Trumpin ensivierailu Eurooppaan 25.-27.5.2017, tuleeko Trump myös Suomeen?
”Presidentti Niinistö raottaa jatkoaikeitaan loppukeväällä: On hyvä käydä muutamat palaverit ennen” oli uutisotsikko Ylen sivuilla 19.3.2017 (Yle 19.3.2017). Presidentti Niinistö valotti parisen viikkoa sitten maakuntavierailulla Kuopiossa hieman presidentinvaaliehdokkuutensa kevään ilmoitusaikataulua.
Niinistön mukaan ”maailmassa tapahtuu tänä päivänä hyvin paljon sellaistakin, mikä koskee Suomea ja mihin Suomi haluaa koskea eli pyrkiä vaikuttamaan.” ja jatkoi: ”Se asetelma, että siellä olisi lame duck [rampa ankka] tai vaalitaistelua käyvä presidentti, ei olisi paras mahdollinen. Sen takia on hyvä käydä nyt muutamat palaverit ennen.”
Perinteiseen tapaan suomalaistoimittajakunta jätti Kuopion torilla kaupungintalon edessä asian viemisen loppuun jatkokysymyksin. Niinistöllä on välillä tapana antaa toimittajille haastatteluissa pikku täkyjä, mutta jostain syystä suomalaistoimittajakunta ei yleensä tartu näihin tarjottuihin syötteihin. Ei tälläkään kertaa Kuopiossa.
Mitä nuo Niinistön mainitsemat palaverit ovat, jotka koskevat myös Suomea ja mihin Suomi haluaa vaikuttaa? Kenen kanssa palaverit pidetään ja missä?
On selvää, Niinistön Kuopiossa esille nostama asia on ulkopoliittinen, siis presidenttiviran tehtäväkenttään kuuluva. Nyt kaksi viimeksi kulunutta viikkoa on jo antanut hieman käsitystä, mistä on kysymys.
****
Naton ulkoministerikokous oli määrä pitää alun perin Naton päämajassa Brysselissä keskiviikkona ja torstaina 5.-6.4.2017. Kokous siirrettiin viime perjantaille 31.3.2017 pidettäväksi, koska Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson on varattu Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Kiinan presidentti Xi Jinpingin tapaamiseen Floridan Palm Beachissä Mar-a-Lago-klubilla torstaina ja perjantaina 6.-7.4.2017 (South China Morning Post19.3.2107, NPR 29.3.2017 ja Palm Beach Post 27.3.2017). Xi Jinping lentää Yhdysvaltoihin Suomen kautta.
Naton 31.3.2017 pidetty ulkoministerikokous valmisteli Naton päämiestapaamista 25.5.2017, johon osallistuu myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.
Yhdysvaltain ulkoministeri Tillersonin lähiaikojen matkustusaikataulutuksesta voidaan päätellä monia asioita. Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tulevien kansainvälisten kokousosallistumisien aikataulusta voidaan päätellä monia asioita, etenkin mahdollista tapaamista Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Trump-Putin-tapaamissoppaan Suomikin on jo työntänyt lusikkansa syvälle.
Monet läntiset tiedostusvälineet (esim. BBC 21.3.2017) uutisoivat, että ulkoministeri Tillerson tapaa G7-maiden ulkoministerit Sisilian Lucassa 10.-11.4.2017 (Foreign Ministers Meetings, schedules), jossa valmistellaan tulevaa G7-kokousta, joka pidetään 26.5.-27.5.2017 Sisilian Taorminassa (G7 Information Centre). Tuohon G7-huippukokoukseen osallistuu myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.
BBC:n 21.3.2017 julkaistuun juttuun oli kirjattu, että Tillerson matkustaisi Sisiliasta [suoraan] Venäjälle (”He will instead travel to a G7 meeting in Sicily, Italy, and then to Moscow to meet Russian leaders”), jolloin tapaaminen Venäjän ulkoministerin ja ehkäpä myös presidentin kanssa olisi jo 12.4.2017. Yhdysvaltain ulkoministeriö ei vahvistanut toistaiseksi tätä tietoa.
