-aholle itselleen olisi siis tällä hetkellä parempi presidenttiehdokkuus kuin puheenjohtajaehdokkuus.
Halla-ahon valinta presidentinvaaliehdokkaaksi sähköistäisi uneliaaksi tulevan vaalikamppailun. Halla-aho on hyvä väittelijä ja haastaisi tullen mennen muut ehdokkaat väittelyissä. Halla-aho tekee myös taustatyön hyvin ja selvittää kulloinkin kyseessä olevat asiat perin pohjin, jota kaikki tiedossa olevat ehdokkaat eivät tee. Halla-aho olisi myös ainoa ehdokas, joka näkee Suomen Nato-jäsenyysasian eri tavoin kuin muut ehdokkaat.
Ne ehdokkaat, joiden linja ei eroa Sauli Niinistöstä, eivät todennäköiset pääse toiselle kierrokselle, mikäli vaaleissa on todellinen vaihtoehto, joka haastaa linjallaan. Pekka Haavisto ei ole mikään vaihtoehto, on Sauli Niinistön himmennetty kopio hänkin, jonka tehtävä on vain edistää vihreitä arvoja Vihreän puolueen kannatuksen vahvistamiseksi.
Jos Halla-aho asettuisi ehdolle, hänellä on olisi parhaat mahdollisuudet päästä toiselle kierrokselle ja haastaa Sauli Niinistö. Hän ehkä tekisi ensimmäisen kierroksen trumpit, koska ensimmäisellä kierroksella olisi toisella puolella vähintään viisi ehdokasta jakamassa samaa äänipottia. Vaikka Halla-ahosta ei tulisikaan presidenttiä, hän olisi tehnyt suuren palveluksien konsensus-Suomen eteenpäinviemiseksi kohti erilaisia näkemyksiä Suomelle niin pyhässä ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksimielisyydessä ilman nähtäviä uudistustarpeita. Todellista haastetta pitää siis vaaleissa aina olla.
En ole missään tekemisissä Perussuomalaisten kanssa enkä Jussi Halla-ahon kanssa. Presidentin vaaleihin on mielestäni saatava vaihtoehtoja enkä ota mitään kantaa tässä kirjoituksessa minkään vaihtoehdon puolesta enkä vastaan. Vaihtoehtojen kilpailu on aina hyvästä ja tekee kamppailusta mielenkiintoisen seurattavan. Haasteita pitää olla joka suunnalta ja joka asiassa.
No jos pääasia on vain erottua massasta, niin Teuvo Hakkarainen.
Ilmoita asiaton viesti
Halla-aho vastaan Sauli Niinistö voisi olla jännittävä tilanne. Viime vaaleissa Niinistö vastaan Väyrynen oli hieman samantapainen kamppailu vaalien ensikierroksella. Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka Sauli Niinistö reagoi Halla-ahoon TV-keskusteluissa.
Ilmoita asiaton viesti
Halla-ahoa tarvitaan käytännön politiikassa — ei jonain symbolisena ehdokkaana vaaleissa, jotka voittaa suurella todennäköisyydellä Sauli Niinistö. Hieman eri tilanne olisi, jos istuva presidentti ei lähtisikään ehdokkaaksi, mutta silti näkisin Halla-ahon mieluummin käytännönläheisemmissä hommissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kannatetaan!
Lisäx Olavi ”Ulle-Dulle” Mäenpää Suomen kansan sinivalkoisten ehdokkaaksi ja Marco ”Mr. Mime” de Witt Suomi ensin -puolueen ehdokkaaksi.
Saataisiin kaikkien aikojen hilpeimmät presidentinvaalit. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ja Donald Trump Yhdysvaltain presidentinvaalien ehdokkaaksi. Ai niin, se taisi jo mennä ohi, Yhdysvaltain vaalit nimittäin. Taisi Trump olla ehdokkaana? Le Penin hetki on puolestaan kahden kuukauden päästä Ranskassa. Kilpailua pitää olla, se kuuluu demokratiaan. Pitää mitata todelliset kannatukset kaikille suunnille.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä perussuomalaisten kannattaisi lähteä Paavo Väyrysen taakse presidentin vaaleissa.
Tällä olisi olisi asetelmiin ja tuloksiin ratkaiseva merkitys.
Ilmoita asiaton viesti
Molempien, Halla-Ahon ja Väyrysen pitäisi olla ehdokkaina. Tällöin NATO myönteisen ehdokkaan lisäksi saataisiin myös YYA myönteinen ehdokas.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä voi tulla nostalgisia viboja noista jenkkien presidentinvaaleista, mutta jos Niinistön Sauli ei voita, syön hattuni. Kaverin lähtökuoppa on valettu betoniin.
