Venäjän reservirahaston pohja näkyy jo – varat loppuvat ilman täydennystä
Olen seurannut Venäjän reservi- ja kansallisen hyvinvoinnin rahastojen varojen kehitystä vuoden 2015 syksystä lähtien. Noiden rahastojen varojen kehitystä olen käsitellyt kolmessa blogikirjoituksessa aikaisemmin, 13.12.2015 julkaistussa kirjoituksessa otsikolla ”Halpa öljy – onko Venäjälle käymässä kuten Neuvostoliitolle?”, joka löytyy täältä ja 13.2.2016 julkaistussa kirjoituksessa otsikolla ”Venäjän öljyrahastoista ei vielä ole varat loppumassa”, joka löytyy täältä. Edellinen 13.8.2016 julkaistu kirjoitus otsikolla ”Venäjän reservirahaston hupeneminen on kiihtynyt – varat ehtyvät 2017 lopulla?” löytyy täältä.
Puoli vuotta on kulunut edellisestä elokuun 2016 arvioinnista ja on syytä taas tarkastella, kuinka hyvin aikaisimmissa kirjoituksissa ennustettu on toteutunut.
Venäjän reservirahasto on rahasto, josta varoja voidaan käyttää valtion budjettivajeiden täyttämiseen. Kansallisen hyvinvoinnin rahaston tarkoitus oli puolestaan alun perin rahoittaa eläkejärjestelmän muutoksista aiheutuvia menoja, ja varat on pääosin sijoitettu mahdollisimman turvallisesti ulkomaisiin vähäriskisiin arvopapereihin.
Venäjän finanssiministeriö arvioi vuoden 2015 syksyllä, että vuoden 2016 lopussa reservirahastossa olisi jäljellä summa, joka vastaisi enää 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja vuoden 2015 lopussa rahastossa olisi jäljellä summa, joka vastaisi 4,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Finanssiministeriön ennustelukujen perusteella ja tasaisella suppenemisvauhdilla on laskettavissa, että ilman rahastotäydennystä reservirahasto kuivuisi varannottomaksi myöhäiskeväällä 2017, tosin bruttokansantuotteen tulevia muutoksia on aina vaikea ennalta arvioida.
****
1.2.2016 reservirahaston varat olivat 49,72 miljardia dollaria (3 737,29 miljardia ruplaa), joka vastasi 4,8 prosenttia Venäjän suppenevasta bruttokansantuotteesta. Varantolukujen perusteella ruplan dollarikurssi oli varsin heikko, vain 75,16 ruplaa.
1.8.2016 vastaavat varantoluvut olivat 38,18 miljardia dollaria (2 560,28 miljardia ruplaa), joka vastasi 3,3 prosenttia suppenevasta bruttokansantuotteesta. Elokuun (1.8.2016) tilaston perusteella ruplan dollarikurssi oli jo hieman vahvempi, 67,06 ruplaa.
1.2.2017 reservirahaston varat olivat enää 16,18 miljardia dollaria (973,53 miljardia ruplaa), joka vastasi vain 1,1 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta. Helmikuun (1.2.2017) tilaston perusteella ruplan dollarikurssi oli 60,01 ruplaa. Rupla siis on vahvistunut edelleen.
Reservirahaston varojen hupenemisvauhti puolivuotiskaudella 2/2016-8/2016 oli 1,92 miljardia dollaria kuukaudessa (196,17 miljardia ruplaa kuukaudessa). Puolivuotiskaudella 8/2016-2/2017 varojen hupenemisvauhti oli kiihtynyt peräti 3,67 miljardiin dollariin kuukaudessa (264,46 miljardiin ruplaan kuukaudessa). Viime vuoden jälkipuolella reservirahaston varoja Venäjä käytti todella runsaasti.
Reservirahaston varojen hupenemisvauhti on siis kiihtynyt vauhdilla. Erityisen huomattavasti varoja otettiin joulukuussa 2016, jolloin rahaston varat hupenivat peräti 15,27 miljardia dollaria (1 060,57 miljardia ruplaa). Rahaston varat puolittuivat yhdessä kuukaudessa.
Varat käytettiin valtion budjetin alijäämän kattamisen, kun budjettikausi päättyi vuodenvaihteeseen ja alijäämä täytyi jotenkin kattaa. Venäjän valtio ei ota velkaa budjettivajeen kattamiseen vaan käyttää reservirahaston varoja, kun verotuloja ei kasvateta veroja kiristämällä.