Venäläistiedotusvälineet uutisoivat laajalla rintamalla heti länsilehdissä Reutersin johdolla olleen Tillersonin Venäjä-matkauutisoinnin tiimoilta, ettei mitään tapaamista Moskovassa ole sovittu venäläisten kanssa. Tillersonin Venäjän matkaa ei ole vahvistanut vielä myöskään Venäjän ulkoministeriö esimerkiksi tiedottaja Maria Zaharovan ja varaulkoministeri Sergei Rjabkovin johdolla (RG 21.3.2017 , RT 21.3.2017 ja RG 21.3.2017). Reutersin jutun jälkeen Zaharova ihmetteli myös jatkuvia keskeneräisten asioiden vuotamista Valkoisesta talosta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapuu kolmipäiväiselle ensivierailulle Eurooppaan toukokuun lopulla 25.5.-27.5.2017, ellei matkaan liitetä vielä lisäksi ensitapaamista Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.
Ensiksi Trump osallistuu Naton päämiestapaamiseen Brysselissä 25.5.2017, ja josta osa samoista Nato-johtajista kuuden johtovaltion osalta (Yhdysvaltain Donald Trump, Saksan Angela Merkel, Italian Paolo Gentiloni, Iso-Britannian Theresa May, Kanadan Justin Trudeau ja uunituore Ranskan presidentti) lentävät pitämään Italian Sisiliaan G7-huoppukokousta. EU:sta G7-kokoukseen osallistuvat myös Donald Tusk ja Jean-Claude Juncker, Japanista Shinzō Abe. Italian G7-kokous pidetään 26.5.-27.5.2017.
****
Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa alkaa Yhdysvaltain puheenjohtajuuden jälkeen toukokuussa 11.5.2017 Alaskassa pidettävän ministerikokouksen jälkeen.
Suomi on ajanut kuin käärmettä pyssyyn Arktiseen neuvostoon kuuluvan kahdeksan maan (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Kanada, Yhdysvallat ja Venäjä) päämiesten huipputapaamista. Suomi on valmistellut kokousta julkisesti ja aktiivisesti jo lähes koko Yhdysvaltain puheenjohtajakauden ajan, joka alkoi toukokuussa 2015. Suomen valmistelemaan kokoukseen olisivat varmasti osallistumassa myös Arktisen neuvoston tarkkailijamaat, joita on yhteensä kaksitoista.
Toistaiseksi Arktinen neuvosto on kokoontunut kerran kunkin puheenjohtajakauden aikana, kauden loppupuolella. Sellaisia päämiestapaamisia ei ole toistaiseksi ollut, joihin olisivat osallistuneet sekä Yhdysvaltain että Venäjän presidentit yhtä aikaa (Arctic Council, Meetings Overview).
Suomen toiminta tämän huippukokouksen järjestämisessä on poikkeuksellisista ja viiltää diplomaattisen toiminnan rajoja. Suomen toiminnassa on aistittavissa yli-innokkuutta päämääränä ajaa Suomen omia tavoitteita, ei Arktisen neuvoston tavoitteita.
Suomi on ajanut voimakkaasti huippukokousta, jonka agendasta ei kuitenkaan ole vielä mitään tietoa. Toisin sanoen ei ole mitään tietoa, mistä asioista kokoukseen osallistuvat valtioiden päämiehet käsittelisivät ja mitä olisi pohjustettu Arktisessa neuvostossa puheenjohtajamaan johdolla. Tuossa ei sinänsä vielä mitään, mutta oudoksi asian tekee se, että kokouksen ajaminen on aloitettu jo edellisen puheenjohtajamaan – siis Yhdysvaltojen – aikana lähes pari vuotta ennen omaa puheenjohtajuutta.
”Aiemmin tasavallan presidentti Sauli Niinistö on väläyttänyt, että Suomi voisi osaltaan liennyttää maailmanpoliittista tilannetta järjestämällä kaksivuotisella puheenjohtajakaudellaan huippukokouksen, jossa Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit voisivat kohdata toisensa.”, kirjoitti toimittaja Erkka Mikkonen Ylen sivuilla 14.10.2016 (Yle 14.10.2016).