Halla-Aho voisi osallistua vaaleihin muttei ehkä voittamaan. Hän voisi käyttää vaaleja alustana politiikkansa ja ajatustensa esittelyyn ja käyttää sitä julkisuutta sitten seuraavissa eduskuntavaaleissa ja persujen puheenjohtajakisassa.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi mielenkiintoinen tilanne, jos Halla-aho olisi toisella kierroksella Sauli Niinistön kanssa. En tarkoita lopputulosta vaan sitä keskustelua, mikä siitä syntyisi vaaliväittelyissä ja mediassa. Rakenteita ja käsityksiä on hyvä aina ravistella, se kuuluu demokratiaan.
Vaaleissa reilusti alle 20 prosenttiyksikön kannatus joka tapauksessa tulee riittämään toiselle kierrokselle menoon, niin paljon on tulossa äänten jakajia. Tämänhetkisessä ehdokasluettelossa ei ole oikeastaan yhtään ehdokasta, jolla olisi todella hyvät puheenlahjat. Nykyaika vaatii poliitikolta hyviä puheenlahjoja, ja se on myös luotavan karisman perusta.
Halla-ahon plussa on, että hän osaa haastaa näkemyksillään ja hän myös perustelee näkemyksensä itsellensä uskollisesti ja itsellensä johdonmukaisesti. Hän on hyvä ja selväsanainen puheargumentoija. Hänellä on taito laittaa vastapuoli koville, ja samaa taitoa toivoisi toimittajilta. Hän osaisi laittaa Sauli Niinistönkin pakon eteen perustella kantojaan pakolaispolitiikasta tai Natosta ja Venäjästä.
Korostan, etten ota tässä mitään kantaa kenenkään ajatuksiin tai ideologiaan, vaan vain siihen kilpailutilanteeseen, mitä haastajat vaaleissa voisivat saada aikaan. Tämänhetkistä ehdokasluetteloa katsoessa minulle syntyy pelko, että kaikki ehdokkaat ovat ajatuksiltaan niin samanlaisia, että vaaleista on tulossa mielenkiinnottomat. Tarvitaan irtiottoja konsensuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Samasta syystä olin pettynyt, kun viimme vaalien toisella kierroksella ei kuultu Niinistön ja Väyrysen tiukkaa väittelyä. Niinistön ja Haaviston väittely oli äärimmäisen tylsää kuunneltavaa, enkä halua seurata samanlaista tyhjänpäiväistä vuoropuhelua toista kertaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ottamatta kantaa ajatuksiin ja puheen sisältöön, Väyrynen ja Halla-aho ovat hyviä puhujia. Väyrynen oli varma, että jos hän olisi päässyt toiselle kierrokselle viime vaaleissa, olisi hän puhe- ja perustelukyvyillään päihittänyt Niinistön. Tuo oli siis Väyrysen oma toiminta-ajatus ja logiikka, johon hän uskoi.
Nyt Väyrysen ajatukset ovat niin paljon erkaantuneet vallitsevasta tilanteesta, ettei uskottava puhetyyli enää auta, ajatusten lähtökohdille ei ole enää uskottavaa pohjaa.
On muuten huomattava, miten Soininkin ajatukset EU:sta ovat muuttuneet ulkoministeripestin myötä. Siperia opettaa. Nyt hän melkeinpä rukoilee, ettei EU vain hajoaisi. Suomella kun ei ole muuta turvallisuusyhteisöä kuin EU, kun lähes kaikilla muilla Euroopan mailla on myös toinen vahvempi turvallisuuskortti: Nato. Suomi joutuu nyt Venäjän muodostamassa paineessa tuvallisuutensa vuoksi tarrautumaan entistä tiiviimmin EU:hun, ja se käy Soinille. Halla-aho ajattelee EU-Nato-asiasta hieman eri tavoin.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyajan presidenttiys on kiva edustus- (eläke) virka mukiinmenevillä eduilla, mutta mitään muuta virkaa ei tasavallan presidentillä olekaan.
MP-jengin presidentti voi valehtelematta tai liioittelematta sanoa omaavansa enemmän käytännön valtaa kuin mitä tasavallan presidenttinä kulloinkin keekoilevalla operettiprinssillä on.
Presidentiksi hakeutuminen tarkoittaa käytännössä vetäytymistä päivänpolitiikan polttopisteestä mielipidevaikuttajaksi. Muuta vaikutusvaltaa saa etsiä oikein lyhdyn kanssa.
Jos tasavallan presidentin virkaan ei liittyisi loistavia virkasuhde-etuja, niin hakijoita tuskin olisi lainkaan. Valtiolaiva pärjää varsin mainiosti ilman keulakuvaa. Niiden aika meni kun Kekkoslovakia muuttui osaksi Eurostoliittoa.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni Sauli Niinistö on käyttänyt tällä kaudella suvereenia ulkopoliittista valtaa pienissäkin ulkopoliittisissa asioissa. Kaikki TP+UTVA:n päätökset ovat käytännössä syntyneet Niinistön kannan mukaisesti. Myös se ulkopoliittinen peruslinja, jossa Suomi eriytyi Ruotsissa, kun Yhdysvallat tiedusteli vuosi sitten talvella molemmilta mailta, antavatko ne satamiaan, lentokenttiään ja ilmatilaansa Yhdysvaltain sotilaskoneiden käyttöön kriisitilanteessa, jolloin Baltian maat saisivat nopeasti sotilaallista täydennystä. Ruotsi sanoi kyllä, Suomi ei.