EU:n Venäjä-talouspakotteiden asettamisen jälkeen (heinä- ja syyskuu 2014) reservirahaston varat olivat dollareina suurimmillaan 1.9.2014 91,72 miljardia dollaria (3 387,34 miljardia ruplaa). Nyt rahaston pohja näkyy jo, varoja on enää jäljellä vaivaiset 16,18 miljardia dollaria (973,53 miljardia ruplaa). Venäjä on syönyt rahastoja kahdessa ja puolessa vuodessa yhteensä 75,54 miljardia dollaria (2 413,81 miljardia ruplaa).
****
Finanssiministeriön viime vuoden loppupuolella antaman arvion perusteella reservirahaston varat loppuisivat siis vuoden 2017 alkupuolella ilman rahastotäydennyksiä, tarkka tasaisen vauhdin laskennallinen päivämäärä ennusteessa sattuisi toukokuun viimeiseen viikonloppuun vuona 2017.
Kun vertaa reservirahaston varojen kehitystä finanssiministeriön toissa vuoden syksyllä antamaan arvioon, on reservirahaston varat kutakuinkin finanssiministeriön arvion mukaisia. Ruplan vahvistumisen vuoksi rahastossa olisi dollareina hieman ennustetta enemmän, mutta ero ennusteeseen on koko ajan supistunut.
Ruplamääräisesti tammikuussa 2017 reservirahastossa oli tilapaisesti jo ennustetta hieman vähemmän ruplia, noin 40 miljoonaa ruplaa ennustetta vähemmän. Joulukuun suuret nostot rahastosta toteuttivat ennustetta tehokkaasti. Ennuste on hyvin laadittu ja se on pitänyt paikkansa, vaikka öljynhinta onkin noussut, tosin ennuste tehtiin aikanaan öljyn 50 dollarin barrelihinnalle. Nyt barrelihinta on muutaman euron päälle 50 dollarin.
Rahastosta on otettu varoja kahtena vuotena suurin summa aina joulukuussa, ja tuolla summalla siis katetaan budjettivaje budjettivuoden lopuksi. Vuoden 2016 joulukuussa varoja hävisi 15,27 miljardia dollaria (1 060,57 miljardia ruplaa) ja vuoden 2015 joulukuussa 9,40 miljardia dollaria.
Kun vielä puoli vuotta sitten kirjoitin, että reservirahaston varat hupenevat finanssiministeriön arviota hieman loivemmin ja että ilman täydennyksiä varat loppuisivat nykyisellä rahastovarojen suppenemisvauhdilla vuoden 2017 jälkipuolella (1.7.-31.12.2017 välisenä aikana), ei vielä alkupuolella. Nyt voidaan arvioida, että varat loppuisivat todennäköisimmin kuluvan vuoden keskimmäisellä kolmanneksella.
Tämän vuoden Venäjän valtiontalouden budjettiesityksen mukaan budjetin tulot vuonna 2017 olisivat 13 500 miljardia ruplaa ja menot 16 200 miljardia ruplaa. Budjetti on laskettu 2 700 miljardia ruplaa alijäämäiseksi, kun reservirahastossa on varoja nyt noin 970 miljardia ruplaa. 970 miljardia ruplaa oli syöty 2 700 miljardin ruplan vuotuisessa alijäämässä vajaassa viidessä kuukaudessa.
Venäjän talous ei tule kääntymään niin voimakkaaseen kasvuun, että valtion talouden alijäämä voitaisiin kattaa talouskasvusta saaduin verotulon. Reservirahaston nykyiset varat – 16,18 miljardia dollaria (973,53 miljardia ruplaa) – ovat todella vähäiset.
Mikäli ihmeitä ei tapahdu tai Venäjä ei kasvata reservirahastoon varoja tuomalla rahastoon varoja jostain ulkopuolelta, varat loppuvat täydellä varmuudella tänä vuonna viimeistään joulukuussa, kun kertynyttä budjettialijämää on taas katettava suurella rahamäärällä, ettei käteiskassa nyt ihan täysin lopu.
****
Miksi öljyn hinnan nousu tammikuusta 2016 ei vielä ole tuonut helpotusta Venäjän valtion budjettiin? Öljyn hinnan noususta huolimatta Venäjän talous ei vielä ole kääntynyt niin, että valtion talouden alijäämän tuotto olisi helpottunut. Toisaalta öljyn myynnissä Venäjälle oleellista on öljyn barrelinhinnan ja dollarin ruplahinnan tulo. Ruplan vahvistuessa dollariin nähden ruplia ei tule kallistavasta öljystä huolimatta samaa öljyn kallistumisen vauhtia, vaikka öljyn dollarihinta nouseekin.