”Maailmanpoliittisen tilanteen liennytys” ei kuulu Arktisen neuvoston toimintaan, se on Suomen oma juttu.
”Niinistö kertoi, että on puhunut huippukokouksen mahdollisuudesta Suomessa jo ’muutaman vuoden’ ajan.”, kirjoitti puolestaan toimittaja Linda Pelkonen Ilta-Sanomien sivuilla 31.3.2017. ”Myöskin puhelinyhteydessä Trumpin kanssa, olen kertonut, että tällainen ajatus [huippukokouksen järjestämisestä Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä] Suomella on. Olen hivenen oudoksunut sellaista havaitsemaani seikkaa, että tästä asiasta ei olisi muka keskusteltu asianomaisten kanssa.”, Niinistö totesi (IS 31.3.2017).
”Presidentti Sauli Niinistö nosti Washingtonin vierailullaan toukokuussa 2016 esiin jopa mahdollisuuden, että Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit voisivat tavata arktisen yhteistyön merkeissä Suomen puheenjohtajakaudella, mutta tällaista kokousta ei tällä hetkellä valmistella.” kirjoitti puolestaan Ylen toimittaja Olli Lindqvist viime joulukuussa (Yle 9.12.2016). Niinistö otti tosiaan Washingtonin vierailulla voimakkaasti esille tapaamisessa Obaman kanssa Yhdysvaltain ja Venäjän presidentien tapaamisen Suomessa Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden merkeissä.
****
Diplomaattisesti huippukokousjärjestelyasian tekee erityisesti Yhdysvaltain suuntaan poikkeukselliseksi se, että Suomi on alkanut voimakkaasti ajaa sellaista huippukokousta, johon pitäisi osallistua myös Yhdysvaltain presidentin – siis sen maan presidentin, jolla on tämänhetkinen Arktisen neuvoston puheenjohtajuus.
Poikkeuksellisuutta alleviivaa juuri se, että Suomi alkoi ajaa huippukokousta Suomen maaperälle ajankohtana, jolloin Yhdysvallat on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa. Tuo on vahva diplomaattinen epäluottamuslause Suomelta Yhdysvaltain puheenjohtajakyvyille Arktisessa neuvostossa: ”kun ette yhdysvaltalaisina saa omalla puheenjohtajakaudella järjestettyä Arktisen neuvoston huippukokousta, johon osallistuisi myös teidän oma presidentti, Suomi kyllä sellaisen saa aikaan”.
Tuo on kuin Suomi lätkäisisi märän rätin Yhdysvaltojen kasvoille. Ikään kuin Yhdysvallat ei olisi itse osannut järjestää Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien välistä kokousta Arktisen neuvoston puitteissa, jos olisi halunnut.
Niinistön markkinointi ei ole vielä tuottanut tulosta Yhdysvalloissa, ja tuskinpa tuottaa jatkossakaan Arktisen neuvoston puitteissa. On varsin ymmärrettävää, etteivät Yhdysvallat ja presidentti Obama ole lämmenneet Suomen seireenilauluille, eikä Trumpikaan toistaiseksi.
Vain Putin on sen sijaan jo lämmennyt Suomen huippukokousseireenilauluille Arkangelissa 30.3.2017 esitetyillä kannanotoilla (Yle 30.3.2017). Näistä kaikista vähäisistä asioista kokonaisuutena syntyy helposti käsitys, että Suomi toimii Venäjän viestinviejänä ja länsiagitaattorina. Syntyy käsitys, että Suomi ja Venäjä ovat aluksi sopineet keskenään, miten Suomi vie lännessä eteenpäin Venäjälle tärkeitä asioita. Presidentti Putinille varmasti myös käy, että Suomi yrittää saada Koillisväylän merikaapelia eteenpäin puheenjohtajakaudellaan, kun Venäjän toimintamahdollisuudet ovat länsimaissa ovat varsin rajalliset.
Uskallan väittää, että Suomen diplomaattinen harkinta on pettänyt tässä Arktisen neuvoston jäsenmaiden huippukokousasiassa. Mikään muu jäsenmaa ei toistaiseksi huippukokousta ole ajanut Suomen innoittamana.