Niinistön suuri ulkopoliittinen valta johtuu siitä, ettei pääministeri Sipilä ole ulkopoliittisesti haastanut presidenttiä eikä hänestä olisikaan haastajaksi.
Asia olisi toinen, jos pääministerinä olisi Paavo Lipposen tyyppinen henkilö. Hänenlaisensa henkilö voisi haastaa presidentin, jos heidän ulkopoliittiset linjat eroaisivat toisistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Onko presidentinvaalit vain suuri mediatapahtuma, tosi-tv? Onko tarkoitus valita paras väittelijä ja vallitsevien olojen ravistelija? Minä olen tyytyväinen vähäisempäänkin viihdearvoon, mikäli lopputulos on järkevä ja Suomelle edullinen.
Ilmoita asiaton viesti
Itse toivon järkevää vaaliväittelyä, mutta ei mitään jenkkimeininkiä. Pelkäänpa vaan että väittelyt ja kampanjat tulevat olemaan varsin tylsät, kun efi kukaan Niinistön vastustajista varmaan odota voittavansa ja Niinistö tietää voittavansa, vaikka ei tekisi mitään. Toinen huolenaiheeni on se, että ymmärtävätkö vaaliväittelyiden pitäjät ja vaalikoneiden kysymysten laaitjat, mikä on presidentin rooli politiikassa. Viime vaaleissa mentiin liikaa sisäpolitiikaan ja keskityttiin liian vähän ulkopolitiikaan, vaikka presidentillä on sillä puolella enemmän valtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen täysin samaa mieltä huolesta, etteivät toimittajat saa pidettyä vaalitapahtumia ja -väittelyitä niissä asioissa, jotka kuuluvat presidentille.
Presidentille eivät kuulu työttömyys- eikä sosiaaliasiat esimerkkinä ja noita asioita ei pitäisi käsitellä missään muodossa vaaliväittelyissä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat vaikeita asioita, eivätkä kaikki toimittajat sitä hallitse. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita ei toimittajakunnassa ole todellakaan liikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta presidentti on myös arvojohtaja, ja sellaisena hänen kuuluukin kommentoida kansan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Sisäisiäkin. Varsinainen vaikutusvalta hänellä tietenkin on ulkopolitiikassa.
Ilmoita asiaton viesti
Soinilla on parhaat mahdollisuudet presidentiksi, koska hän on sympaattinen. Soini on ehkä sympaattisempi kuin kukaan muu presidenttiehdokas missään puolueessa, Pekka Haaviston tasalla. Hymytön Halla-aho menisi täysin hukkaan presidenttinä (eikä hän voisi päästä kansansuosikiksi), mutta pääministerinä hän olisi tehokas.
Perussuomalaisten kannalta kannattaisi siis Soinin luopua suosiolla puheenjohtajuudesta – ennen kuin häviää Halla-aholle – ja sen mukana ministeriydestä ja vetäytyä hetkeksi taka-alalle. Presidenttiä on harvoin valittu edellisenä vuonna ryvettyneistä aktiivipoliitikoista. Sitten kun Soini pelmahtaisi taas esiin vaalikampanjan aikana, kansalle olisi jo ehkä ollut ikävä hänen sutkauksiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Puolueesta Perussuomalaiset löytyy paljon hyviä persoonia, mutta että presidentti, kansan hyväksymä. Se ei olekaan enää helppo valinta, sillä osaavat persoonat tarvitaan myös pitämään itse puolue pystyssä. Soinilla oli työnsä saada ainakin kolme omaa ”pelaajaa” ruotuun, siinä toki onnistuen. Immonen, Tynkkynen ja eikös myös Halla-aho menneet vähän liian pitkälle sooloissaan, joten kapellimestari Soini puuttui sävelkulkuun. Vielä jää Sampo Terho ja tämä EU nainen, jonka nimeä en vain tahdo muistiini saada. Terho on vakuuttava kameroiden edessä esiintyjä, osaa olla julkisuudessa asiallinen ahtaissakin paikoissa. Kenttä tarvinnee häntäkin enemmän kuin presidenttinä. Päädyn siis tähän EU naiseen, joka oli näkyvä Suomessa ollessaan, mutta en ole aikoihin kuullut hänestä mitään. Voi toki olla, että hän ei enää Perussuomalaisissa olekaan. Toivon että on.
Ilmoita asiaton viesti