Öljyn hinnan merkittävä kallistuminen voisi tuoda varoja reservirahastoon, etenkin mikäli keskuspankki ei antaisi ruplan vahvistua vastaavasti.
Nähtäväksi jää, antaako Venäjä reservirahaston kuivua nyt tänä vuonna ennustetusti varattomaksi vai täydentääkö Venäjä rahaston varoja. Millaisia vaikutuksia rahaston varojen loppumisella olisi Venäjän talous- ja budjettipolitiikkaan? Millainen psykologinen vaikutus rahaston varojen loppumisella olisi? On myös muistettava, että Venäjällä seuraavat presidentinvaalit ovat jo keväällä 2018.
Jos rahaston annetaan kuivua, mielenkiintoisaa myös on, aletaanko seuraavaksi tyhjentää kansallisen hyvinvoinnin rahastoa valtion budjettialijäämän kattamiseksi.
EU:n ja muiden länsimaiden Yhdysvaltojen johdolla on siis pidettävä yllä Venäjä-pakotteita päättäväisesti siihen saakka, kun reservirahastossa ei ole ruplan ruplaa, ellei Venäjä toteuta sitä politiikkaa, mikä on pakotteiden purkamisen edellytys.
Kansallisen hyvinvoinnin rahasto on tällä hetkellä varoissaan, eikä sen varoja ole otettu käyttöön. Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varat ovat vielä vakaalla pohjalla.
Lähteet:
Reservirahaston varat 1.2.2008–1.2.2017, Venäjän finanssiministeriö: http://old.minfin.ru/en/reservefund/statistics/volume/
Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varat 1.2.2008–1.2.2017, Venäjän finanssiministeriö: http://old.minfin.ru/en/nationalwealthfund/statistics/volume/
Ainakin tämän mukaan on tarkoitus käyttää myös Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoja:
Russia’s Finance Ministry announced in July 2016 that it planned to spend over a third of Russia’s $72 billion national welfare fund between 2017 and 2019 on balancing the government’s books.
https://themoscowtimes.com/news/russia-to-settle-i…
Ilmoita asiaton viesti
Myös Venäjän velkakello tikittää:
http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/russia
Suurella Venäjällä näyttäisi olevan noin yhtä paljon velkaa kuin pienellä Suomella.
Ilmoita asiaton viesti
Jotakin eroa on Venäjän ja USA:n talouspolitiikassa. USA pyrkii rajoittamaan ulkomaankauppaa ja uskoo, että sisämarkkinoiden kehittäminen tekee ”US great again”. Venäjän talous kaatuu ilman ulkomaita. Siksi NL:n blokkipolitiikan palauttaminen tekisi ”RU great again”.
Ilmoita asiaton viesti
Miten ja milloin rahastojen ehtyminen alkaa konkreettisesti näkyä venäläisen kadun miehen ja naisen arjessa?
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä tietous on aina hyvästä, varsinkin rajanaapureille. ”Idän ihme” ei elä onnessaan, mutta kun se omaa tyhmyyttään sekoilee sodan ja rauhan rajamailla. Sinnekin uppoaa rahaa, sotakalusto ei ole halvimmasta päästä legopalikoihin verrattaessa. Nöyryys ei ole Venäjän parhaimpia valtteja, se kun haluaa olla vain voittaja, ei antautuja. Sietää enemmän painetta sisältään omilta kuin ulkoa vierailta. Sotilaallinen voima, pelko ja uhka antavat hetken ajan uskon suurvaltaan, jota se ei enää edes ole. Vaikka fyysiset aseet ovat huippua, henkinen pääoma sitten melko surkea. Ei ole aatetta, ei vaatteita, joihin ulkoa voisi uskoa. ”Me henkinen” valheellinen yhteneväisyys. Tuolla maalla on outo taipumus hyökkäämiseen, toisten häirintään ”trollien” lailla. Mutta eihän sillä vakuuteta muuta maailmaa rauhan halusta. Ei ole ensimmäinen kerta kun Venäjän kansa kärsii johtajiensa toimista. Tosin tuo tauti on leviävää laatua maailmalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ari Pesonen kirjoittaa vaihtoehtoista totuutta, joka perustuu toiveajatteluun.
Venäjän talous on kasvussa, tämän päivän öljyn barrelihinta on viidenneksen korkeampi kuin valtion tämän vuoden budjetin tuloarviossa, ruplan liian nopeaa vahvistumista torjutaan valuuttaostoilla ja kultaa ostetaan maailmanmarkkinoilta.