Suomen toimintaa Yhdysvaltoja kohtaan kuvaa kuvitteellinen esimerkki Etyjin puitteissa. Suomi oli Etyjin puheenjohtajamaa vuonna 2008, ja vuoden 2009 puheenjohtajamaa oli Kreikka. Miltä Suomesta olisi tuntunut, jos Kreikka olisi alkanut ajaa jo Suomen puheenjohtajakaudella Etyj-huippukokousta Kreikkaan, jossa olisi ratkaistu Venäjän elokuun 2008 hyökkäys Georgiaan ja johon olisi edellytetty osallistuvan Yhdysvaltain, Venäjän ja Suomen presidentit. Se olisi ollut Kreikalta varsin vahva epäluottamuslause Suomelle kyvykkyydestä hoitaa Etyj-puheenjohtajuutta ja Georgian sotaa Etyj-puheenjohtajuuden puitteissa.
****
Seuraava Arktisen neuvoston ministerikokous (10th Arctic Council Ministerial Meeting) on 11.5.2017 Alaskassa nykyisen puheenjohtajamaan pitämänä, muutoin Suomen puheenjohtajuuden ensimmäisenä kuukautena kalenteri on tyhjä (Arctic Council, Events and calendar).
Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapuu toukokuun lopulla ensivierailulle Eurooppaan (25.5.-27.5.2017), ei hän tapaa Venäjän presidentti Vladimir Putinia ainakaan Arktisen neuvoston puitteissa Suomessa. Arkisten neuvoston kokouksen järjestäminen ei enää onnistu, sellaista mahdollisuutta ei ole ollenkaan olemassa.
Sen sijaan mielenkiintoista on, tapaako presidentti Trump Euroopan ensivierailulla myös presidentti Putinin muissa puitteissa. Jos tapaa, missä tapaaminen tapahtuisi ja olisiko ajankohta ennen Nato- ja G7-kokouksia vai noiden kokouksien jälkeen? Toisin sanoen, veisikö Trump johtavien länsimaiden viestiä Venäjälle vai Venäjän viestiä muille johtaville länsimaille ja Natoon.
Kun Niinistö viittasi Kuopion maakuntamatkallaan ”maailmassa tapahtuu tänä päivänä hyvin paljon sellaistakin, mikä koskee Suomea ja mihin Suomi haluaa koskea eli pyrkiä vaikuttamaan”, kyse lienee Trumpin ja Putinin tapaamisen järjestämisestä Trumpin Euroopan ensivierailun yhteydessä.
Olisiko Suomi tai joku muu Euroopan maa isäntämaa? Aikaa kokouksen järjestämiselle olisi vain reilu kuukausi, kun huomioidaan Yhdysvaltain ulkoministerin mahdollinen Moskovan vierailu 12.4.2017, jonka yhteydessä kokousasiaa varmasti käsitellään.
Huomioiden Kiinan presidentin vierailu nopeasti järjestettynä Yhdysvaltoihin, on kuukauden järjestelyaika pitkä. Suomi on kokenut kokousjärjestäjä ja hakkaa Slovenian, joka on nimetty Venäjä-ystävällisenä kokousmaana toiseksi vaihtoehdoksi (HS 1.4.2017). Mielenkiintoinen kysymys on, onko Suomi ärsyttänyt Arktisen neuvoston toimillaan Yhdysvaltoja, jos Venäjä esittää Tillersonille Suomea kokouspaikaksi.
Elämme sangen mielenkiintoisia aikoja Suomen kannalta.
Presidentti Niinistö ilmoittaa mahdollisesta presidenttiehdokkuudestaan sen jälkeen, kun Trump on vieraillut Euroopassa.
”Presidentti Niinistö raottaa jatkoaikeitaan loppukeväällä”
”Presidentti Niinistö ilmoittaa mahdollisesta presidenttiehdokkuudestaan sen jälkeen, kun Trump on vieraillut Euroopassa.”