Venäjän reservirahastojen ainut tarkoitus on niiden varojen käyttö kapitalistisen laman vaurioiden paikkaamiseksi. Niin on tehty vuoden 2014 jälkeen. Nyt rahastoja taas kartutetaan, seuraavan laman varalta.
Kapitalismi on ihmisvastainen järjestelmä myös Venäjällä. Yli 60% venäläisistä kaipaa sosialismin rauhallisia ja yhteisöllisiä aikoja.
Ilmoita asiaton viesti
Milloin venäläisten enemmistö järjestää uuden bolshevikkivallankumouksen?
Ilmoita asiaton viesti
Mikäs puolue siellä mahtaa tätä bolsvevikkien enemmistävaltaa kuvata, juurihan Venäjällä oli vaalit?
Kommunisteilla on 13,3%, Yhtenäisen Venäjän ollessa suurin puolue, jolla on 342 paikkaa (76.22%) duumassa.
Mutta kun se on Kokoomuksen veljespuolue ja vastaa lähinnä konservatiiveja eikä sen kannattajilla ole vahvoja idelogioita. Mikä lienee ihan harkittu valinta. Näin sitä voi äänestää olematta oikealla tai vasemmalla, mikä on ilmeisen houkutteleva äänestäjälle.
Ideologian sijaan pragmaattisuutta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Russian_legislative_…
Ilmoita asiaton viesti
Jotain ”rauhoittavaa” niille olisi hyvä tarjota. Ainakaan minä en oikein osaa sanoa, mikä se Venäjän nykyinen järjestelmä oikein on. Markkinataloutta lähellä, uskon, mutta se ei vain Putinin johdolla oikein toimi. Ymmärrettävää sen sijaan ulkomailta on olla antamatta dollariakaan maalle, joka kuitenkin käyttää ruplansa sotaan maailmalla. Outo yritys olla vielä kerran maailman mahti. Mutta apua on olemassa monenlaista, pieni Suomi voisi tarjota vaikka viisaita aivojaan maksutta. Tuossa linkissä yksi esimerkki. Sivun oikeassa reunassa linkki ”uusimmat videot”. http://www.svt.se/nyheter/uutiset/
Ilmoita asiaton viesti
Venäjällä ei kuulemma tänä vuonna juhlita näkyvästi boshevikkivallankumouksen 100-vuotisjuhlia siksi, että Putinin hallinnolle ei ole mieleen ajatus kansan nousemisesta vallanpitäjiään vastaan, eikä kansaa haluta villitä haikailemaan moisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Pieniä vaikeuksia linkkien kanssa. Tässä taas hän, johon edellinen, numero 9 linkki ei enää vie. Mies joka osasi neuvotella rauhasta. Ei ensimmäinen kuva, vaan tekstin jälkeen se toinen näyttää haastattelun. http://www.svt.se/nyheter/uutiset/svenska/jag-hata…
Ilmoita asiaton viesti
Karu arvio öljystä: ”Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa”
”Pouyanne kertoi haastattelussa myös, ettei hän ole täysin vakuuttunut siitä, että alan vaikeat ajat ovat ohitse. Negatiivisia hintavaikutuksia saattavat hänen mukaansa aiheuttaa esimerkiksi Yhdysvaltain liuskeöljytuotanto sekä Libyan tuotannon lisääminen.
Myös hollantilaispankki ABN Amro arvioi, että öljyn hinta voi laskea, mikäli tuotantorajoituksia ei jatketa. Pankin vanhempi energiaekonomisti Hans van Cleef totesi eilen Bloombergin haastattelussa, että mikäli sama trendi ei jatku, öljyn hinnat voivat pudota takaisin kahden vuoden takaisiin lukemiin, eli reiluun 30 dollariin barrelilta.
Lasku 30 dollariin olisi nykyhintoihin nähden suoranainen romahdus. Öljyn hinta on pyörinyt yli 50 dollarissa barrelilta sen jälkeen kun öljynviejämaiden Opec sekä 11 muuta maata alkoivat rajoittaa tuotantoaan vuoden alusta lukien.”
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-200000…
Siinäpä Venäjän rahat loppuvat tämän vuoden aikana.
”Kapitalismi on ihmisvastainen järjestelmä myös Venäjällä. Yli 60% venäläisistä kaipaa sosialismin rauhallisia ja yhteisöllisiä aikoja.” Joo, yhteisöllisyys oli Gulagissa voimissaan….
Ilmoita asiaton viesti