Sauli Niinistö ilmoitti 28. kesäkuuta 2011 lähtevänsä tavoittelemaan ehdokkuutta vuoden 2012 vaaleissa, joten mitä outoa loppukeväässä on?
Ilmoita asiaton viesti
Ei todellakaan mitään outoa ja luojan kiitos, ettei kukaan sellaista ole esittänyt!
Ilmoita asiaton viesti
”Mielenkiintoinen kysymys on, onko Suomi ärsyttänyt Arktisen neuvoston toimillaan Yhdysvaltoja, jos Venäjä esittää Tillersonille Suomea kokouspaikaksi.”
”Elämme sangen mielenkiintoisia aikoja Suomen kannalta.”
Olemme eläneet ’mielenkiintoisia aikoja’ Suomen kannalta ns. Suomen sodasta alkaen, joka käytiin 1808 – 1809.
Yhdysvaltojen ärsyttäminen ei heilauta Trumpia eikä hänen hallintoaan suuntaan eikä toiseen – siellä ei varmasti reagoida millään tavoin Suomen ”diplomaattiseen kömmähdykseen”, vai miten tätä esille ottamaasi asiaa kutsuisi.
Suomi on ollut toisaalta Venäjän suojissa kehittynyt sivistys- ja teollisuusvaltio, jonka teollisuus kehittyi 1800-luvulla ulkomailta (lähinnä muualta kuin Venäjältä) tulleiden teollisuuden osaajien avulla.
Toisaalta tätä päivää ajatellen, Suomi on jäänyt asenneilmastossa polkemaan paikalleen 1950-luvun tasolle, jolloin piti olla vahvoja johtajia, saneluvaltaa käyttäviä poliitikkoja, tehtaanpatruunoita jotka loivat työväestölle kelvolliset elinolot asuntoineen ja lastentarhoineen, mutta jolloin poliittista valtaa hallitsevat puolueet omaksuivat kansaa holhoavan asenteen. Tämä näkyy tänäkin päivänä työttömien syyllistämisenä, pakkotyöllistymisenä ja oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen opintojaan aloittavien sanktioituna pakkovalitsemisena – eli jos et ota opiskelupaikkaa vastaan, menetät myös työttömille varatut edut. Enää ei voi lähettää hakupapereita useaan opiskelupaikkaan, koska jos kieltäytyy yhdestä (tai useammasta), menettää etuudet.
Maamme talous polkee yhä paikallaan tämän poliitikkojen ja taloudellista valtaa käyttävien asennekivettymän vuoksi. Venäjä katsoo kiinnostuneena vieressä, miten Suomi selviytyy itse aiheuttamastaan umpikujatilanteesta, jota maailmanlaajuinen lama pahensi.
Ruotsilla on pitempi sivistysvaltion perinne, joka ei vaadi nuorilta kohtuuttomia. Eipä ihme, että Suomessa on yhä enemmän niitä nuoria, jotka eivät halua äänestää, eivät tehdä työtä eivätkä opiskella. Kannattaisi muuttaa Ruotsiin, mutta siihen ei ole varaa. Ruotsi on ollut sama kulttuurisesti hyvinvoiva maa viimeiset 208 vuotta.
Johtunee siitä, että Ruotsin viime sodasta on parisataa vuotta, Suomen vain 72 vuotta. Silloin kun Suomessa keskityttiin tukemaan sotakorvausten maksamiseen kehitettyä teollisuutta mm. teknisten alojen koulutusta lisäämällä ja isännöimään olympiakisoja, jotka piti järjestää jo 1940 meillä, ruotsalaiset elivät kuten ennenkin. Vanha sivistys eli ja voi hyvin eikä pikainen rakennemuutos ja sotakorvaukset vieneet voimia. Meillä eletään edelleen samassa hengessä kuin 1950-luvulla, syyllistäen ja syytellen, velvoittaen ja pelotellen. Ei järjen hitua, että opiskelemaan on pakko mennä sanktiot välttääkseen, ja mikä tahansa työ pitää ottaa vastaan melkein mistä päin Suomea tahansa.
Päällepäsmäreiden ja besserwisserien luvattu maa tämä Suomi.
Ilmoita asiaton viesti